Palsta suomalaisen elokuvataiteen avohakkuuksi
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Tanssin ja teknologian kohtaamisia
Dance Hack, yleisöesitys. 25.8.2017, Oulun ammattikorkeakoulun sali.
Digitaalitaiteilija John Collingswoodin ja koreografi, tanssija Tanja Råmanin muodostama TaikaBox järjesti elokuussa yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa toista kertaa Dance Hack -verkostoitumistapahtuman. Mediataiteilijat ja tanssijat kokoontuivat muutaman päivän ajaksi ideoimaan ja kokeilemaan käytännössä tapoja, joilla tanssia ja teknologiaa voi yhdistää. Yhteistyökumppaneiden tarjoamat laitteet ja sovellukset jaettiin työryhmien kesken, ja kukin ryhmä tutki niiden pohjalta liikkeen ja teknologian vuorovaikutuksen mahdollisuuksia. Syntyneet luomukset esitettiin tapahtuman lopuksi yleisölle.
Alussa varoitetaan, että esitykset eivät ole valmiita teoksia vaan pikemminkin keskeneräisiä kokeiluja. Yleisöä ohjeistetaan myös tarkasti, miten eri tiloihin pitää liikkua ja mihin niissä tulee asettua.
Ensimmäiseen saliin täytyy kiirehtiä. Tanssilattian reunalla on tanssija, joka osoittaa kämmenellään ilmassa leijuvaa drone-lennokkia kohti ikään kuin pidätellen sitä ilmassa. Taustalla on kaksi tanssijaa, jotka alkavat pikkuhiljaa liikkua ja ottaa kontaktia lennokkiin ohjaillen sitä haluamiinsa suuntiin. Lähestyminen on varovaista ja tutkailevaa. Lennokkiin liitetty kamera heijastaa live-videokuvaa lavasteseinille.
Seuraavassa tilassa on pimeää. Huomion varastaa yleisön kanssa samaan linjaan asetettu robottikäsi, jonka päähän on kiinnitetty valo. Liikkuessaan robotti tuottaa aavemaista, mekaanista ääntä. Tanssijat lymyävät pimeässä tilassa, kunnes robotti havaitessaan liikettä tähtää valokeilansa heihin. Tanssijat hakeutuvat vuorotellen valokeilaan kilpaillen lopulta robotin huomiosta. Yhdellä tanssijoista on tilanteeseen sopivasti aurinkolasit päässään kohdevalon ikuistaessa hänen tyylitellyn poseerauksensa tuolilla.
Kolmannessa huoneessa keskiössä on ääni. Tanssijan rintaan on kiinnitetty mikrofoni, jonka kautta saapuvaa ääntä muokataan digitaalisesti. Alussa tilan valtaa mystinen ja voimakas kurkkulaulantaa muistuttava äänimaailma. Muutoin pimeässä huoneessa seinille heijastuu värikkäistä linjoista ja muodoista kehittyvä, elävä visuaalinen ympäristö. Ääniefekteillä testailu yltyy välillä säpsäyttäviksi huudoiksi ja kiljahduksiksi, ja tanssijoiden liike mukailee intensiteettiä.
Viimeisessä näyttämösalissa tanssijat maalaavat liikkeillään tanssialustaa vaaleaksi ja sitten takaisin tummaksi. Mattoon ilmestyvät visualisoinnit muodostuvat tanssijoiden liikettä havainnoivan infrapunateknologian, yläpuolelle sijoitetun projektorin ja erilaisten efektien avulla. Liikekieli ammentaa vahvasti nykytanssista. Vaihtelevuutta tuo nopeampi pätkä, jonka tyyli tuo mieleen jonkin alkukantaisen heimotanssin.
Kaiken kaikkiaan esityskokonaisuuden tunnelma on hämyisä, etäinen ja kokeileva. Tanssikoreografioissa korostuu varovainen mutta kiinnostunut lähestyminen teknologiaan: koitetaan ottaa kontaktia, löytää tapoja kommunikoida ja toimia yhdessä. Samalla esiintyjät tutkivat omaa suhtautumistaan uuteen elementtiin.
Robottien korostetut mekaaniset äänet ja niiden jäykkä liikekieli luovat aavemaisen ja jännittyneen vaikutelman. Laitteiden ja efektien operoimisesta vastaavat teknikot ja äänisuunnittelijat pysyttelevät pimennossa taka-alalla. Uusi teknologia on uteliaisuutta herättävää, ja myös yleisö joutuu esityksissä kohtaamaan omia tuntemuksiaan ja epäluulojaan, joita ihmisen ja koneen vuorovaikutus aiheuttaa.
