
Palsta suomalaisen elokuvataiteen avohakkuuksi
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
MRP Matila Röhr Productions: Hamsterit. 113 min. Ensi-ilta 4.1.2023. K7.
Ohjaus Markku Pölönen, käsikirjoitus Markku Pölönen ja Paula Vesala, kuvaus Konsta Sohlberg, leikkaus Kimmo Taavila, lavastus Antti Nikkinen, pukusuunnittelu Anu Pirilä, maskeeraussuunnittelu Tiina Ryynänen, äänisuunnittelu Pekka Karjalainen, musiikki Vesa Mäkinen, piirrokset Tuomas Myllylä.
Rooleissa: Peter Franzén, Jaakko Ohtonen, Vilma Kinnunen, Katariina Havukainen, Satu Tuuli Karhu, Mika Nuojua, Arto Heikkilä, Emilia Mattila, Edvin Kaari, Eero Kiuru.
Kun kuulin, että Veikko Huovisen Hamstereista on tekeillä uusi elokuvaversio, ajattelin tulossa olevan jotenkin koronaeristykseen liittyvän työn. Onhan tässä viime vuosina hamstrattu muun muassa vessapaperia ja varauduttu taudin varalta pidempiinkin kotona vietettäviin aikoihin. Elokuvan ensimmäiset metrit jo osoittivat, että tällaisesta filmatisoinnista ei ollut kyse. Ohjaaja Markku Pölönen ja käsikirjoituksen yhdessä hänen kanssaan tehnyt Paula Vesala ovat lähestyneet aihetta aivan toisin.
Huovisen alkujaan vuonna 1957 ilmestyneen romaanin perusjuoni ja asetelmat on säilytetty suurin piirtein ennallaan. Kirjanpitäjä Rurik (Jaakko Ohtonen) ja hänen vaimonsa Tellervo (Vilma Kinnunen) voittavat Veikkauksessa päävoiton. Tellu haluaisi ostaa rahoilla asunto-osakkeen, koska nykyinen asunto on pieni ja lapset ovat sairastelleet. Rurik on kuitenkin päättänyt vuokrata huvilan vuodeksi ja lähteä maalle.
Tehtailijan leski Stella on saanut huvilansa naapurissa olevaan mökkiin pari vuotta sitten uuden asukkaan, Hamsterin (Peter Franzén). Miehellä on lemmikkinään hiiri, ja hän osaa ulkoa sivutolkulla Jack Londonin ja James Curwoodin seikkailukirjoja. Freelancekuvittajana työskentelevä Hamsteri haaveilee joskus pelastavansa Stellan suurilta vaaroilta.
Elämä maalla ei ala hyvin. Loppukesä on sateinen ja Rurik tuntuu epäonnistuneen tarjoamaan lapsilleen terveempää elinympäristöä. Tellu pyytää Hamsteria avuksi Rurikin mielialan kohentamiseen. Hamsteri maalailee tulevaa talvea seikkailukirjoista tutuin sanankääntein ja kehottaa varautumaan tulevaan. Kaikkien aikojen kamalin talvi on tulossa, ja siihen pitää varustautua kunnon vaattein ja talvivarastoin. Jos ei muuten, niin lasten takia.
Historiallinen elokuva
Pölösen ohjaus on huolellisesti romaanin julkaisuaikaan sijoitettu historiallinen elokuva. Miljööt, vaatteet ja autot ovat 1950-luvun loppupuoliskolta. Tällainen tiettyyn aikaan sijoittaminen tuo tarinalle kehyksen, vaikka aikaisemman vuosikymmenen tapahtumiin ei kertaakaan viitata. 1940-luvun tragediat antavat silti tulkintakehyksen päähenkilömiesten toiminnalle.
Edellisessä Pölösen ja Franzénin yhteisessä Huovis-filmatisoinnissa Koirankynnen leikkaaja (2004) käsiteltiin sodan aiheuttamia fyysisiä vammoja. Uusi elokuva ottaa tavallaan kantaa sen aiheuttamiin psyykkisiin vaurioihin.
Hamstereissa Huovisen veijaritarina syvenee yhden sukupolven korjaavaksi kokemukseksi. Veikkausvoitto antaa yhdelle perheelle ja heidän oppaalleen mahdollisuuden ottaa takaisin menetettyä aikaa. Huumoria ja veijarimaisuutta ei unohdeta, ne saavat ajallisen kehyksen myötä uuden ulottuvuuden. Etenkin Hamsterin mainosten ja seikkailukirjojen kielestä ottamat taivuttelukeinot tuovat mukaan Huoviselle tyypillistä salaoveluutta ja komiikkaa.
