Jukka Tarkiaisen ”Jättiläinen” on valokuvaaja Eberhard Grossgasteigerin kanssa toteutettu kollaasi. Italialaista vuoristokuvaa taiteilijan kasvoihin yhdistävä teos on esillä Äkäslompolon Ars Nartae -näyttelyssä (s. 18–20).
Jukka Tarkiainen (1961 Tervola) on pohjoinen bändimuusikko, joka on laajentanut ilmaisuaan valokuvan ja elokuvan puolelle. Tarkiaisen tunnetuimpia bändejä ovat Rovaniemen taidepalkinnon vuonna 1995 vastaanottanut Jalla Jalla ja Lapin läänin taidetoimikunnan taidepalkinnon 2005 saanut Desert Planet.
Rovaniemeläinen Jalla Jalla (ks. esim. Kaltio 1/2014) soitti indierockia pääosin 1980–1990-luvuilla ja kiersi kotimaan ohella Euroopassa. Yhtyeen levyjä on julkaistu Englannissa ja Yhdysvalloissa. Myös elektronista tanssimusiikkia esittävän Desert Planetin (ks. Kaltio 4/2003) levyjä on julkaistu Keski-Euroopassa. Yhtyeen musiikissa on vaikutteita varhaisista videopeleistä. ja bändin hauskat avaruusaiheiset musiikkivideot nauttivat kulttimainetta ympäri maailmaa.
Elokuvan pariin Tarkiainen on edennyt musiikkivideoiden kautta. Hän on dokumentoinut Juha Hurmeen ”Operaatio Paulaharju” -erämaateatterin esityksiä sekä tuottanut muutaman lyhyen dokkarin, musiikkivideon ja musiikkipainotteisen lyhytelokuvan. ”Operaatio Paulaharju” -dokumentit voi katsoa Oulun kulttuuritapahtumayhdistyksen 2020 perustaman Pohjoinen kulttuurivirta -verkkokanavan kautta (www.pohjoinenkulttuurivirta.fi).
Tarkiainen on ohjannut videoita myös Sodankylän elokuvajuhlille ja johtanut festivaalin valokuvausryhmää. Syksyllä 2021 hän julkaisi riemastuttavan valokuvataidekirjan Mies ja koira, joka julkistettiin totta kai Sodankylässä Tarkiaisen taidetta esittelevällä Jukka-festarilla.
Sodankylän Askassa asuva ja työskentelevä Jukka Tarkiainen toimii myös kulttuuriyhdistys Puhu Jänikselle ry:n hallituksessa. Kulttuurista ja taiteesta keskustelua edistävä Puhu Jänikselle järjestää myös Pientä Runofestivaalia, joka tapahtuu Sodankylässä Porttikosken lavalla tänä vuonna 30.6.–2.7.
Emeritusprofessori ja entinen Kaltion päätoimittaja Veli-Pekka Lehtola pohtii saamelaisteemojen käsittelyäKaltiossa lehden sotienjälkeisen historian, vuoden 1966 saamelaisjulkaisun ja itse toimittamiensa teemanumerojen (1982 ja 1996) pohjalta.
Yhä suurempi osa EU-maiden kansalaisista kannattaa kauppapakotteita Israelille. Sadat eurooppalaiset poliitikot ovat viime ja tänä vuonna allekirjoittaneet vaatimuksia, joissa vaaditaan unionin yhteisiä pakotteita Israelia vastaan. Kasvavasta paineesta huolimatta EU ei ole lakkauttanut kauppaa edes Israelin siirtokuntien kanssa, jotka ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Lyhyen urani aikana useat erilaiset valtaväestöön kuuluvat kulttuuritoimijat ovat pyytäneet minua yhteistyöhön siten, että olen voinut päätellä kiinnostuksen heränneen keskinkertaisen […]
”Koska vähemmistökielen kirjoitustaito on edelleen harvassa, olen ottanut enemmän vastuuta lehtikirjoitusten tuottamisesta ja niiden kielenhuollosta.” Marja-Liisa Olthuis on yliopistonlehtori ja kirjailija, mutta myös inarinsaamenkielisen Anarâš aavis -lehden toimittaja.
