Tulva Toppilan Telakalta
Oulun Toppilaan on itselleen kodin rakentanut Tulva ry, joka on levinnyt räppikeikkojen järjestämisestä monipuoliseksi yhteisö- ja nuorisotoimijaksi.
Suomi on tilava maa. Rovaniemi on tilavan Suomen pinta-alaltaan suurin kaupunki. Kaikesta siitä tilasta ja alasta huolimatta, kun grynderi (tässä tapauksessa Lemminkäinen) haluaa rakentaa Rovaniemelle asuinkerrostalon, hän haluaa rakentaa se juuri sille tontille, jolla tähän asti taiteilijat ja muut ruohonjuuritason toimijat ovat omaehtoisesti pyörittäneet kulttuurikeskusta. Joten kulttuuritalo on pakko purkaa, taiteilijat pakko häätää kadulle.
On häkellyttävä huomata, että suomalainen kuntapolitiikka toimii edelleen näin yksisilmäisesti rakennusyhtiöitten ehdoilla. Ilmeisesti Rovaniemellä uskotaan Joulupukin ja Petteri Punakuonon matkailujumaluuteen niin vahvasti, että kaikki tutkimukset ja raportit kaupunkien omaleimaisuuden ja kulttuuritoiminnan merkityksestä niin matkailun kuin asumisen vetovoimatekijänä halutaan sivuuttaa. Mieluummin laitetaan kaikki markkinointimunat niihin Joulupukinmaan ja feikkilapinkastekoreihin, joilla paremmasta ja aidommasta tietämättömät brittituristit on tähänkin asti saatu houkuteltua päiväretkilleen napapiirille.
Valsan kulttuurikeskuksen päättäjäiskekkerit toukokuun viimeisenä lauantaina osoittivat Oulusta saapuneelle satunnaisellekin vieraalle sen, miten merkittävä paikka on ollut rovaniemeläisten yhteisöllisyyden ja kotiseutuhengen ylläpitäjänä. Kaikenikäiset taiteilijat, punkkarit ja hipsterit iloisesti yhdessä kaikkien niitten kanssa, joita ei voi näin helposti lokeroida. Toivottavasti Rämps ja ÄLÄRM! joskus Oulussakin soittavat.
Ehkä häkellyttävintä Valsan häädössä on se, että Rovaniemen kaupunki ei ole osoittanut toiminnalle vaihtoehtoisia tiloja, vaikka valtaapitävät ovat pyrkineet saamaan purkutuomion voimaan jo vuosien ajan. Näyttely- ja tapahtumatoiminnan lisäksi talossa on kuitenkin työskennellyt noin kolmekymmentä taiteilijaa. Rovaniemi tuntuu viestittävän, että luovien alojen tekijöiden olisi parempi ehkä muuttaa muualle.
Saapa nähdä, miten vahvasti Rovaniemi on mukana hakemassa vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä, kun kisa siitä muutaman vuoden päästä alkaa. Kymmenen vuotta sittenhän Rovaniemi oli loppusuoralla Turun kanssa vuoden 2011 pääkaupungista päätettäessä. Valsan tuhoaminen ei ainakaan pisteitä tuo lisää.
Valsan päättäjäistansseista alkoi tämän päätoimittajan kesäohjelma – kyllä, kesä, Rovaniemellä paukkuivat sunnuntainakin hellerajat. Queenin puistokonsertti Helsingissä, puoluekokous, Pikipop ja yhdet häät, juhannus, Hailuodon Bättre Folk, Ruisrock (Patti Smith), Uleåborg festival of psychedelia, Qstock, Hailuodon Teatterifestivaalin 10-vuotisjuhla, Sotkamon Sapsofest, Oulun juhlaviikot, Muusajuhlat, Oulun Taiteiden Yö, Musiikkivideofestivaalit ja ilmakitara, ja sitten onkin jo syyskuu. Pistokeikat kesänäyttelyihin siihen päälle vielä (autokyytejä Oulusta saa tarjota!).
Yhden viikonlopun juhannuksen lisäksi päätin olla kokonaan festaroimatta, koska kesällä pitää varoa suorittamista. Kun työt on kuitenkin tehtävä siinä sivussa, ja seuraava lehtikin, joka ilmestyy taas Oulun Taiteiden Yössä torstaina 18.8. Nähdään viimeistään silloin, jos ei jossain muualla kesän aikana!
Muistakaa nauttia avoimin mielin. Ottakaa vastaan. Ja rakastakaa toisianne.
PS. Onnittelut Raw View -lehdelle Vuoden Laatulehti -palkinnosta! Photo Raw -nimellä ehti tulla kunniamainintasijoja, vaan nyt osui täyspottiin. Loppusuoralle pääsi Kaltiokin, mutta näin hienon lehden voittaessa ei finalistiksi jääminen jaksa kauan harmittaa.
