”Kirkkoniemestä kutsuivat mua yhteen tapahtumaan keskustelijaksi…”

#kaltiomatkustaa: Jäämeren matkakertomus kuvin

Kaltion päätoimittaja Paavo J. Heinonen kutsuttiin panelistiksi 12.1.2023 Kirkkoniemessä pidettyyn Barentsin alueen yhteistyön 30-vuotisjuhlaan. Käynnissä olevan sodan vuoksi juhla painottui yhteistyön historian muisteluun. Keskusteluun osallistui eri maista Barentsin yhteistyötä seuraavia tutkijoita, journalisteja, kulttuuri- ja urheilutoimijoita sekä yhteistyön kehitystä läheltä seuranneita diplomaatteja.

Barentsin euroarktinen neuvosto (Barents Euro–Arctic Council, BEAC) perustettiin Norjan aloitteesta vuonna 1993 annetulla Kirkkoniemen julistuksella. BEAC:n tavoitteena on vakauden ja kestävän kehityksen edistäminen Barentsin alueella, eli Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisosissa. Nykyinen puheenjohtajamaa Suomi on muiden pohjoismaiden, ja Euroopan unionin kanssa tuominnut Venäjän 24.2.2022 aloittaman hyökkäyksen Ukrainaan. Neuvoston jäsenmaat ja EU ovat keskeyttäneet Barents-yhteistyön Venäjän kanssa.

Keminmaa


Keveäksi suunniteltu matkustusaikataulu mahdollisti tutustumisen reitillä oleviin kohteisiin.
Heti Jäämerentien alussa Keminmaalla on parlamentaarikko Paavo Väyrysen taukopaikka Pohjanportti.
Pohjanportista löytyy Peräpohjola-aiheinen näyttely. Kuvassa Norlannin ruhtinaskunta, johon myös Keminmaa kuului vuonna 1620.

Sodankylä

Piipahdimme Sodankylässä tervehtimässä Kaltion lukijoita. Matkan ainoa haveri sattui myös täällä.
Kalervo Palsan ystävästään maalaama muotokuva Sodankylän Askassa.
Kaltio.

Ivalo

Koillis-Siperian tšuktši Anra Naw Ivalon S-marketissa.
Anra on taiteilija-shamaani, joka havaitsee ja tulkitsee ympäristön moninaisia merkkejä.
Hotelli Ivalon lounge. Nykyinen hotelli on rakennettu 1982 Ivalojoen varrelle.

Vesisaari

Vesisaari, norjaksi Vadsø, pohjoissaameksi Čáhcesuolu ja kveeniksi Vesisaari.
Galleria- ja projektitila Kiosken Vesisaaren keskustassa.
Vesisaaren entisessä yleisradiotalossa toimii Ruijan Kveenimuseo.
Museossa on Finnmarkin alueradiotoiminnalle omistettu osasto.

Kirkkoniemi

Kulttuuriyhdistys Pikene på Broenin ja Norjan Barentsin sihteeristön järjestämä paneelitilaisuus Transborder Café: In Barents We Trust.
Mihail Sergejevitš Gorbatšov teki vuonna 1987 kuuluisassa Murmanskin puheessaan aloitteen arktisesta yhteistyöstä.
Toimittaja Gunnar Sætra raportoi suorana paneelitilaisuudesta Norjan yleisradiolle. Sætra on jäämeren alueella tunnettu etenkin kalastusjournalismistaan.
Kirkkoniemi hotellin ikkunasta.
Kalastusaluksia Kirkkoniemen satamassa.

Päätoim. huom.: Paluumatka sujui kommelluksitta. Luoston Lapland Hotellin ametistikylpylä vetreytti niin kuskin kuin kartturin parintuhannen kilometrin autossa istumisen jäykistämiä jäseniä odotetusti.

Suomi puhuu kauniita, mutta toimintaa suitsivat varovaisuus, vienti ja aseet

1-2/2025

Yhä suurempi osa EU-maiden kansalaisista kannattaa kauppapakotteita Israelille. Sadat eurooppalaiset poliitikot ovat viime ja tänä vuonna allekirjoittaneet vaatimuksia, joissa vaaditaan unionin yhteisiä pakotteita Israelia vastaan. Kasvavasta paineesta huolimatta EU ei ole lakkauttanut kauppaa edes Israelin siirtokuntien kanssa, jotka ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.

  • Emma Auvinen
  • Anniina Väisänen
  • Janette Kotivirta
  • Otto Snellman
Kaltio – Kolumni

Sota, metsä, työ

3/2025

Ajattelen: Ukrainaan sotaan lähteneet suomalaiset vapaaehtoiset, Mona Mannevuon Ihmiskone töissä (Gaudeamus 2020), sotien jälkeinen aika, jälleenrakennus ja (taas, edelleen) betonivalumuotit […]

  • Jenni Kinnunen
Kaltio – Pääkirjoitus

Aika velikultaa muistot

3/2025

Aika, muistot ja erilaiset nostalgian lajit ovat valtailleet mieleni sopukoita viime aikoina, vaikka yhä enemmän pitäisi yrittää keskittyä kaikenlaiseen tulevaan […]

  • Paavo J. Heinonen

Kannessa: Sinisimpukat

3/2025

Suomalais-ranskalainen Sofia Karinen asuu Oulussa. Hänen teoksissaan voin nähdä kuitenkin myös ranskalaista valoa. Jo nuorena piirtämisestä ja maalaamisesta innostunut Karinen […]

  • Paavo J. Heinonen
Kaltio – Kirja-arvio

Runollinen ajankuva

3/2025

Alaviitteet on suppea summaus ajastamme lyyrisesti valotettuna. Se, mikä näyttää säihkyvältä ja sankarilliselta, osoittautuu loppujen lopuksi tomuksi ja tuhkaksi.”

  • Risto Kormilainen
Kaltio – Kirja-arvio

Vesien äärellä

3/2025

”Teos voisi olla raskasta luettavaa, jos Räinä ei kirjoittaisi niin kauniisti, kirkkaasti ja harkitusti. Karujakaan havaintoja, uutisia tai tutkimustietoja ei pehmennetä, mutta pienintäkään kiivailun tai julistamisen sävyä ei lipsahda mukaan.”

  • Marjo Jääskä

Maa suojelun ja puolustamisen ristivedossa

1-2/2025

Samalla, kun puolustusvoimat vankistaa turvallisuuden nimissä ”pohjolan linnaketta”, sen hankkeet muuttavat elinympäristöjä ja ekosysteemejä. Kritisoiminen on vaikeaa, sillä kukapa tahtoisi asettua kansallista turvallisuutta vastaan. Rovaniemeläinen Lotta Lautala etsi dilemmaan selvyyttä arktisen maailmanpolitiikan tutkijan Laura Junka-Aikion kanssa.

  • Lotta Lautala