Onnittele 80-vuotiasta Kaltiota lahjoittamalla!
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
Ajankuva kolmannen sukupolven sotatraumasta
Kinocompany: Tiedustelijat. 89 min. K-12. Ensi-ilta 22.11.2024
Ohjaus Ari Matikainen, käsikirjoitus Ari Matikainen ja Mikko Porvali, kuvaus Tuomo Hutri, leikkaus Matti Näränen, äänisuunnittelu Janne Laine, musiikki Ardo Ran Varres, maskeeraus Kata Launonen. Kertoja Joonas Saartamo.
Synopsis. Näyttelijä Joonas Saartamo kertoo isoisänsä Hannes Vehniäisen toiminnasta kaukopartioyksikön päällikkönä. Saartamo käsittelee dokumentissa terapeuttien kanssa sotatrauman painolastia.
Toteutus. Henkilödokumentin keskiössä on hempeä-ääninen kertojahahmo Joonas Saartamo. Sotakirjeenvaihdon kautta hän valottaa perhehistoriaansa. Ohjaaja Ari Matikainen pääsee Saartamon iholle: Saartamon terapiakäyntejä katsellessa dokumentista tulee emotionaalinen kokemus.
Dokumentaatio. Ansiokas tutkijahaastattelu laajentaa mikrohistorian tason yleisen sodankäynnin lainalaisuuksiin. Vehniäisen jermuille on sattunut mitä ihmeellisempiä käänteitä. On yllättävää, kuinka paljon arkistot paljastavat henkilöhistoriaa, vaikka sodan jälkimainingeissa dokumentointia yritettiin konkreettisesti tyystin hävittää.
Kerronta. Dokumentin äänen voi tiivistää sanalla ”selkeys”. Haastateltavat tutkijat ovat sanarikkaita, vivahteikkaita, analogioiltaan pisteliäitä ja värikkäitä. Saartamon kertojaääni on miellyttävä, selkeä ja intiimi. Hän osaa sanoittaa oivalluksensa kauniisti. Saartamoa auttavat mielenterveysammattilaiset selkeyttävät toimintaperiaatteitaan napakasti. He osaavat sanoittaa selkeästi sotatraumojen käsittelyn ammattiperspektiivistä.
Taustoitus. Saartamon lisäksi asiantuntijoille annetaan dokumentissa riittoisa rooli. Sotahistorian tutkijoiden lisäksi myös rauhanturvaaja kertoo kriisitilanteiden taakasta. Joonas Saartamon isä raottaa vaiettua sotatraumaa ensimmäistä kertaa pojalleen. Dokumentin muutenkin sentimentaalisessa ympäristössä kohtaus on pikantti.
Kuvitus. Dokumentti nojaa yllättävän vähän puhuviin päihin. Mustavalkoiset rintamakuvat ovat hitaalla leikkuulla harmoonisia. Kuva-arkistomateriaaliin on panostettu paljon: muun muassa kotiarkistoista paljastuu ennennäkemätöntä materiaalia kaukopartiomiesten arjesta rintamalla. Haastateltavat ovat tuoleissaan rentoutuneita, kertovat näkemyksensä ja tietonsa leppoisasti. Tilkesanat ovat harvassa.
Muutama moite. Muutoin ansiokkaan dokumentin taustalla on mitäänsanomaton taustamusiikki. Ylidramatisoitu jousinostatus latistaa tunnelmaa. Erään haastateltavan äänisynkro laahaa. Haastateltavien esittelytekstit ovat värimassaltaan epäselviä, vilahtelevat liian nopeasti, eikä toisteisuutta ole riittämiin. Ruotsinkielinen käännöstekstitys on ajoitukseltaan kömpelö ja paikoin liian intensiivinen lukunopeutta ajatellen.