Sigga-Marja Magga pohti duodjin radikaalisuutta talvella 2024 Jouni S. Laitin näyttelyn avajaispuheessaan: ”Laiti pilaa yhteiskuntakritiikissään kauniin esineen”.
”Suomi ja Norja eivät ole kunnioittaneet Tenon tilanteessa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, joka todetaan vuonna 2007 hyväksytyssä YK:n Alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevässä julistuksessa.” Saima Visti keskusteli Tenon lohitilanteesta Áslat Holmbergin kanssa.
”Karnevalistisen ja riehakkaan monologitulvan alle kätkeytyy havaintoja ympäröivästä sekä manifestoivaa ja voimaannuttavaa energiaa”, toteaa Matti A. Kemi Badwoman-ryhmän esityksestä Mopo – uusi kevät.
”En ole edelleenkään varma, mikä oli esityksen sanoma. Mitä opimme hullusta taistelutahdosta?” Eppu Meriö arvioi Puolangan Pessimistien kesän 2025 näytelmän Karvanoppamusikaali.
Toista kertaa syyskuussa 2025 järjestetty Pyhä Sana -festivaali esittelee sanataidetta ja musiikkia sekä keskustelee yhteiskunnallisista teemoista. Pentti Järvelin tutustui tapahtuman antiin.
”Websterin dokumentti ei luo sankaritarinoita, ei osoita syyttävää sormea. Ei saarnaa, ei tyrkytä.” Matti A. Kemi katseli Palavan maan.
”On olemassa vaihtoehtoisia tekemisen muotoja – on olemassa tila, jossa voin väittää katsojalle, että minä olen kuvassa metsästyksen haltijan turvaamana. […]
Saamelainen taide on yksi Kaltion 80-vuotisjuhlavuoden teemoista. Tässä numerossa esitellään laajasti 2020-luvun saamelaisia taiteita ja taiteilijoita, jotka toimivat pohjoiskalotin alueella […]
”Lauri-Matti Parppein esikoiselokuvassa törmäytetään klassisen musiikin jäykät säännöt ja avarat konserttisalit kokeellisen musiikin mielikuvituksellisuuteen, jota toteutetaan autotalleissa ja pienissä baareissa.” Jenny Kangasvuon arvioima Jossain on valo joka ei sammu saa juuri ensi-iltansa.
Vaikka sitä markkinoidaan Nauvoon sijoittuvana juhannusaiheisena draamana, jossa ”pilkahtelee huumori”, Elämä on juhla on pikemminkin tragediaa, josta on hankaluuksia löytää minkäänlaisia huumorin pilkahduksia. Matti A. Kemi arvioi leffan.
Katariina Lillqvist has been directing her new animation at Liminka Art School, where her script was also turned into a graphic novel in 2024. Lölä Vlasenko talked to Lillqvist and artist–teacher Tessa Astre about Roma history and creating art.
Lölä Florina Vlasenko sat down with four people of different backrounds to discuss Oulu Theatre’s play Perillä – Destination – الوصول إلى. The article is published in Finnish in print version of Kaltio.
Ján Skaličan stayed in Mustarinda artist residency in March 2025. He ruminates how the experience affected his state of mind. The Finnish translation tof the column is published in the printed Kaltio.
Kirjailija Eeva-Maria al-Khazaali vieraili Ars Kärsämäen avajaisissa. Hän löysi näyttelystä monenlaisia tulkintoja kasvusta.
Tapani Rantalan näyttely Kaikki on ollut mahdollista on esillä Kemin taidemuseossa 7.6.–9.8.2025. Kriitikko Helki Kallio yllättyi näyttelyssä positiivisesti.
”Vaikkakin teos on nimetty dekkariksi, murhat ja niiden setvintä on sivuosassa.” Matti A. Kemi luki Aurora Sainion esikoisteoksen Älä anna syntejäni anteeksi.
