TaikaBox: Born Old – Tietäjä iänikuinen. Yhteistuottaja, JoJo – Oulun Tanssin Keskus. Kesto 40 min. Koreografia Tanja Råman, visuaali- ja ääniympäristö John Collingswood, tanssi ja laulu Marjo Kiukaanniemi.
Esitykset Oulun lasten ja nuorten teatterifestivaalilla Teatterin Vinttikamarissa lauantaina 5.5. klo 11 ja 14.
Oulun lasten ja nuorten teatterifestivaalilla nähdään myös maaliskuussa kantaesityksensä saanut TaikaBoxin tulkinta Kalevalan hahmoista.
Mitä tiedät Kalevalasta?
Kahdeksanvuotias miettii. ”Lemminkäisen. Se uhkas jotain tyyppiä kolme kertaa. Sen vihollinen on Loihu.”
Niinkö?
”Ei kun Louhi. Se tekee pakkasta. En tiedä ketään muuta.”
Kuulostaako Väinämöinen tutulta?
”Joo, se joutu Antero Vipusen vatsaan!”
Ehkäpä Tietäjä iänaikuinen − Born Old avartaisi koehenkilömme kalevalaista tietoisuutta: koreografi Tanja Råmanin, visualisti-äänisuunnittelija John Collingswoodin sekä tanssija Marjo Kiukaanniemen teos elävöittää kansalliseeposta laulun, tanssin ja tarinoinnin keinoin.
Lähtöasetelma on hieman kuin muskarissa. Yleisö istuu pienen pyöreän näyttämön ympärillä tuoleilla ja patjoilla. Lapsen luonteva paikka on lattialla aikuisen jalkojen juuressa.
Miellyttävän rauhallinen ja lähelle tuleva esitys poimii Kalevalasta jokusen ainesosan. Aluksi maailma tietysti syntyy sotkan munasta, minkä jälkeen Väinämöinen muun muassa luo kasvit, lähtee Pohjolaan, ryöstää sammon, pakenee ja taistelee merihirviö Iku-Tursoa sekä Pohjan akkaa vastaan. Lemminkäisen silpomiseen ja Kullervon verilöylyyn ei lasten kuullen viitata.
Väinämöis-keskeisten tapahtumien ohella huomio kiinnittyy kauniiseen äänimaisemaan: Collingswood kasaa Kiukaanniemen laulusta viiveen avulla harmonioita, joissa sävelet kerrostuvat kuin laulajia olisi useampia.
Lähes yhtä hyvin toimii toinen tekninen keino, näyttämön digitaalinen ”maalaaminen” valolla. Esimerkiksi luomisjaksossa lattiaan piirtyy Kiukaanniemen liikkeiden perässä vihreitä versoja ikään kuin tanssija maalaisi ne. Mainiolta näyttää myös sammon visualisointi hammasrataskoneistoksi, joka rakentuu pikkuhiljaa yhä mutkikkaammaksi ja nopeammin pyöriväksi.
Tuloksena on sympaattisen pienimuotoinen ekskursio muutamaan kalevalaiseen teemaan. Tästä on hyvä jatkaa itse eepokseen. Lähempään tutustumiseen kannustaa (ainakin maaliskuisessa esityksessä käyty) loppukeskustelu yleisön kanssa.
Näytöksen jälkeen katsojilla on mahdollisuus kokeilla, miten valoefektit reagoivat heidän omiin liikkeisiinsä. Nyt ainoa lapsikatsoja − testihenkilömme − maalasi hetkessä koko lattian. Riittääköhän tila useammalle?
Valolla maalaaminen merkitsi kahdeksanvuotiaalle esityksen huipennusta. Mutta laajeniko kalevalainen tajunta? Oliko tarinassa jotain uutta?
”Se merihirviö. Ja se tyyppi, joka tuhos laivoja!”
Näin sivistys karttuu; uutta oli myös Ututyttö, joka huokui sumun sammon ryöstäjien kiusaksi. En tiennyt, että Kalevalassa on sellainenkin.
Emeritusprofessori ja entinen Kaltion päätoimittaja Veli-Pekka Lehtola pohtii saamelaisteemojen käsittelyäKaltiossa lehden sotienjälkeisen historian, vuoden 1966 saamelaisjulkaisun ja itse toimittamiensa teemanumerojen (1982 ja 1996) pohjalta.