Demokratian yksinkertaistamisesta
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Tavallinen saksalainen professori
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Vanhuuden malleja eri ikäluokille
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Yksi elokuva noin neljästä aihiosta
”Vaikuttaa, että elokuva on kyhätty neljästä erillisestä käsikirjoituksesta henkistä väkivaltaa käyttäen yhden elokuvan mittaiseksi.” Kaltion Matti A. Kemi arvioi, että Hyväveli on vuoden 2022 heikoin kotimainen pitkä elokuva.
Hyytävä komedia ystävyydestä
”Aina ei oikein tiedä, pitäisikö nauraa vai hämmästellä suu auki”, kirjoittaa Pete Huttunen Pamela Tolan viimeisimmästä ohjauksesta Järjettömän paska idea. Oulussakin kuvatun elokuvan ensi-ilta oli 13.1.2023.
Päätöntä kaahailua Lappi-kuvastossa
Kaltion kriitikko Matti A. Kemi ei vaikuttunut viimeisimmästä Napapiirin sankarit -sarjan elokuvasta. ”Puoleentoista tuntiin edes ilmeikkäät näyttelijät eivät ole uskoneet käsikirjoituksen ponnettomuuteen.”
Toiveikasta talvimieltä
”Hamstereissa Veikko Huovisen veijaritarina syvenee yhden sukupolven korjaavaksi kokemukseksi”. Reijo Valta arvioi 4.1.2023 teattereihin saapuvan romaanin viimeisimmän, Markku Pölösen ohjaaman elokuvaversion.
Arjen aherrusta ja eskapismia maailman mylleryksen keskellä
Unenomainen seikkailu vanhalla Varikolla ”Seuraan esitystä hämmästyneenä ja yritän varoa, jotten vahingossakaan sotke riskialtista performanssia omilla äkillisillä liikkeillä tai teoillani.” […]
Vanha Eurooppa ja sen nykypäivän perinne
Perusarvojemme tuntematon historia Jopa 8 000 vuotta vanha Tonavan laakson sivilisaatio tarjoaa meille paljon enemmän kuin pelkkää museotavaraa. Sen yhteiskunnassa saivat […]
Hyvä on hiihtäjän hiihdellä
Antti Heikkisen Latu-romaanin maalaisproosa vertautuu Risto Kormilaisen silmissä karjalaiseen Heikki Turuseen ja ylä-savolaiseen Eino Säisään.
Vahva esikoisromaani uskonnon kahleista irtautumisesta
”Eksklusiiviset uskonnolliset liikkeet ja seurakunnat eivät anna tilaa itsenäiselle ajattelulle vaan kaventavat ihmisen ja uskon yhteen tiukkaan muottiin.” Risto Kormilainen luki Camilla Nissisen romaanin Meitä vastaan rikkoneet.
Kiannon klassikkolaulu vie maan ääriin
Juha Hurmeen uutuusteos Tiu tau tilhi ”hurmioituneella tavalla johdattelee kansakoulun periklassisen laulun myötä Fröbelin palikoihin ja aina Alaskaan saakka”, toteaa kriitikko Risto Kormilainen.
Paimenena muurien sisällä
”Lapsuuden lähtökohdat eivät olleet kovin otolliset Kaisa Tammelle (s. 1970) tulevaisuuden uraa ajatellen. Alkoholisti-isä terrorisoi perhettä ja sai raivokohtauksia. Risto Kormilainen arvioi Naisvankilan pomon.
Tellus tulessa
”Maapallon pelastukseksi tulee yhteiskuntien julkinen sektori rakentaa uusiksi, peruuttaa infrastruktuurin yksityistäminen, verotettava suuryhtiöitä ankarammin, ehkä jopa kansallistettava niitä.” Naomi Klein vaatii muutosta Tuli on irti -teoksessaan, arvioi Juhani Rantala.
Lajien punontaa, aatteen punerrusta
”Pikemmin kuin romaani teos on anti-romaani tai tutkielman parodia”, pohdiskelee Esko Karppanen Runeberg-palkintoehdokkaaksikin valitusta Tiina Lehikoisen Punelmia-teoksesta.