Eräänlainen saavutus
Nelikymppinen Radiopuhelimet Heikki Romppaisen haastateltavana.
Itäistä viimaa ja epäonnista Schumannia
Oulu Sinfonian kausikonsertti IV: Konsertto kuin unelma. Madetojan sali 14.10.2021.
Kapellimestari Michał Nesterowicz, sello Senja Rummukainen.
Ohjelma:
Fanny Mendelssohn: Alkusoitto c-duuri
Robert Schumann: Sellokonsertto a-molli, op. 129
Jean Sibelius: Sinfonia nro 1 e-molli, op. 39
Oulu Sinfonia otti todella yleisönsä syksyn neljännessä kausikonsertissa. Michał Nesterowicz (s. 1974) teki odotetun debyyttinsä täydelle salille, ja illan solistina kuullun sellisti Senja Rummukaisen (s. 1994) oli soitettava ylimääräinen päästäkseen poistumaan lavalta konsertin ensimmäisen puoliskon päätyttyä.
Konsertin avausnumerona kuultiin Fanny Mendelssohnin (1805–1847) Alkusoitto c-duuri. Veljensä Felix Mendelssohnin varjoon jäänyt Fanny kärsi aikansa asenteista naisia kohtaan, ja niinpä hänen teoksiaan julkaistiinkin aluksi Felixin nimissä. Fanny Mendelssohnin yli 450 sävellyksen joukossa Alkusoitto c-duuri on ainoa orkesteriteos. Konsertissa se kuultiin hallittuna tulkintana, joskin paras syke jäi puuttumaan.
Robert Schumannin (1810–1856) tuotannossa Sellokonsertto a-molli op. 129 voitaneen katsoa jonkinlaiseksi epäonnistumiseksi. Vuonna 1850 julkiset konsertit olivat vielä harvinaisia ja muodoltaan vakiintumattomia. Yleisön spontaaniuteen lopen kyllästynyt Schumann kirjoitti kolmiosaisen teoksensa osat yhteen, siis tauoitta soitettaviksi, ja teos nousikin suosioon vasta viime vuosisadan lopulla.
Ensimmäinen osa ”Nicht zu schnell” on läpileikkaus teoksesta, toinen osa ”Langsam” tuo orkesterin soolosellistin ja solistin hetkeksi yhteen ja kolmas osa ”Sehr lebhaft” lisää teokseen patarummut. Kiitellyn solisti Senja Rummukaisen soiton varmuus ja linjakkuus hullaannutti yleisön. Suosionosoitukset olivat niin valtavat, että Rummukainen soitti välittömästi ylimääräisenä numerona osan ”Sarabande” Johann Sebastian Bachin (1685–1750) Soolosellosarjasta nro 1 g-duuri.
Konsertin päätti Jean Sibeliuksen (1865–1957) Sinfonia nro 1 e-molli op. 39. Teoksen kantaesityksessä 26. huhtikuuta vuonna 1899 Helsingin kaupunginorkesteria johti säveltäjä itse. Sibelius ei ollut teokseensa täysin tyytyväinen, ja orkesteri esitti korjatun version 1. heinäkuuta samana vuonna Robert Kajanuksen johdolla.
Sibeliuksen ensimmäinen sinfonia on ajalleen epätyypillisen yhtenäinen kokonaisuus. Sen osat ovat ”Andante ma non troppo – Allegro energico”, ”Andante (ma non troppo lento)”, ”Scherzo (Allegro)” ja ”Finale (quasi una fantasia)”. Teosta onkin mahdoton arvioida osa kerrallaan.
Oulu Sinfonian tulkinta oli mykistävä kokonaisuus. Erityisen vaikuttavaa oli teoksen toisen osan talvisen viiman tuntu, jonka voi nähdä myös kannanottona itseään etsineen Suomen puolesta. Tämän esityksen ansiosta illan kapellimestari Michał Nesterowicz on varmasti aina tervetullut Ouluun.
Kaikille aisteille
”Yleisesti ottaen taidetta pitää vain katsoa, joissain tapauksissa kuunnella, joskus jopa haistella, mutta ei missään tapauksessa koskea.” Kuinka ”saamelaisen nykytaiteen suurnäyttely” Helsingissä vertautuu Oulun taidemuseossa alkuvuodesta 2026 nähtyyn?
