Vuoden 2022 ensimmäinen kansiteos on ”Aatos” kuvataiteilija Heidi Kestin ja valokuvaaja Tiina Wallinin yhteistyöprojektista ”Viimeiset keisarilliset”, josta koostettu näyttely oli esillä Oulun Valvegalleriassa helmikuussa.
”Viimeiset keisarilliset” yhdistää kuvataidetta, taidekäsityötä, lastenkulttuuria ja valokuvausta. Wallin ja Kesti tutkivat projektissa kulutuskriittisesti muun muassa tavaran paljoutta, nykyajan lapsuutta ja lempileluja sekä ajatusta siitä, onko vähemmän enemmän – tai ainakin ihan tarpeeksi.
Taiteilijat kysyvät, ovatko tämän päivän kuusivuotiaat viimeinen länsimainen lapsisukupolvi, jotka elävät kulutuksen ja leikkikalujen suhteen käsittämättömässä yltäkylläisyydessä. ”Nykypäivän lapsilla on ihan valtava määrä leikkikaluja”, toteaa kasvatustieteen maisteri Elina Nevalainen Jyväskylän yliopiston opinnäytetyössään Kuusivuotiaiden suhde leikkikaluihin (2006) viitaten ruotsalaisten Anders Nelsonin ja Mattias Nilssonin tutkimukseen (2002), jossa he tutkivat sadanviidenkymmenen 3–5-vuotiaan ruotsalaislapsen leikkikaluvalikoimia. Yhden lapsen huoneesta tutkimus löysi keskimäärin 536 lelua.
Tiina Wallinin ottamissa kuvissa eri-ikäiset lapset poseeraavat vakavan totisina. Valaisu tummaa taustaa vasten on tarkoituksellisen niukkaa. Kukin lapsi kantaa päässään keisarillista päähinettä. Heidi Kesti on valmistanut värikkäät päähineet muovileluista, lasten tilpehööristä ja lapsille tutuista kodin tarve-esineistä. Niiden lähtökohtana ovat toimineet erilaiset kulttuurihistorialliset, koristeelliset kansanpäähineet sekä juhla- ja rituaalipäähineet. Yhdeksän päähineen ja yhdeksän valokuvan lisäksi näyttelyssä on yksi leluista rakennettu veistos.
Oululainen Heidi Kesti (s.1980) on valmistunut kuvataiteilijaksi Satakunnan Ammattikorkeakoulusta vuonna 2005 pääaineenaan kuvanveisto. Kesti on toiminut vapaana taiteilijana, näyttelysuunnittelijana ja -rakentajana, sekä lavastajana ja puvustajana näyttämöproduktioissa.
Teostensa pääasiallisena materiaalina Kesti on viime vuodet käyttänyt kierrätysmuovia, josta hän valmistaa värikkäitä esinekoosteita, tilateoksia, veistoksia, reliefejä ja maalauksenomaisia, ekspressiivisiä teoksia. Vapaan taiteilijuuden ja ”Viimeisten keisarillisten” ohella Kesti työskentelee tällä hetkellä Valveen Sanataidekoulun Tarinoiden talo -prototyypin parissa.
Tiina Wallin työskentelee valokuvataiteilijana sekä freelancer-kuvajournalistina. Wallin on opiskellut kuvataidetta, valokuvausta sekä visuaalista suunnittelua. Wallinin ensimmäinen, heinäkuussa 2020 julkaistu valokuvateos Ihmiset täällä – Runoja ja valokuvia Suomussalmelta syntyi yhteistyönä kirjailija Liisa Louhelan kanssa. Wallin on saanut Iin Valto Pernu Photo Marathon -kuvakilpailussa vuonna 2019 ”Paras iiläisyyttä kuvaava kuva” -palkinnon ja 2017 ”Paras yksittäinen kuva” -palkinnon. Wallin yhdistelee töissään dokumentaarista valokuvaa taidevalokuvaan monin tavoin.
Instagram: Tiina Wallin / Heidi Kesti
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
”Vastoin ennakko-odotuksia elokuva on surumielinen, paikoin jopa eksistentialistinen pohdinta Pasasen luonteesta ja sisäisistä ristiriidoista.” Matti A. Kemi arvioi syksyllä suurempaa menestystä saavuttamattoman Spede-elokuvan.
Oulun teatterin Post-Kabareen ”sävyisä kantaaottavuus tuntuu kompromissilta silkan viihteen ja terävän herättelyn välillä”, kriitikko Tenka Issakainen toteaa pikkujouluajan kantaesityksestä.
Mummola ei ole se tavanomaisin jouluelokuva. Tia Kouvon 10.11.2023 teatteriensi-iltansa saaneen esikoispitkän arvioi Kaltiolle ilahduttavaksi Matti A. Kemi.
”Mutta jotain on tapahtunut, ja toivottavasti tapahtuminen jatkuu.” Päätoimittaja on juuttunut jonkinlaiseen… no, juuttunut. Juuttunut.
”Mitä tänään söisimme? Kaikkea on. Informaatioähky. Silmäkarkkia. Puhelimessa 5000 kuvaa. Onko meillä tähän varaa? Muista ottaa kuva.”
”Yhtään puhdasta arkkia ei löydy, vaikka käyn läpi koko talon. Muistan toissaviikolla ajatelleeni, että paperi on aika vähissä, mutta riisiäkään en käynyt ostamassa. Sitä paitsi paperin ostaminen tuntuu yhtä väkinäiseltä ja vaivaannuttavalta kuin pottujen ostaminen.”
”Kyseessä on myös hieman vahingossa Suomen suurin raanukokoelma sekä arkisto.” Amanda Hakoköngäs jututti Elina Juopperia tämän ”Perintö”-teoksen tiimoilta.
”Kuivakka tekstiaines lukuisine viitteineen haukotuttaa toisinaan”, Matti A. Kemi toteaa Martti Soramäen ensyklopediamaisesta Yleisradion historiikista Sensuurista sananvapauteen.
Kai Aareleidin Tyyni valtameri on ”samalla kertaa rakkaustarinoiden risteytys ja ikkunoita virolaiseen menneisyyteen avaava historia”, Risto Kormilainen kirjoittaa.
Ensimmäinen koltansaamenkielinen pitkä fiktioelokuva Je’vida saa ensi-iltansa 20.10.2023. Jenny Kangasvuo arvioi Katja Gauriloffin viimeisimmän ohjaustyön.
