Tavallinen saksalainen professori
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
Sivistyneitä tarinoita huumorilla
Hannu Niklander: Rikottua lasia. Robustos 2017.
Pitkän linjan kirjailija Hannu Niklander (s. 1951) on kirjallisuuden moniottelija, jonka tuotantoon kuuluu niin runoa, pitkää ja lyhyttä proosaa kuin matkakirjojakin. Hän on pohdiskeleva, syvämietteinen ja länsimaisesta kulttuuriperinteestä syvältä ammentava kirjailija. Uusimmassa teoksessaan Rikottua lasia hän on palannut lyhyiden tarinoiden pariin. Kokoelmaa sävyttävät Niklanderille tunnusomainen hiljainen huumori mutta myös vähäeleinen erotiikka.
Teoksessa on kolme tasavahvaa osastoa. Osastot muodostavat lujan kokonaisuuden ja ilmaisu kauttaaltaan on tiivistä. Osa tarinoista on hyvin lyhyitä, kolmen–viiden sivun mittaisia. Osa taas pidempiä ja perusteellisemmin ihmiskuvaukseen porautuvia.
Ensimmäisestä osastosta nousee vahvana esille tapoihinsa piintynyt apulaisprofessori Armas Mentula, joka luennoi klassisen kirjallisuuden opiskelijoille Carmina Burana -kokoelmaa heitellen latinaa mennen tullen. Hän on innostunut opettamisesta, mutta kotielämä on intohimotonta matematiikan lehtorivaimon Seijan kanssa. Vaimon kehotuksesta Mentula lähtee opiskelijoiden aineyhdistyksen juhlaan ja tapaa nohevan opiskelijan Virve Ketolan, ja yhdessä he päätyvät Ketolan kotiin kirjallisuudesta puhumaan ja viinipuun antia nauttimaan. Ilta muuttaa kaiken apulaisprofessori Mentulan elämässä. Niklander lataa loppuun hyvän loppunousun. Teksti on muutenkin sujuvaa, nokkelaa ja sivistävää.
Nimitarina on myös ensimmäisessä osastossa, jossa 16-vuotias Martti on ihastunut koulutoveriinsa Merjaan. Rakkaus ei oikein Merjan taholta ota syttyäkseen, vaikka Martti yrittää kaikkensa. Lisäksi kuvioihin ilmestyy Kari, joka koulun hipoissa saa Merjan haltioihinsa. Martti juonii keinoja Karin taltuttaakseen ja löytää siihen keinot. Mutta siitä syntyykin karmea painajainen. Niklander kuljettaa taitavasti juonta, ja tekstiin syntyy vahva kaari alusta loppuun saakka. Nuorten väkevää tunnemaailmaa Niklander kuvaa taitavasti lyhyin vedoin.
Toisessa osastossa isä yrittää tehdä pojastaan urheilijaa ja urheilusta innostunutta nuorukaista, mutta mikään ei tehoa, kun poika on kiinnostunut enemmän dieselvetureista ja sarjakuvista. Kolmannessa osastossa sukelletaan muistisairaan maailmaan hyväntahtoisen huumorin kautta. Notkeasti Niklader taipuu kuvaamaan mielen syvyyksiä peilaten nuoruutta ja lapsuutta vanhuksen menetetyn unelman kautta. Niklanderin kokoelma on lievässä karuudessaan niukkailmeinen mutta puhutteleva teos.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
75-vuotisjuhlaseminaari “Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Vanhuuden malleja eri ikäluokille
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi “vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Onnittelut Oululle ja katsaus musiikkiviihdeteollisuutemme nykytilaan
Rovaniemellä maailman menoa makusteleva Väärä raha -laulaja Jaakko Laitinen palaa Kaltion kolumnistiksi välivuoden jälkeen. “Tietäjät kumminkin tietävät, että keikkapaikoilla se on hevi, joka saa talot täyteen ja kiihdyttää kaljamyynnin.”
Helsinkiin menevä juna
Helsinkiläinen kirjailija odotti bussia Hailuodossa. Kirjailijaa harmitti. Hänen bussinsa olisi Oulun linja-autoasemalla vain seitsemän minuuttia ennen kuin juna lähtisi rautatieasemalta […]
Kajaanin Manner-illan lipuista kannattaa kilpailla
Eeva-Liisa Mannerin syntymästä tulee ensi joulukuussa kuluneeksi sata vuotta. Kajaanin kaupunginteatteri juhlistaa tätä oivalla runoiltamalla.
Kolmen ja puolen ja neljän tähden levyt
“Kriitikolle kasautuu siis huonosti toimenkuvaan sopivaa vastuuta, ja osa vastuusta leviää koko taidekentälle. Asiaa voi paeta älylliseen kikkailuun, mutta silloinkin olisi tehtävä selväksi, onko taiteessa kyse tietyn ryhmän erityistaidosta vai edustaako taide ensisijaisesti (joskaan ei yksinomaan) luovaa vapautta.”
Pakolaiskirjailija Suomesta
“Kössi Kaatra esittää hyvin tarkkaa analyysiä köyhyyden vaikutuksesta lyhytjännitteisyyteen, suunnittelemattomuuteen, kateuteen ja monien asioiden kesken jäämiseen. Kurjuus ruokkii kurjuutta.”
Suuren kertomuksen kaivatut säröt
“Kuka antaa ihmiselle vallan toiseen? Teoksen tarina sijoittuu menneeseen aikaan, mutta tärkeimmät teemat toistuvat ihmisen elämässä yhä: arvokas elämä, rakkaus ja kuolema.”
Kotkan poikii maalla, merellä ja ilmassa
Pertsan ja Kilunkin ensi-ilta-ajankohtaa on siirretty jo useamman kerran. Sitäkin odotetaan teattereihin tänä keväänä. Aapo Kukko katseli elokuvan joulukuussa.
Kameran edessä kaikki on fiktiota
Joulukuun lehdistönäytöksessä katsottu Fucking with Nobody ei vieläkään ole päässyt esitettäväksi. Sulkutilan jälkeen elokuvateattereita odotetaan taas avattavaksi, ja ensi-iltaa kaavaillaan nyt 16.4.
Tuho ja jälleenrakentaminen
“Helmi Kajaste on esikoiskirjassaan nivonut työnsä ja huvinsa elokuvia rakastavana arkkitehtinä orgaaniseksi yhdistelmäksi”, Jarkko Korpua kirjoittaa Kalevi Jäntti -palkitusta esseeteoksesta.
Loppula lähellä
Helmikuussa Oulussa varmistui Sanginjoen ulkometsän laajan luonnonsuojelualueen syntyminen, kun kaupunki lahjoitti valtiolle omistamansa suojellut alueet Koneen Säätiölle myymänsä alan lisäksi.
Me suurvaltalaisina
“Koko tarkastellun periodin 1521–1809 kuva on äkikseltään niin monimutkainen kudelma, että kaaliin menevää kokonaishahmotusta siitä ei tahdo saada.”
Sanoista kieleen ja käsitteisiin
Suomen kielen alkuperää ja kehitystä on ihmetelty pitkään. Virolaisen Valter Langin uutuusteos esittää arkeologiaa, kielitiedettä ja antropologiaa yhdistävän tarinan itämerensuomalaisten historiasta.