Kulttuurilehti Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari järjestettiin torstaina 29.10.2020 Oulun pääkirjaston Pakkalan salissa koronarajoituksin. Yleisöä oli paikalla parisenkymmentä henkeä. Seminaari toteutettiin yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa, se striimattiin livenä ja nyt se on katsottavissa tallenteena OAMKin Youtube-kanavalla. Voit katsoa lähetystä tässä alla tai siirtyä Youtuben sivulle tästä >>>
Seminaarin ohjelma:
0:00:00 Alkusanat ja Ville Rannan startti: Livepiirustusta Kaltion päätoimittajista
0:04:25 Riitta Tötterström: Aluevaikuttavuutta ja yhteistyötä – 21 vuotta kulttuurialan ammattikorkeakoulutusta Oulussa
0:14:00 Kai Lehikoinen: Kulttuuristen oikeuksien ja kulttuurihyvinvoinnin toteutumisen edellytykset taide-, kulttuuri- ja taidekasvatuspalveluissa
0:44:05 Mauri Ylä-Kotola: Pohjois-Suomen kulttuuriset kuvat: pohjoista osaamista vai arktista hysteriaa?
1:11:00 Sanna Karkulehto: Postmodernin tekotaiteen ja tutkimuksen vastaisku
1:33:30 Ulla Kaislaranta: Mitä meistä tuli – monialaisen taideopetusympäristön merkitys
1:47:25 Paneelikeskustelu taiteen ja kulttuurin arvostuksesta: Ylä-Kotola, Karkulehto, Tötterström, Kaislaranta ja Ranta
2:17:54 Ville Rannan piirtämien kuvien esittely ja päätössanat
Seminaarin puhujat ja esiintyjä:
Ulla Kaislaranta on vaikuttanut taidepedagogina ja teatteritaiteen opettajana vuodesta 1980. Hän on työskennellyt muun muassa Oulun taidekoulussa, jossa hän toimi pitkän ajan myös rehtorina. Kaislaranta on Kaltion hallituksen jäsen.
Sanna Karkulehto työskentelee kirjallisuuden professorina Jyväskylän yliopistossa. Hän on kirjallisuuden ja kulttuurintutkimuksen dosentti Oulun yliopistossa ja sukupuolentutkimuksen dosentti Lapin yliopistossa. Karkulehto toimi Kaltion päätoimittajana Johanna Ylipullin kanssa 2009–2010.
Kai Lehikoinen on Taideyliopiston taidekasvatuksen tutkimuskeskus CERADAn johtaja. Hän on myös laajan ArtsEqual-tutkimushankkeen varajohtaja ja tutkimusryhmän Arts in Health, Welfare and Care tiimijohtaja. Lehikoinen on kiinnostunut taidekasvatuksesta, taiteesta sosiaalisena osallistumisena, taiteen mahdollisuuksista vaikuttaa yhteiskunnassa, kulttuurihyvinvoinnista ja kulttuuristen oikeuksien toteutumisesta.
Ville Ranta on oululainen sarjakuvataiteilija, joka asuu nykyisin Helsingin Töölössä. Ranta piirsi sarjakuvaa Kaltioon 2002–2006 ja 2010–2017. Häneltä on ilmestynyt lukuisia sarjakuvateoksia. Ranta on nykyisin Iltalehden pilapiirtäjä.
Musiikin maisteri Riitta Tötterström on kulttuurin puolestapuhuja työajallaan ja kulttuurin suurkuluttaja vapaa-ajallaan. Lähimpänä hänen sydäntään soi klassinen musiikki. Oulun ammattikorkeakoulun palveluksessa hän on työskennellyt 20 vuotta, josta puolet Kulttuurialan yksikön johtotehtävissä.
Mauri Ylä-Kotola on mediatieteen professori ja Suomen Taideakatemian (säätiö) hallituksen puheenjohtaja. Hän toimii Oulussa Seppo Säynäjäkankaan säätiön varapuheenjohtajana ja Lapissa Jussi Eiramon säätiön varapuheenjohtajana. Taideyliopiston Kuvataideakatemian rehtorina Ylä-Kotola oli 2005–2006 ja Lapin yliopiston rehtorina 2006–2019.
”Toimeliaisuus on syntynyt sinne, minne entisaikojen kulkupeleillä parhaiten pääsi, vesireittejä pitkin. Jokea ja merta. Veneillä, ruuhilla, tukkilautoilla, laivoilla. Talvella hiihtäen tai eloperäisillä vetopeleillä. Poroilla ja hevosilla.”
Nelikymppinen Radiopuhelimet Heikki Romppaisen haastateltavana.
”Elokuvan edetessä alkaa tuntua siltä, että vieras maisema itse asiassa sopii tähän farssiin oikein hyvin.” Jenny Kangasvuo arvioi 4.9.2026 ensi-iltaan tulevan Presidentin kyydityksen.