Huovisen romaaniin ja aikaisempaan, Pauli Virtasen ohjaaman tv-elokuvaversioon (MTV 1982) verrattuna puoliso Tellun rooli on laajentunut. Hän ei vain seuraa sapekkaana sivusta vaan yrittää tukea miestään – joskin edelleen suurimpia hankintoja hilliten. Ratkaisu on hyvä, sillä sosiaalinen media tursuaa ilkeileviä kommentteja. Niitä ei viihteessä lisää kaipaa. Huumori on keskeisessä roolissa uudessakin versiossa. Vanhoilla mitoilla leikittely ja muut vitsit tekevät elokuvasta erinomaisen version Hamsterista.
Elokuvan tekeminen on aloitettu jo vuonna 2019 ennen viime aikojen suuria mullistuksia. Siinä mielessä syntynyt elokuva on ajankohtaisempi kuin tekijät osasivat ajatellakaan. Alkaneen talven suurimpia ongelmia on energian riittävyys, sähkön kulutus. Harmi vain, ettei kukaan ole pystynyt hamstraamaan kellariaan täyteen sähköä talven varalle matkaradion pattereita ja muutamaa kännykän virtapankkia enempää.
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
”Vaikuttaa, että elokuva on kyhätty neljästä erillisestä käsikirjoituksesta henkistä väkivaltaa käyttäen yhden elokuvan mittaiseksi.” Kaltion Matti A. Kemi arvioi, että Hyväveli on vuoden 2022 heikoin kotimainen pitkä elokuva.
”Aina ei oikein tiedä, pitäisikö nauraa vai hämmästellä suu auki”, kirjoittaa Pete Huttunen Pamela Tolan viimeisimmästä ohjauksesta Järjettömän paska idea. Oulussakin kuvatun elokuvan ensi-ilta oli 13.1.2023.
Kaltion kriitikko Matti A. Kemi ei vaikuttunut viimeisimmästä Napapiirin sankarit -sarjan elokuvasta. ”Puoleentoista tuntiin edes ilmeikkäät näyttelijät eivät ole uskoneet käsikirjoituksen ponnettomuuteen.”
”Hamstereissa Veikko Huovisen veijaritarina syvenee yhden sukupolven korjaavaksi kokemukseksi”. Reijo Valta arvioi 4.1.2023 teattereihin saapuvan romaanin viimeisimmän, Markku Pölösen ohjaaman elokuvaversion.
Unenomainen seikkailu vanhalla Varikolla ”Seuraan esitystä hämmästyneenä ja yritän varoa, jotten vahingossakaan sotke riskialtista performanssia omilla äkillisillä liikkeillä tai teoillani.” […]
Perusarvojemme tuntematon historia Jopa 8 000 vuotta vanha Tonavan laakson sivilisaatio tarjoaa meille paljon enemmän kuin pelkkää museotavaraa. Sen yhteiskunnassa saivat […]
Antti Heikkisen Latu-romaanin maalaisproosa vertautuu Risto Kormilaisen silmissä karjalaiseen Heikki Turuseen ja ylä-savolaiseen Eino Säisään.
”Eksklusiiviset uskonnolliset liikkeet ja seurakunnat eivät anna tilaa itsenäiselle ajattelulle vaan kaventavat ihmisen ja uskon yhteen tiukkaan muottiin.” Risto Kormilainen luki Camilla Nissisen romaanin Meitä vastaan rikkoneet.
Juha Hurmeen uutuusteos Tiu tau tilhi ”hurmioituneella tavalla johdattelee kansakoulun periklassisen laulun myötä Fröbelin palikoihin ja aina Alaskaan saakka”, toteaa kriitikko Risto Kormilainen.
”Lapsuuden lähtökohdat eivät olleet kovin otolliset Kaisa Tammelle (s. 1970) tulevaisuuden uraa ajatellen. Alkoholisti-isä terrorisoi perhettä ja sai raivokohtauksia. Risto Kormilainen arvioi Naisvankilan pomon.
”Maapallon pelastukseksi tulee yhteiskuntien julkinen sektori rakentaa uusiksi, peruuttaa infrastruktuurin yksityistäminen, verotettava suuryhtiöitä ankarammin, ehkä jopa kansallistettava niitä.” Naomi Klein vaatii muutosta Tuli on irti -teoksessaan, arvioi Juhani Rantala.
”Pikemmin kuin romaani teos on anti-romaani tai tutkielman parodia”, pohdiskelee Esko Karppanen Runeberg-palkintoehdokkaaksikin valitusta Tiina Lehikoisen Punelmia-teoksesta.