It’s Alive Films: Räkä ja Roiskis. 88 min. K-7. Ensi-ilta 19.1.2024.
Ohjaus Teemu Nikki, käsikirjoitus Ilja Rautsi, puvustus Anna Vilppunen, lavastus Santtu Toivola, kuvaus Tuomo Hutri, leikkaus Jussi Sandhu.
Pääosissa Hugo Komaro, Urho Kuokkanen, Pekka Strang, Kati Outinen, Elina Knihtilä, Marja Packalén, Sampo Sarkola, Petteri Pennilä, Matti Onnismaa.
Koska pienessä maassa monet kysymykset muovautuvat henkilökysymyksiksi, herättää
Juice Leskisen lastenkirjoihin perustuva elokuva monia kysymysmerkkejä. Kuinka paljon teos nojautuu alkuperäisaineistoon? Kuinka paljon mehua on puristettu joukkoon?
Onneksi kaikki ennakkokäsitykset voi jo alkuvaiheessa valuttaa pois. Räkä ja Roiskis on ylpeästi omilla jaloillaan seisova koko perheen elokuva, jonka sokkeli lepää savolaisen sanasepon kirjoissa, mutta itse talo on rakennettu nykypäivän vaatimusten tasolle.
Räkä ja Roiskis (loistavat Hugo Komaro ja Urho Kuokkanen) ovat kaksi tomeraa poikaa, jotka elokuvan alussa matkustavat kohti Suuvedellä sijaitsevaa mummolaa. Perillä selviää erikoinen vyyhti: reiät alkavat kadota ympäröivästä maailmasta niin linnunpöntöistä kuin ovien lukoista. Mysteeriin liittyvät myös iloisesti hymyilevät paikalliset sekä pitkään valkoiseen takkiin sonnustautunut hammaslääkäri Migrén Junior (Pekka Strang) kätyreineen.
Elokuvan kerronta nappaa mukaansa alusta pitäen. Vaikka välillä meno on vauhdikastakin, on aikaa jätetty myös tunnelmoinnille sekä erikoisten miljöiden ja hahmojen esittelyyn. Näyttelijät onnistuvat kautta linjan tekemään mieleenjäävät roolityöt. Etenkin Elina Knihtilän tulkitsema kunnanjohtaja Haloonen on vallan hersyvä tyyppi.
Elokuvaa on luonnehdittu koko perheen kyberpunkiksi. Ilja Rautsin käsikirjoitus on ammattimiehen varmaa työtä sisältäen kattavasti niin scifin kuin kauhunkin aineksia. Tarinakeitos porisee iloisesti viimeiseen kuvaan asti. Teemu Nikin filmografiassa Räkä ja Roiskis on vahva työvoitto. Ahkeran ohjaajan tulevia siirtoja odottelee mielenkiinnolla.
Koko perhettä huvittava ja koskettava elokuva on haasteellinen laji. Pahimmassa tapauksessa tuotanto paljastuu sormi pystyssä sössötteleväksi moralisoinniksi, mutta Räkä ja Roiskis ei onneksi astu tähän viemäriaukkoon. Viihdyttävän tarinan opettavaiset taustateemat muun muassa järjestyksen ja kaaoksen tasapainosta ovat tärkeitä niin lapsille kuin aikuisillekin. Juicelle lapset eivät olleet mikään oma ryhmittymä, vaan heille täytyi kirjoittaa kuin vertaisilleen.
Alkuperäistekstien pikkuanarkistinen sekä verbaalisesti lahjakas kielipeli siirtyy onnistuneesti audiovisuaaliseen muotoon. Nykypäivän tuulista sekä virtauksista hyvin perillä olevat elokuvantekijät ovat ansainneet mojovat reiät munkkeihinsa.
Yhä suurempi osa EU-maiden kansalaisista kannattaa kauppapakotteita Israelille. Sadat eurooppalaiset poliitikot ovat viime ja tänä vuonna allekirjoittaneet vaatimuksia, joissa vaaditaan unionin yhteisiä pakotteita Israelia vastaan. Kasvavasta paineesta huolimatta EU ei ole lakkauttanut kauppaa edes Israelin siirtokuntien kanssa, jotka ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Aika, muistot ja erilaiset nostalgian lajit ovat valtailleet mieleni sopukoita viime aikoina, vaikka yhä enemmän pitäisi yrittää keskittyä kaikenlaiseen tulevaan […]
Suomalais-ranskalainen Sofia Karinen asuu Oulussa. Hänen teoksissaan voin nähdä kuitenkin myös ranskalaista valoa. Jo nuorena piirtämisestä ja maalaamisesta innostunut Karinen […]
Reijo Valta osallistui maaliskuussa 2025 Uumajan LittFestille päätoimittajan kanssa. Ruotsin vanhimmalla ja merkittävimmällä kirjallisuusfestivaalilla oli tänäkin vuonna paljon mielenkiintoisia vieraita.
