Palsta suomalaisen elokuvataiteen avohakkuuksi
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Räväkkä puheenvuoro elämän perusteista
Timo Airaksinen: Jäähyväiset uskonnolle. Henkisyyden puolustus. Bazar 2020.
Käytännöllisen filosofian emeritusprofessori Timo Airaksinen (s. 1947) tunnetaan aktiivisena keskustelijana, joka on julkaissut teoksia ihmisyydestä, yhteiskunnan eri ilmiöistä, onnellisuudesta, liike-elämästä ja johtamisesta. Uudessa kirjassaan Jäähyväiset uskonnolle hän käsittelee henkisyyttä ja hengellisyyttä sekä pohtii kirkon tulevaisuutta.
Airaksinen aloittaa henkisyydellä, jonka hän selittää korkeimpien inhimillisten arvojen pohdinnaksi ja perimmäisten kysymysten äärelle asettumiseksi. Näitä kysymyksiä hän selostaa pitkin matkaa teoksessaan filosofin työkaluin persoonallisesti.
Tunnustautuessaan ateistiksi Airaksisella on tavallaan hyvin rationalistinen lähtökohta pohdinnoilleen. Paikoitellen hänen ajattelunsa on ristiriitaista. Kun hän ei sulje ihmeen mahdollisuutta pois, hän tulee samalla ilmaisseeksi uskonsa johonkin korkeampaan. Teksti livahtaa siellä täällä hieman naiiviksikin.
Toiseksi Airaksinen käsittelee uskoa hyvin monipuolisella tavalla. Hän sanoo tiedon kritisoivan uskoa ja uskon tietoa. Tieteessä kaikki ilmiöt selitetään, vaikka selitykset olisivat kuinka outoja ja paikkansa pitämättömiä. Filosofia on yhtä aikaa sanaleikkiä ja saivartelua, välillä hyvin hauskaakin, kuten Airaksisen kirja osoittaa. Usko ja tieto elävät kuitenkin limittäin maailmassa: ”On olemassa tämä ihmisen maailma ja rajantakainen eli tuonpuoleinen maailma.”
Kolmanneksi Airaksinen tarkastelee hengellisyyden politiikkaa ja tekee sen todella mielenkiintoisella tavalla. Lähtökohtana Airaksisella ovat ristiriidat ja kamppailu, jotka ajavat elämää eteenpäin niin hyvässä kuin pahassa. Luterilaisen kirkon jäsenet ovat Airaksisen mukaan tapakristittyjä, jotka eivät usko niin kuin kirkko opettaa. Tämä pitää monien tutkimusten valossa toki pitkälti paikkansa, mutta aivan niin lohduton tilanne ei ole kuin Airaksinen kuvaa. Tunnustukseksi kirkon työlle on luettava Airaksisen lausahdus: ”Kirkon kauppatavara on rakkaus.”
Airaksinen puhuu rakastamisen hyveen velvoittavuudesta. Kristillinen rakkaus ja rakkaus kosmisena käsitteenä ovat itse asiassa yhtä, koska ne tähtäävät ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvään. Siksi Airaksinen toteaa, ettei hän edes tiedä, mitä kristillisellä rakkaudella tarkoitetaan.
Ajatuksia moneen suuntaan herättävä ja inspiroiva Airaksisen kirja on.
Demokratian yksinkertaistamisesta
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Tavallinen saksalainen professori
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Vanhuuden malleja eri ikäluokille
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Yksi elokuva noin neljästä aihiosta
”Vaikuttaa, että elokuva on kyhätty neljästä erillisestä käsikirjoituksesta henkistä väkivaltaa käyttäen yhden elokuvan mittaiseksi.” Kaltion Matti A. Kemi arvioi, että Hyväveli on vuoden 2022 heikoin kotimainen pitkä elokuva.
Hyytävä komedia ystävyydestä
”Aina ei oikein tiedä, pitäisikö nauraa vai hämmästellä suu auki”, kirjoittaa Pete Huttunen Pamela Tolan viimeisimmästä ohjauksesta Järjettömän paska idea. Oulussakin kuvatun elokuvan ensi-ilta oli 13.1.2023.
Päätöntä kaahailua Lappi-kuvastossa
Kaltion kriitikko Matti A. Kemi ei vaikuttunut viimeisimmästä Napapiirin sankarit -sarjan elokuvasta. ”Puoleentoista tuntiin edes ilmeikkäät näyttelijät eivät ole uskoneet käsikirjoituksen ponnettomuuteen.”
Toiveikasta talvimieltä
”Hamstereissa Veikko Huovisen veijaritarina syvenee yhden sukupolven korjaavaksi kokemukseksi”. Reijo Valta arvioi 4.1.2023 teattereihin saapuvan romaanin viimeisimmän, Markku Pölösen ohjaaman elokuvaversion.
Arjen aherrusta ja eskapismia maailman mylleryksen keskellä
Unenomainen seikkailu vanhalla Varikolla ”Seuraan esitystä hämmästyneenä ja yritän varoa, jotten vahingossakaan sotke riskialtista performanssia omilla äkillisillä liikkeillä tai teoillani.” […]
Vanha Eurooppa ja sen nykypäivän perinne
Perusarvojemme tuntematon historia Jopa 8 000 vuotta vanha Tonavan laakson sivilisaatio tarjoaa meille paljon enemmän kuin pelkkää museotavaraa. Sen yhteiskunnassa saivat […]
Hyvä on hiihtäjän hiihdellä
Antti Heikkisen Latu-romaanin maalaisproosa vertautuu Risto Kormilaisen silmissä karjalaiseen Heikki Turuseen ja ylä-savolaiseen Eino Säisään.
Vahva esikoisromaani uskonnon kahleista irtautumisesta
”Eksklusiiviset uskonnolliset liikkeet ja seurakunnat eivät anna tilaa itsenäiselle ajattelulle vaan kaventavat ihmisen ja uskon yhteen tiukkaan muottiin.” Risto Kormilainen luki Camilla Nissisen romaanin Meitä vastaan rikkoneet.
Kiannon klassikkolaulu vie maan ääriin
Juha Hurmeen uutuusteos Tiu tau tilhi ”hurmioituneella tavalla johdattelee kansakoulun periklassisen laulun myötä Fröbelin palikoihin ja aina Alaskaan saakka”, toteaa kriitikko Risto Kormilainen.
Paimenena muurien sisällä
”Lapsuuden lähtökohdat eivät olleet kovin otolliset Kaisa Tammelle (s. 1970) tulevaisuuden uraa ajatellen. Alkoholisti-isä terrorisoi perhettä ja sai raivokohtauksia. Risto Kormilainen arvioi Naisvankilan pomon.
Tellus tulessa
”Maapallon pelastukseksi tulee yhteiskuntien julkinen sektori rakentaa uusiksi, peruuttaa infrastruktuurin yksityistäminen, verotettava suuryhtiöitä ankarammin, ehkä jopa kansallistettava niitä.” Naomi Klein vaatii muutosta Tuli on irti -teoksessaan, arvioi Juhani Rantala.
Lajien punontaa, aatteen punerrusta
”Pikemmin kuin romaani teos on anti-romaani tai tutkielman parodia”, pohdiskelee Esko Karppanen Runeberg-palkintoehdokkaaksikin valitusta Tiina Lehikoisen Punelmia-teoksesta.