Dokumentaatio. Joonas Saartamo päästää katsojansa lähelle. Hän osaa jäsentää tunteensa. Näyttelijänä hän kai osaa heittäytyä ja olla paljas. Hän on aito. Kadehdittavan kauniisti hän sanoittaa oivalluksensa katsojalle. Elokuvan hidastempoinen leikkaus ja kikkailemattomuus tenhoavat. Sanallistettu materiaali riittää, semminkin kuvamateriaalin taustalle on ympätty typerryttävää laukauksien vaihtoa ja panssarivaunujen kumua.
Ajankuva. Eräänlainen sotatrauma on, että kaikki dokumentit vuosien 1939–1945 sodista myyvät. Tämä dokumentti on tehty yhteistyössä Yleisradion kanssa ja näin ollen povaankin sille useita esityskertoja lineaariseen televisiotarjontaan. Tykkään, että mikrohistoriassa ei mässäillä sankarikulteilla. Tämä dokumentti ei mässäile vaan tuo millenniaalin näkemyksen sukupolvitraumasta, joka siis periytyy isoisältä aina lapsenlapselle saakka. Henkilödokumenttina kokonaisuus on eheä, antaa katsojalleen tilaa pohtia, eikä ole sensaatiohakuinen. Kiiltokuvamainen veteraanikultti on häivytetty. Rintaman raadollisuus välittyy, eikä sitä kenenkään haastateltavan tarvi huutomerkein alleviivata.
Päätelmä. Ari Matikaisen ja Mikko Porvalin käsikirjoitus on kiiteltävä katsaus erään kaukopartioryhmän vaiheista. Hyvinvoivan suomalaisen dokumenttielokuvan kaanoniin tämä puolitoista tuntinen ansaitsee paikkansa. On ilahduttavaa, että mikrohistorian dokumentointi onnistuu näin holistisesti.
Metsä elonkirjon takaajana ja luonnonsuojelutyön näyttämönä
”Havumetsän lapsien voima on elokuvan kyvyssä käsitellä valtavaa aihevyyhtiä laajalle yleisölle lähestyttävällä tavalla.” Virpi Suutarin viimeisimmän dokumentin arvioi Kaltiolle Mia Hannula.
Metsäsuhteemme dokumentoijat ja ennallistajat
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Perämeren Berliini 2025
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
Työväenkulttuurin takaisinvallankaappaus
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Palsta suomalaisen elokuvataiteen avohakkuuksi
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Demokratian yksinkertaistamisesta
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Tavallinen saksalainen professori
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Vanhuuden malleja eri ikäluokille
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Juhlaruno 150 vuotta täyttävälle Oulun Lyseolle
Esitetty Lyseon 150-vuotispääjuhlassa
uudistetussa ruokalassa torstaina 17.10.2024
Vau, täällä on tällaisiakin tyyppejä
”Moni hyönteinen näyttää ulkoavaruuden olennolta, jos mikroskoopilla katselee. Se herättää enemmänkin hämmästystä, jopa inhoa ja halua torjua näitä olentoja. Silloin empatia jää helposti puuttumaan.” Sampsa Hannonen haastatteli eläinfilosofi Elisa Aaltolaa.
Mielenosoitusoikeuden taantuminen tainnuttaa demokratiaa
”Mielenosoittamisoikeus, kuten mikä tahansa muukin oikeus, voidaan myös menettää. Siksi sen toteutumista tulee seurata, tarkastella ja uudelleenarvioida.” Rovaniemeläinen lukiolainen Minea Kaippio kirjoittaa mielipiteenvapaudesta.
Sielujen läpi ujeltavia kertomuksia luopumisesta
”Elokuva on kokonaisuutena immersiivinen. Sen sisäismaailmaan uppoutuu vaivatta. Pöystin roolihahmo tivaa: ’Vakoiletko sinä, nainen, uniani?!'” Matti A. Kemi katseli Pirjo Honkasalon viimeisimmän fiktioelokuvan.
Vetoomusten allekirjoittelu ei riitä
Apartheid-valtioita on ennen Israeliakin pysäytetty boikottien avulla.