Kaltion 80-vuotiseen historiaan mahtuu monenlaista kissanhännänvetoa. Juhani Rantala pohtii, mistä kumpusi 1960-luvulla Atte Kalajoen ja Erno Paasilinnan eli Kaltion ensimmäisen ja toisen päätoimittajan välirikko.
”Nälkävuosi on muutenkin juuri sellaista taidetta, jolla persu perustelisi, että kulttuurilta pitäisi leikata loputkin rahat ja suunnata ne ampumaradoille. Lukutaitoinen persu eli sivistysporvari ehkä syyttäisi näytelmää vastuuttomaksi ja epäisänmaalliseksi.”
”Alaviitteet on suppea summaus ajastamme lyyrisesti valotettuna. Se, mikä näyttää säihkyvältä ja sankarilliselta, osoittautuu loppujen lopuksi tomuksi ja tuhkaksi.”
”Teos voisi olla raskasta luettavaa, jos Räinä ei kirjoittaisi niin kauniisti, kirkkaasti ja harkitusti. Karujakaan havaintoja, uutisia tai tutkimustietoja ei pehmennetä, mutta pienintäkään kiivailun tai julistamisen sävyä ei lipsahda mukaan.”
”Hurme ei ole tutkija – vaikka kirja tutkimukselta pitkälti vaikuttaakin – vaan lennokkaan hauska kirjailija, joka panee lukijansa päät pyörälle.”
”[Mikael] Niemi on elänyt tiiviisti kolmen kielen ja kahden kulttuurin keskellä, mikä on muokannut hänestä loistavan sekä monipuolisen kirjailijan, joka hallitsee niin runon kuin proosan lyhyenä ja pitkänä.”
”Pyreneiden niemimaan pohjoisosassa sijaitsee Baskimaan (Euskadi) suurin kaupunki Bilb(a)o. Sinne sijoittaa Ville Hytönen kesähelteisen runoelmansa.”
Luonnonsuojelurikokset ovat Suomessa melko tavallisia eikä niistä jää helposti korvessa kiinni, ellei kohdalle satu osumaan onnekas tutkimussukeltaja. Vesistöbiologi Myyri Sysivesi vie lukijan pinnan alle ja rikospaikalle.
Metsiensuojelu on joukkuelaji, jossa yksi avaintekijä on vapaaehtoinen metsäkartoittaja. Kartoitustyötä tekee pieni aktiivien joukko, johon helsinkiläinen Olli Manninen on kuulunut miltei kolmekymmentä vuotta.
Samalla, kun puolustusvoimat vankistaa turvallisuuden nimissä ”pohjolan linnaketta”, sen hankkeet muuttavat elinympäristöjä ja ekosysteemejä. Kritisoiminen on vaikeaa, sillä kukapa tahtoisi asettua kansallista turvallisuutta vastaan. Rovaniemeläinen Lotta Lautala etsi dilemmaan selvyyttä arktisen maailmanpolitiikan tutkijan Laura Junka-Aikion kanssa.
Onko ”vihreän energian” puhtauden ihannointi edelleen vallankäytön keino sulkea saamelaiset ulos päätöksenteosta yhteiskunnan marginaaliin? Kuka päättää, mikä on puhdasta ja likaista? Eleonora Alarieston essee, julkaistu yhteistyössä Metsäliikkeen kanssa.
Esitetty Lyseon 150-vuotispääjuhlassa
uudistetussa ruokalassa torstaina 17.10.2024
”Moni hyönteinen näyttää ulkoavaruuden olennolta, jos mikroskoopilla katselee. Se herättää enemmänkin hämmästystä, jopa inhoa ja halua torjua näitä olentoja. Silloin empatia jää helposti puuttumaan.” Sampsa Hannonen haastatteli eläinfilosofi Elisa Aaltolaa.
”Mielenosoittamisoikeus, kuten mikä tahansa muukin oikeus, voidaan myös menettää. Siksi sen toteutumista tulee seurata, tarkastella ja uudelleenarvioida.” Rovaniemeläinen lukiolainen Minea Kaippio kirjoittaa mielipiteenvapaudesta.
”Elokuva on kokonaisuutena immersiivinen. Sen sisäismaailmaan uppoutuu vaivatta. Pöystin roolihahmo tivaa: ’Vakoiletko sinä, nainen, uniani?!'” Matti A. Kemi katseli Pirjo Honkasalon viimeisimmän fiktioelokuvan.
Apartheid-valtioita on ennen Israeliakin pysäytetty boikottien avulla.