”Haluamme tuoda onnea ja iloa ihmisille, niin hullua kuin tämä homma onkaan järjestelyineen ja riskeineen!” Matti A. Kemi haastatteli kahta miestä, jotka järjestävät OstariFestareita.
”Kirjan isommat ja pienemmät tiedonmuruset sekä kuva- ja karttamateriaali kiinnostivat erityisesti, koska monet paikat ja paikkakunnat Perämeren alueella ovat jo lapsuudesta tuttuja.” Helki Kallio arvioi Juha Ylimaunun Perämeren.
Elokuun Kaltion kanteen poimimme Sirja-Erika Virpikarin teoksen ”Pieni punainen metsä”, joka on esillä Galleria Oskari Jauhiaisen näyttelyssä Punaisen vivahde syys–lokakuussa.
Päätoimittajan kesä on ollut painostava, vaikka helteet jäivätkin tulematta. Pääkirjoituksestakin huomaa, että kirjoittaja sairastui sopivasti viikko ennen lehden painopäivää.
Sopeutuminen on pitkään ymmärretty biologisena tai kulttuurisena mukautumisena ympäristön ja vallitsevien voimien muutoksille, tai selviytymiskeinona vaikeissa tilanteissa. Mitä sopeutuminen voisi olla tilanteeseen alistumisen sijaan? Entä jos sopeutuminen onkin villi kapina?
Sodankylän pohjoisosan saamelaiset ja suomenkieliset poropaimentolaiset menettivät merkittävän osan laitumistaan ja kyläyhteisönsä, kun heidät 1960-luvulla pakkosiirrettiin pääosin Vuotsoon pois Lokan ja Porttipahdan sähköntuotantoa turvaavien säännöstelyaltaiden tieltä. Mikko Vartiainen kertaa tapahtumien virallista kulkua.
”Toistuva yö taustalla luo teoksiin ja näyttelyyn omaa pimeää ja varjoisaa tunnelmaansa, kontrastina teosten voimakkaille väreille.” Helki Kallio arvioi Heli Tuhkasen näyttelyn.
”Yleisesti ottaen taidetta pitää vain katsoa, joissain tapauksissa kuunnella, joskus jopa haistella, mutta ei missään tapauksessa koskea.” Kuinka ”saamelaisen nykytaiteen suurnäyttely” Helsingissä vertautuu Oulun taidemuseossa alkuvuodesta 2026 nähtyyn?
Genrekirjallisuutta luetaan Suomessakin runsaasti. Suuren osan siitä julkaisevat hyvin pienet kustantamot. Helmivyö juhlisti toukokuussa kymmenen vuoden kustannustoimintaansa.
Välivainiolle on keskittynyt omaehtoisen kulttuurin tiloja. Niistä tunnetumpi, Tilaa kulttuurille ry:n ylläpitämä Tukikohta elää ja voi hyvin, mutta toinen on lopetusuhan alla.
Miten ihmisen ja tarkemmin ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajan itsetietoisuus muotoutuu? Mousa pohtii yksilön ja yhteiskunnan suhdetta filosofien ja sosiologien näkökulmien valossa.
Pietarissa opiskellut brasilialaislähtöinen taiteilija Gabriel Gram muutti Ouluun vuoden 2025 alkaessa. Jela Seppä jututti tatuoijana työskentelevää Gramia tämän esikoisnäyttelyn yhteydessä.
Osana Oulu2026-kulttuuripääkaupunkiohjelmaa valmistuneen Pentin polut -kulttuurireitistön avajaisia juhlittiin Siikalatvalla ja Pyhännällä kesäkuussa. Niina Kestilä tutustui reittiin.
Juhani Rantala mietti voimakkainta väkivaltaa ja ihmiskunnan päätymistä siihen Hiroshiman räjähdyksen 80-vuotispäivän tienoolla.
”Kuten edeltäjänsä myös Radiopuhelimet palasina pitää siis sisällään yhtyeen jäsenten itsensä kertomaa – mutta tällä kertaa vain heidän.” Tämänkin kirjan on toimittanut Juha Hurme.
”Historia osoittaa, kuinka kulloinenkin poliittinen säätila on heijastunut Suomen ja Venäjän välisiin kulttuuriseen kanssakäymiseen. Tomi Huttunen toteaa kirjallisuuden kääntäminen olleen vilkkaampaa maiden välisen suojasään vuosina.”
”Oulu2026:ssakin on omat sokeat pisteensä ja kriittisen tarkastelun kohteet, ja eiköhän niistäkin saada vielä kuulla perusteltua analyysiä.” Päätoimittaja ei tällaista vielä kuitenkaan tarjoa, kunhan harhailee.