Kaupunki syntyy suistoon
”Toimeliaisuus on syntynyt sinne, minne entisaikojen kulkupeleillä parhaiten pääsi, vesireittejä pitkin. Jokea ja merta. Veneillä, ruuhilla, tukkilautoilla, laivoilla. Talvella hiihtäen tai eloperäisillä vetopeleillä. Poroilla ja hevosilla.”
Aikuisten fantasialle olisi valtava kysyntä
Genrekirjallisuutta luetaan Suomessakin runsaasti. Suuren osan siitä julkaisevat hyvin pienet kustantamot. Helmivyö juhlisti toukokuussa kymmenen vuoden kustannustoimintaansa.
Korjaamontien treenikset purku-uhan alla
Välivainiolle on keskittynyt omaehtoisen kulttuurin tiloja. Niistä tunnetumpi, Tilaa kulttuurille ry:n ylläpitämä Tukikohta elää ja voi hyvin, mutta toinen on lopetusuhan alla.
Näkymätön toinen
Miten ihmisen ja tarkemmin ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajan itsetietoisuus muotoutuu? Mousa pohtii yksilön ja yhteiskunnan suhdetta filosofien ja sosiologien näkökulmien valossa.
Oulun hiljaisuus mahdollistajana luovuudelle
Pietarissa opiskellut brasilialaislähtöinen taiteilija Gabriel Gram muutti Ouluun vuoden 2025 alkaessa. Jela Seppä jututti tatuoijana työskentelevää Gramia tämän esikoisnäyttelyn yhteydessä.
Pentin poluilla kirjailijan jalanjäljillä
Osana Oulu2026-kulttuuripääkaupunkiohjelmaa valmistuneen Pentin polut -kulttuurireitistön avajaisia juhlittiin Siikalatvalla ja Pyhännällä kesäkuussa. Niina Kestilä tutustui reittiin.
Sienipilven varjo
Juhani Rantala mietti voimakkainta väkivaltaa ja ihmiskunnan päätymistä siihen Hiroshiman räjähdyksen 80-vuotispäivän tienoolla.
Juha Hurme ohjasi kirjan nelikymmenvuotiaasta Radiopuhelimet-yhtyeestä
”Kuten edeltäjänsä myös Radiopuhelimet palasina pitää siis sisällään yhtyeen jäsenten itsensä kertomaa – mutta tällä kertaa vain heidän.” Tämänkin kirjan on toimittanut Juha Hurme.
Poliittista luentaa
”Historia osoittaa, kuinka kulloinenkin poliittinen säätila on heijastunut Suomen ja Venäjän välisiin kulttuuriseen kanssakäymiseen. Tomi Huttunen toteaa kirjallisuuden kääntäminen olleen vilkkaampaa maiden välisen suojasään vuosina.”
Muutos tapahtuu taiteesta
”Oulu2026:ssakin on omat sokeat pisteensä ja kriittisen tarkastelun kohteet, ja eiköhän niistäkin saada vielä kuulla perusteltua analyysiä.” Päätoimittaja ei tällaista vielä kuitenkaan tarjoa, kunhan harhailee.
Kannessa: Juoppo Joogaa
Kesäkuun kansiteos on Oulussa asuvan performanssitaiteilija Olga Prokhorovan ”Juoppo Joogaa”.
Paa skaks tässä?
”The Blaster Masterin sukupolven mittaisen levytystauon jälkeen julkaistu Bring Me The Sun yllättää myönteisesti”, Eros Gomorralainen kirjoittaa oululaisyhtyeen uudesta pitkäsoitosta.
Vieraan vieraana
Mustarindan kesäohjelma kuvittelee uusia tapoja ymmärtää taiteen roolia kestävämmän matkailun kontekstissa.
”No Ban Can Block the Ways of Enjoying Life”
”Poems, dance and songs help us balance all the traumas through hope.” Lölä Florina Vlasenko interviewed Iranian-born artist Shima Salehi.
Maisemia saamelaisen nykytaiteen rinteiltä
Saamelaisen nykytaiteen suurnäyttely Eanangiella – Maan kieli on yksi Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden kohokohdista. Jenny Kangasvuo tutustui näyttelyyn.
European Capital of Culture: Next Stop – Elections
What lies beneath the shiny surfaces of Capital of Culture project? Lölä Florina Vlasenko ruminates on the feelings of Oulu artists and cultural workers on the ground level. [The article is written in March 2026.]
Meän Periferian yhteisöllinen syli on avara, innostava ja lämmin
Meän Periferia avasi toimintansa Meän Kulmassa Kemin keskustassa vuonna 2025. Mitä siellä tapahtuu? Anu Kolmonen kertoo.