Eräänlainen saavutus
Nelikymppinen Radiopuhelimet Heikki Romppaisen haastateltavana.
Kannessa: Aatos
Vuoden 2022 ensimmäinen kansiteos on ”Aatos” kuvataiteilija Heidi Kestin ja valokuvaaja Tiina Wallinin yhteistyöprojektista ”Viimeiset keisarilliset”, josta koostettu näyttely oli esillä Oulun Valvegalleriassa helmikuussa.
”Viimeiset keisarilliset” yhdistää kuvataidetta, taidekäsityötä, lastenkulttuuria ja valokuvausta. Wallin ja Kesti tutkivat projektissa kulutuskriittisesti muun muassa tavaran paljoutta, nykyajan lapsuutta ja lempileluja sekä ajatusta siitä, onko vähemmän enemmän – tai ainakin ihan tarpeeksi.
Taiteilijat kysyvät, ovatko tämän päivän kuusivuotiaat viimeinen länsimainen lapsisukupolvi, jotka elävät kulutuksen ja leikkikalujen suhteen käsittämättömässä yltäkylläisyydessä. ”Nykypäivän lapsilla on ihan valtava määrä leikkikaluja”, toteaa kasvatustieteen maisteri Elina Nevalainen Jyväskylän yliopiston opinnäytetyössään Kuusivuotiaiden suhde leikkikaluihin (2006) viitaten ruotsalaisten Anders Nelsonin ja Mattias Nilssonin tutkimukseen (2002), jossa he tutkivat sadanviidenkymmenen 3–5-vuotiaan ruotsalaislapsen leikkikaluvalikoimia. Yhden lapsen huoneesta tutkimus löysi keskimäärin 536 lelua.
Tiina Wallinin ottamissa kuvissa eri-ikäiset lapset poseeraavat vakavan totisina. Valaisu tummaa taustaa vasten on tarkoituksellisen niukkaa. Kukin lapsi kantaa päässään keisarillista päähinettä. Heidi Kesti on valmistanut värikkäät päähineet muovileluista, lasten tilpehööristä ja lapsille tutuista kodin tarve-esineistä. Niiden lähtökohtana ovat toimineet erilaiset kulttuurihistorialliset, koristeelliset kansanpäähineet sekä juhla- ja rituaalipäähineet. Yhdeksän päähineen ja yhdeksän valokuvan lisäksi näyttelyssä on yksi leluista rakennettu veistos.
Oululainen Heidi Kesti (s.1980) on valmistunut kuvataiteilijaksi Satakunnan Ammattikorkeakoulusta vuonna 2005 pääaineenaan kuvanveisto. Kesti on toiminut vapaana taiteilijana, näyttelysuunnittelijana ja -rakentajana, sekä lavastajana ja puvustajana näyttämöproduktioissa.
Teostensa pääasiallisena materiaalina Kesti on viime vuodet käyttänyt kierrätysmuovia, josta hän valmistaa värikkäitä esinekoosteita, tilateoksia, veistoksia, reliefejä ja maalauksenomaisia, ekspressiivisiä teoksia. Vapaan taiteilijuuden ja ”Viimeisten keisarillisten” ohella Kesti työskentelee tällä hetkellä Valveen Sanataidekoulun Tarinoiden talo -prototyypin parissa.
Tiina Wallin työskentelee valokuvataiteilijana sekä freelancer-kuvajournalistina. Wallin on opiskellut kuvataidetta, valokuvausta sekä visuaalista suunnittelua. Wallinin ensimmäinen, heinäkuussa 2020 julkaistu valokuvateos Ihmiset täällä – Runoja ja valokuvia Suomussalmelta syntyi yhteistyönä kirjailija Liisa Louhelan kanssa. Wallin on saanut Iin Valto Pernu Photo Marathon -kuvakilpailussa vuonna 2019 ”Paras iiläisyyttä kuvaava kuva” -palkinnon ja 2017 ”Paras yksittäinen kuva” -palkinnon. Wallin yhdistelee töissään dokumentaarista valokuvaa taidevalokuvaan monin tavoin.
Instagram: Tiina Wallin / Heidi Kesti
Kaikille aisteille
”Yleisesti ottaen taidetta pitää vain katsoa, joissain tapauksissa kuunnella, joskus jopa haistella, mutta ei missään tapauksessa koskea.” Kuinka ”saamelaisen nykytaiteen suurnäyttely” Helsingissä vertautuu Oulun taidemuseossa alkuvuodesta 2026 nähtyyn?
