Tavallinen saksalainen professori
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
Sivistyneitä tarinoita huumorilla
Hannu Niklander: Rikottua lasia. Robustos 2017.
Pitkän linjan kirjailija Hannu Niklander (s. 1951) on kirjallisuuden moniottelija, jonka tuotantoon kuuluu niin runoa, pitkää ja lyhyttä proosaa kuin matkakirjojakin. Hän on pohdiskeleva, syvämietteinen ja länsimaisesta kulttuuriperinteestä syvältä ammentava kirjailija. Uusimmassa teoksessaan Rikottua lasia hän on palannut lyhyiden tarinoiden pariin. Kokoelmaa sävyttävät Niklanderille tunnusomainen hiljainen huumori mutta myös vähäeleinen erotiikka.
Teoksessa on kolme tasavahvaa osastoa. Osastot muodostavat lujan kokonaisuuden ja ilmaisu kauttaaltaan on tiivistä. Osa tarinoista on hyvin lyhyitä, kolmen–viiden sivun mittaisia. Osa taas pidempiä ja perusteellisemmin ihmiskuvaukseen porautuvia.
Ensimmäisestä osastosta nousee vahvana esille tapoihinsa piintynyt apulaisprofessori Armas Mentula, joka luennoi klassisen kirjallisuuden opiskelijoille Carmina Burana -kokoelmaa heitellen latinaa mennen tullen. Hän on innostunut opettamisesta, mutta kotielämä on intohimotonta matematiikan lehtorivaimon Seijan kanssa. Vaimon kehotuksesta Mentula lähtee opiskelijoiden aineyhdistyksen juhlaan ja tapaa nohevan opiskelijan Virve Ketolan, ja yhdessä he päätyvät Ketolan kotiin kirjallisuudesta puhumaan ja viinipuun antia nauttimaan. Ilta muuttaa kaiken apulaisprofessori Mentulan elämässä. Niklander lataa loppuun hyvän loppunousun. Teksti on muutenkin sujuvaa, nokkelaa ja sivistävää.
Nimitarina on myös ensimmäisessä osastossa, jossa 16-vuotias Martti on ihastunut koulutoveriinsa Merjaan. Rakkaus ei oikein Merjan taholta ota syttyäkseen, vaikka Martti yrittää kaikkensa. Lisäksi kuvioihin ilmestyy Kari, joka koulun hipoissa saa Merjan haltioihinsa. Martti juonii keinoja Karin taltuttaakseen ja löytää siihen keinot. Mutta siitä syntyykin karmea painajainen. Niklander kuljettaa taitavasti juonta, ja tekstiin syntyy vahva kaari alusta loppuun saakka. Nuorten väkevää tunnemaailmaa Niklander kuvaa taitavasti lyhyin vedoin.
Toisessa osastossa isä yrittää tehdä pojastaan urheilijaa ja urheilusta innostunutta nuorukaista, mutta mikään ei tehoa, kun poika on kiinnostunut enemmän dieselvetureista ja sarjakuvista. Kolmannessa osastossa sukelletaan muistisairaan maailmaan hyväntahtoisen huumorin kautta. Notkeasti Niklader taipuu kuvaamaan mielen syvyyksiä peilaten nuoruutta ja lapsuutta vanhuksen menetetyn unelman kautta. Niklanderin kokoelma on lievässä karuudessaan niukkailmeinen mutta puhutteleva teos.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
75-vuotisjuhlaseminaari “Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Vanhuuden malleja eri ikäluokille
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi “vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Nykytanssia ja akrobatiaa yhdistelevä duetto pohjoisen pakkastalville
Huhtikuun lopulla pystyttiin järjestämään taas nykytanssiesityksiäkin pitkän kulttuurikiellon jälkeen. Yksi ensimmäisistä Oulussa nähdyistä oli Shapes of Water.
Tuu lähemmäs beibi
Kielletyt leikit palkittiin Tieto-Finlandialla viime vuonna. Koronapandemia aiheutti uuden tanssikiellon, jonka vihdoin lieventyessä Kaltio julkaisee Emma Hirvisalon arvion “hieman puisevasta” finlandistista.
Pohjoiset juuret kantavat korona-ajassakin
Lapista Uudellemaalle päätyneet emeritukset Mikko Heikka ja Vesa Kanniainen kävivät kirjeenvaihtoa siitä, minkälainen maailma on koronan jälkeen. Nyt keskustelu on julkaistu kirjana.
… juuri sitä mitä on itsessään
“Lauri Kallion väitöskirjasta ponnistava Maailmanhenki Pohjolassa on taustateos ensimmäisen merkittävän suomalaisfilosofin J. V. Snellmanin lähtökohtiin ja lopputulemiin sekä erityisesti hänen tärkeimmän vaikuttajansa Hegelin käsitysten erinomainen pohjustus.”
Lihallisesti nautinnollista
“Sinänsä elämäniloinen ja tasapuolinen suhtautuminen homoseksuaalisuuteen kääntyy välillä tahattomaksi parodiaksi.” Esko Karppanen luki Himon ilon ja koki sen ajoittain omituiseksi.
Nyt ilmestyi Sauna-Sampo
“Tämä monitieteinen, harvinaisen monipuolinen sauna-sampo jauhaa niin uutta kuin vanhaa tietoa suomalaisten lahjasta maailmalle”, Kaarina Kailo iloitsee uudesta Heikki K. Lyytisen tietokirjasta.
Kuoroteos suomalaisen kritiikin maisemista
Suomen arvostelijain liitto SARV julkaisi 70-vuotisjuhlanaan laajan leikkauksen suomalaisen taidekritiikin kentältä. Matti A. Kemi kiinnostuu siitä, miten kriitikot tuovat esille omia kokemuksiaan.
Dostojevskin juutalaisvihan hyvät, pahat ja rumat
“On sanottu Dostojevskin antisemitismin yltäneen pahimmillaan hitleriläisiin mittoihin”, Juhani Rantala päättää pohdintansa kirjailijan suhteesta juutalaisiin. Mutta miksi?
Toiston voima
Pettymys Peräpohjolan pilkkikauden liian varhaisesta päättymisestä oli käsinkosketeltavaa ainakin omassa rovaniemeläisessä kulttuurikuplassani. Kevät tuli tällä kertaa intensiivisesti ja aikaisin, ja […]
Prosessi / Der Prozess 2: Kun oikein valkaistaan
Savu E. Korteniemen projekti ”Prosessi / Der Prozess” tarkastelee väkivallan syntymekanismeja ja Suomen synkkää kulttuuriperintöä. Projektin artikkelit julkaistaan Kaltiossa sekä […]
Paikka elämän ja runon tilana
Ihmisen elämä tapahtuu paikassa ja ajassa. Minua kiehtoi ajatus ihmisen ainutkertaisesta elämästä moneen kertaan eletyssä maassa: miten elämä yhtäältä jatkuu […]
Kuinka säilyä tuoreena maailmassa?
Ennen äidiksi tuloa kuvittelin, että omien lasten kanssa leikkiminen olisi mahtavaa. Toisten lasten kanssa se oli aina ollut ilo. Pian […]