Yhä suurempi osa EU-maiden kansalaisista kannattaa kauppapakotteita Israelille. Sadat eurooppalaiset poliitikot ovat viime ja tänä vuonna allekirjoittaneet vaatimuksia, joissa vaaditaan unionin yhteisiä pakotteita Israelia vastaan. Kasvavasta paineesta huolimatta EU ei ole lakkauttanut kauppaa edes Israelin siirtokuntien kanssa, jotka ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Marjatta Kaikkonen teki työvuosinaan oppimisen kehittäjänä opintomatkoja muun muassa Roomaan. Hän kirjoittaa nyt matkastaan ja antiikin kulttuurihistorian merkityksestä Kaltiolle.
Makasiini Contemporaryn Lost in the Woods -näyttely Turussa esittelee Rovaniemellä asuvan ja työskentelevän Eemil Karilan (s. 1978) taidetta. Karilan uraan sisältyy yli 30 soolonäyttelyä ja lukuisia ryhmänäyttelyitä myös ulkomailla.
Heavy Metal Perse ja sen musiikki ovat kajahtaneet Kajaanista jo neljännesvuosisadan verran. Niko Peltonen ruotii esseessään yhtyeen taivalta ja yrittää tavoittaa jotain HMP:n olemuksesta.
Pari vuosisataa sitten Oulu joi kaksin käsin tervaa. Tai eihän Oulu sitä oikeastaan juonut. Se purskutteli sitä suussaan ja sylki […]
2020-logu sámi rap-artisttat Yungmiqu ja Jezebro Álbmotlaš populáramusihkkakultuvrrat dávistit dávjá riikkaidgaskasaš stiilarávnnjádagaid. Dát albmoneapmi gullo maid sámiid modeardna musihkas. Ovdamearkka […]
Vistig sáttá leđe tárbu muštâliđ, kii mun lam. Pargoeellimstân mun lam anarâškielâ ollâopâttâhlehtor. Muu spesialsyergi lii kielâiäláskittem, adai keevâtlávt mun […]
Suomella ei ole ollut varsinaisia siirtomaita, mutta paikoin Suomikin on tehnyt siirtomaapolitiikkaa. Antti Vikström käy läpi tilanteita, joissa mekin olemme olleet alistajan osassa.
During her Mustarinda residency, Riah Knight created strategies of survival. She writes about how we could learn from traditional Romani practices.
Artikkeli on julkaistu suomeksi printti-Kaltiossa.
”Taitavien ammattilaisten rakentama improvisaatioteatteri on vilpitöntä ja aitoa.” Pete Huttunen arvioi Oulun kaupunginteatterin suuren näyttämön improvisaatioesityksen Päin näköä.
”Sadunomaisuus välittyy, tunnelma on rauhaisa ja peloton läpi näytelmän.” Kaltion kriitikko Matti A. Kemi katseli Oulun kaupunginteatterin Taikatalven.
Ali Jonassonin ja Mats KejosenFinnkampen on ”monitieteinen, yhteiskuntapoliittinen ja siitä huolimatta suhteellisen helppolukuinen”, kirjoittaa meän-kolumnistimme Linnea Huhta.
Lauri Rikalan runouden pariin pääseminen tuntuu Matti A. Kemistä ”kotoiselta huomalta: pyhyyden kartoittaminen ja arkiset asiat ovat edelleen läsnä.”
Maria Matinmikon SIIS NIIN on ”ytimekäs, tutkaileva ja itsetietoinen”, Matti A. Kemi kirjoittaa. ”Sen sivut huokuvat estetiikkaa, huolellisuutta ja tarkoin punnittuja ajatuksia ajastamme, asenteistamme ja arjestamme.”
Marjut Aikion kolmiosaisen Nils-Aslak Valkeapää -elämäkerran ensimmäinen nide julkaistiin lokakuussa. Siihen tuoreeltaan tutustui Kari Sallamaa.
Emeritusprofessori Kari Sallamaa luki Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn osana tilatun Veli-Pekka Lehtolan teoksen Kenen maa, kenen ääni?, joka selvittää saamelaisten asemaa Suomen historian eri vaiheissa.
Taiteilijapari Pekka ja Teija Isorättyän (ks. Kaltio 1/2022, kaltio.fi/ihmisen-rajaton-myotatunto) kädenjälki on tuttua julkisista taideteoksista kuten Tornion möljän ”Kojamo” ja ”Särkynyt […]
Oulun kaupungintalon huipun laskuri lähestyy nollaa: Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2026 on pian alkamassa. Oma laskurini on tätä kirjoittaessa numerossa 397. Toivoisin, […]
Mietin tätä muistoa, kun valvon yöllä ja kuuntelen koneen ääntä koivikossa. Se on ollut siellä kaksi päivää. Olemme seuranneet moton […]
Ensiksi sie alat harrastamhaan jääkiekkoa, ja sitte sinusta tullee NHL-legenda. Tietenki tie siihen saattaa olla rohki pitkä, samhaan laihin pitkä […]