Kaupunki syntyy suistoon
”Toimeliaisuus on syntynyt sinne, minne entisaikojen kulkupeleillä parhaiten pääsi, vesireittejä pitkin. Jokea ja merta. Veneillä, ruuhilla, tukkilautoilla, laivoilla. Talvella hiihtäen tai eloperäisillä vetopeleillä. Poroilla ja hevosilla.”
Aikuisten fantasialle olisi valtava kysyntä
Genrekirjallisuutta luetaan Suomessakin runsaasti. Suuren osan siitä julkaisevat hyvin pienet kustantamot. Helmivyö juhlisti toukokuussa kymmenen vuoden kustannustoimintaansa.
Korjaamontien treenikset purku-uhan alla
Välivainiolle on keskittynyt omaehtoisen kulttuurin tiloja. Niistä tunnetumpi, Tilaa kulttuurille ry:n ylläpitämä Tukikohta elää ja voi hyvin, mutta toinen on lopetusuhan alla.
Näkymätön toinen
Miten ihmisen ja tarkemmin ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajan itsetietoisuus muotoutuu? Mousa pohtii yksilön ja yhteiskunnan suhdetta filosofien ja sosiologien näkökulmien valossa.
Oulun hiljaisuus mahdollistajana luovuudelle
Pietarissa opiskellut brasilialaislähtöinen taiteilija Gabriel Gram muutti Ouluun vuoden 2025 alkaessa. Jela Seppä jututti tatuoijana työskentelevää Gramia tämän esikoisnäyttelyn yhteydessä.
Pentin poluilla kirjailijan jalanjäljillä
Osana Oulu2026-kulttuuripääkaupunkiohjelmaa valmistuneen Pentin polut -kulttuurireitistön avajaisia juhlittiin Siikalatvalla ja Pyhännällä kesäkuussa. Niina Kestilä tutustui reittiin.
Sienipilven varjo
Juhani Rantala mietti voimakkainta väkivaltaa ja ihmiskunnan päätymistä siihen Hiroshiman räjähdyksen 80-vuotispäivän tienoolla.
Juha Hurme ohjasi kirjan nelikymmenvuotiaasta Radiopuhelimet-yhtyeestä
”Kuten edeltäjänsä myös Radiopuhelimet palasina pitää siis sisällään yhtyeen jäsenten itsensä kertomaa – mutta tällä kertaa vain heidän.” Tämänkin kirjan on toimittanut Juha Hurme.
Poliittista luentaa
”Historia osoittaa, kuinka kulloinenkin poliittinen säätila on heijastunut Suomen ja Venäjän välisiin kulttuuriseen kanssakäymiseen. Tomi Huttunen toteaa kirjallisuuden kääntäminen olleen vilkkaampaa maiden välisen suojasään vuosina.”
Muutos tapahtuu taiteesta
”Oulu2026:ssakin on omat sokeat pisteensä ja kriittisen tarkastelun kohteet, ja eiköhän niistäkin saada vielä kuulla perusteltua analyysiä.” Päätoimittaja ei tällaista vielä kuitenkaan tarjoa, kunhan harhailee.
Kannessa: Juoppo Joogaa
Kesäkuun kansiteos on Oulussa asuvan performanssitaiteilija Olga Prokhorovan ”Juoppo Joogaa”.
Paa skaks tässä?
”The Blaster Masterin sukupolven mittaisen levytystauon jälkeen julkaistu Bring Me The Sun yllättää myönteisesti”, Eros Gomorralainen kirjoittaa oululaisyhtyeen uudesta pitkäsoitosta.
Vieraan vieraana
Mustarindan kesäohjelma kuvittelee uusia tapoja ymmärtää taiteen roolia kestävämmän matkailun kontekstissa.
”No Ban Can Block the Ways of Enjoying Life”
”Poems, dance and songs help us balance all the traumas through hope.” Lölä Florina Vlasenko interviewed Iranian-born artist Shima Salehi.
Maisemia saamelaisen nykytaiteen rinteiltä
Saamelaisen nykytaiteen suurnäyttely Eanangiella – Maan kieli on yksi Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden kohokohdista. Jenny Kangasvuo tutustui näyttelyyn.
European Capital of Culture: Next Stop – Elections
What lies beneath the shiny surfaces of Capital of Culture project? Lölä Florina Vlasenko ruminates on the feelings of Oulu artists and cultural workers on the ground level. [The article is written in March 2026.]
Meän Periferian yhteisöllinen syli on avara, innostava ja lämmin
Meän Periferia avasi toimintansa Meän Kulmassa Kemin keskustassa vuonna 2025. Mitä siellä tapahtuu? Anu Kolmonen kertoo.