Oulun Toppilaan on itselleen kodin rakentanut Tulva ry, joka on levinnyt räppikeikkojen järjestämisestä monipuoliseksi yhteisö- ja nuorisotoimijaksi.
Huhtikuun lopulla pystyttiin järjestämään taas nykytanssiesityksiäkin pitkän kulttuurikiellon jälkeen. Yksi ensimmäisistä Oulussa nähdyistä oli Shapes of Water.
Kielletyt leikit palkittiin Tieto-Finlandialla viime vuonna. Koronapandemia aiheutti uuden tanssikiellon, jonka vihdoin lieventyessä Kaltio julkaisee Emma Hirvisalon arvion ”hieman puisevasta” finlandistista.
Lapista Uudellemaalle päätyneet emeritukset Mikko Heikka ja Vesa Kanniainen kävivät kirjeenvaihtoa siitä, minkälainen maailma on koronan jälkeen. Nyt keskustelu on julkaistu kirjana.
”Lauri Kallion väitöskirjasta ponnistava Maailmanhenki Pohjolassa on taustateos ensimmäisen merkittävän suomalaisfilosofin J. V. Snellmanin lähtökohtiin ja lopputulemiin sekä erityisesti hänen tärkeimmän vaikuttajansa Hegelin käsitysten erinomainen pohjustus.”
”Sinänsä elämäniloinen ja tasapuolinen suhtautuminen homoseksuaalisuuteen kääntyy välillä tahattomaksi parodiaksi.” Esko Karppanen luki Himon ilon ja koki sen ajoittain omituiseksi.
”Tämä monitieteinen, harvinaisen monipuolinen sauna-sampo jauhaa niin uutta kuin vanhaa tietoa suomalaisten lahjasta maailmalle”, Kaarina Kailo iloitsee uudesta Heikki K. Lyytisen tietokirjasta.
Suomen arvostelijain liitto SARV julkaisi 70-vuotisjuhlanaan laajan leikkauksen suomalaisen taidekritiikin kentältä. Matti A. Kemi kiinnostuu siitä, miten kriitikot tuovat esille omia kokemuksiaan.
”On sanottu Dostojevskin antisemitismin yltäneen pahimmillaan hitleriläisiin mittoihin”, Juhani Rantala päättää pohdintansa kirjailijan suhteesta juutalaisiin. Mutta miksi?
Pettymys Peräpohjolan pilkkikauden liian varhaisesta päättymisestä oli käsinkosketeltavaa ainakin omassa rovaniemeläisessä kulttuurikuplassani. Kevät tuli tällä kertaa intensiivisesti ja aikaisin, ja […]
Savu E. Korteniemen projekti ”Prosessi / Der Prozess” tarkastelee väkivallan syntymekanismeja ja Suomen synkkää kulttuuriperintöä. Projektin artikkelit julkaistaan Kaltiossa sekä […]
Ihmisen elämä tapahtuu paikassa ja ajassa. Minua kiehtoi ajatus ihmisen ainutkertaisesta elämästä moneen kertaan eletyssä maassa: miten elämä yhtäältä jatkuu […]
Ennen äidiksi tuloa kuvittelin, että omien lasten kanssa leikkiminen olisi mahtavaa. Toisten lasten kanssa se oli aina ollut ilo. Pian […]
Eräänä päivänä viime talvena päädyin Radio Garden -palvelun nettisivulle. Hollannista hoidettu radiopuutarha sai alkunsa Netherland’s Institute for Sound and Visionin […]
Lapualla 1980 syntynyt kuvataiteilija, lauluntekijä ja muusikko Ville Vuorenmaa muutti viime talvena perheineen Helsingistä Ouluun. Pitkään Vuorenmaan teoksista tykännyt päätoimittaja […]
Victor Klempererin päiväkirjoihin pohjautuvan esseesarjan toisessa osassa pohditaan symboleita, niiden historiaa ja käyttötarkoituksia. Voiko hakaristiä pukea enää ylleen ilman kansallissosialistisia konnotaatioita? Onko Suomen leijonavaakuna menetetty kokonaan kansallismielisille öyhöttäjille?
Neljäs Lapin kullanmuru Aineen näyttelyhankkeessa on Sodankylästä maailmalle lähtenyt Milla Aska. Askan yksityisnäyttely oli esillä maalis-huhtikuussa 2021.
Ristomatti Myllylahti palasi syntymäkaupunkiinsa valmistamaan näyttelyn itseään hämmentävään kauppakeskukseen. ”Se on minusta edelleen jotenkin ihan älytöntä ja ihmeellistä että sellaista on voitu tehdä.”
Helsinkiläinen kirjailija odotti bussia Hailuodossa. Kirjailijaa harmitti. Hänen bussinsa olisi Oulun linja-autoasemalla vain seitsemän minuuttia ennen kuin juna lähtisi rautatieasemalta […]