Suomi puhuu kauniita, mutta toimintaa suitsivat varovaisuus, vienti ja aseet
Yhä suurempi osa EU-maiden kansalaisista kannattaa kauppapakotteita Israelille. Sadat eurooppalaiset poliitikot ovat viime ja tänä vuonna allekirjoittaneet vaatimuksia, joissa vaaditaan […]
Via Karelia ja Österbottenin siutti Kotia
”Oli varhmaan tarkotus ette sain vastaani haasteita. Mie tarkotan ette, jos kirjailija lähtee stipentireissule, niin onnea oon se, ette jotaki tapahtuu. Mutta tällä kertaa tapahtumia oli aika monta.”
Vain väsymyksestä johtuvaa
”Etsiessäni talon vanhoja piirustuksia löysin senkin sisuksista hyvin pehmeän paperin. Vai pitäisikö sanoa sittenkin dokumentin: laidoista raskaasti hiutunut todistus sijoitti tilamme rekisteriin. Kaikki oli käsinkirjoitettu, ja voi miten kauniisti!”
Jenni Kinnusen kolumni.
Pääskyparvi taivaan räystään alla
”Kesällä Kuttura täyttyy elämästä, kun kylässä syntyneet palaavat jälkeläisineen tutuille laitumille. Tulemme pääskysten lailla, löydämme armaat asuinsijat, rakkaat rannat. Otamme vastaan, mitä kotikylän kesä tarjoaa.”
Pullotettuna päihdyttävä varoitusfilmi alkoholin ongelmista
”Tämän vuoden parhaimmistoa viihdeosastolla”, toteaa Matti A. Kemi 28.3.2025 ensi-iltansa saaneesta, Teemu Nikin ohjamaamasta elokuvasta 100 litraa sahtia.
Kylässä kylästä kylään
Mustarinda-seuran Miina Kaartinen ja Sanna Ritvanen viettivät kolme kuukautta residenssissä New Yorkissa. Kaltion palstalla he haastattelevat Red Hookin Pioneer Works -kulttuurikeskuksen julkaisutoiminnan johtajaa.
TaideTurvapaikka: safe(r) space for (inevitable) peace
Lölä Florina Vlasenko writes about TaideTurvapaikka, a community art project started at Oulu refugee center in 2023. The article is published in Finnish translation in the printed Kaltio 1–2/2025.
Jah(app)! Digihunteerinkia
Meänkielen kirjeenvaihtajamme Linnea Huhta pohtii tällä kertaa olemassaoloaan digitaalisessa maailmanpiirissä.
Thangka välittää viisautta, myötätuntoa ja voimaa
Vuoden 2025 helmikuun viikonloppuina Oulussa oli mahdollista tutustua thangkoihin Galleria 33:n tiloissa. Thangkat ovat keskeinen osa Tiibetin kulttuuria sekä tiibetinbuddhalaista harjoitusta.
Pamelalla Senegaliin
”Omakustanne on hykerryttävä ja sisällöltään yllättävän valistava teos matkailusta, eurooppalaisuudesta sekä senegalilaisen kulttuurista.”
Vahvan inhimillinen kuva Lönnrotista
”Tällaisen elämäkerran aika jo totisesti oli”, toteaa Risto Kormilainen emeritaprofessori Irma Sulkusen teoksesta Elias Lönnrot ja hänen pitkä varjonsa.
Mestari ja oppipoika
”Kirjansa alaviitteissä Seppälä valottaa usein kiinnostavia näkökulmia.” Juhani Rantala luki Juha Seppälän teoksen Paavo Rintalan kirjallisuuden lukemisesta.
Hakkuilla tavataan: tiedolla ja tarinoin tuhoa vastaan
Aktivistinen Metsäliike ja kulttuurilehti Kaltio kohtaavat toisensa yhteistyönumeron sivuilla, kiitos päätoimittaja-Paavolle tästä tilaisuudesta! Metsäliike on kansanliike, jonka tavoite on saada […]