Kulttuurilehti Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari järjestettiin torstaina 29.10.2020 Oulun pääkirjaston Pakkalan salissa koronarajoituksin. Yleisöä oli paikalla parisenkymmentä henkeä. Seminaari toteutettiin yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa, se striimattiin livenä ja nyt se on katsottavissa tallenteena OAMKin Youtube-kanavalla. Voit katsoa lähetystä tässä alla tai siirtyä Youtuben sivulle tästä >>>
Seminaarin ohjelma:
0:00:00 Alkusanat ja Ville Rannan startti: Livepiirustusta Kaltion päätoimittajista
0:04:25 Riitta Tötterström: Aluevaikuttavuutta ja yhteistyötä – 21 vuotta kulttuurialan ammattikorkeakoulutusta Oulussa
0:14:00 Kai Lehikoinen: Kulttuuristen oikeuksien ja kulttuurihyvinvoinnin toteutumisen edellytykset taide-, kulttuuri- ja taidekasvatuspalveluissa
0:44:05 Mauri Ylä-Kotola: Pohjois-Suomen kulttuuriset kuvat: pohjoista osaamista vai arktista hysteriaa?
1:11:00 Sanna Karkulehto: Postmodernin tekotaiteen ja tutkimuksen vastaisku
1:33:30 Ulla Kaislaranta: Mitä meistä tuli – monialaisen taideopetusympäristön merkitys
1:47:25 Paneelikeskustelu taiteen ja kulttuurin arvostuksesta: Ylä-Kotola, Karkulehto, Tötterström, Kaislaranta ja Ranta
2:17:54 Ville Rannan piirtämien kuvien esittely ja päätössanat
Seminaarin puhujat ja esiintyjä:
Ulla Kaislaranta on vaikuttanut taidepedagogina ja teatteritaiteen opettajana vuodesta 1980. Hän on työskennellyt muun muassa Oulun taidekoulussa, jossa hän toimi pitkän ajan myös rehtorina. Kaislaranta on Kaltion hallituksen jäsen.
Sanna Karkulehto työskentelee kirjallisuuden professorina Jyväskylän yliopistossa. Hän on kirjallisuuden ja kulttuurintutkimuksen dosentti Oulun yliopistossa ja sukupuolentutkimuksen dosentti Lapin yliopistossa. Karkulehto toimi Kaltion päätoimittajana Johanna Ylipullin kanssa 2009–2010.
Kai Lehikoinen on Taideyliopiston taidekasvatuksen tutkimuskeskus CERADAn johtaja. Hän on myös laajan ArtsEqual-tutkimushankkeen varajohtaja ja tutkimusryhmän Arts in Health, Welfare and Care tiimijohtaja. Lehikoinen on kiinnostunut taidekasvatuksesta, taiteesta sosiaalisena osallistumisena, taiteen mahdollisuuksista vaikuttaa yhteiskunnassa, kulttuurihyvinvoinnista ja kulttuuristen oikeuksien toteutumisesta.
Ville Ranta on oululainen sarjakuvataiteilija, joka asuu nykyisin Helsingin Töölössä. Ranta piirsi sarjakuvaa Kaltioon 2002–2006 ja 2010–2017. Häneltä on ilmestynyt lukuisia sarjakuvateoksia. Ranta on nykyisin Iltalehden pilapiirtäjä.
Musiikin maisteri Riitta Tötterström on kulttuurin puolestapuhuja työajallaan ja kulttuurin suurkuluttaja vapaa-ajallaan. Lähimpänä hänen sydäntään soi klassinen musiikki. Oulun ammattikorkeakoulun palveluksessa hän on työskennellyt 20 vuotta, josta puolet Kulttuurialan yksikön johtotehtävissä.
Mauri Ylä-Kotola on mediatieteen professori ja Suomen Taideakatemian (säätiö) hallituksen puheenjohtaja. Hän toimii Oulussa Seppo Säynäjäkankaan säätiön varapuheenjohtajana ja Lapissa Jussi Eiramon säätiön varapuheenjohtajana. Taideyliopiston Kuvataideakatemian rehtorina Ylä-Kotola oli 2005–2006 ja Lapin yliopiston rehtorina 2006–2019.
75-vuotisjuhlaseminaari “Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi “vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Kainuussa pandemiaa ei ole päästetty leviämisvaiheeseen asti, joten Kajaanissakin Routa Company pystyy esittämään lapsille suunnattua nykytanssitaidetta. Normaalia pienemmille yleisöille toki.
Perunankin virallinen ensi-ilta on lykkääntynyt maaliskuulle, mutta Kainuusta kerrotaan, että Kajaanin Bio Rexissä se on pyörinyt jo pari viikkoa. Tarjoamme siis arvion.
Mira Kankaanranta oli toinen Lapin kullanmuru koronaviruksen tuomissa poikkeusoloissa. Varsinais-Suomessa asuva Kankaanranta sai kotiseudun residenssijaksosta rauhaa ja intensiivisyyttä.
Juho Könkkölä (s. 1997) taitteli jo lapsena Keski-Suomen Korpilahdella paperista intohimoisesti erilaisia hahmoja. “Homma karkasi käsistä.”
Marlene Hyyppä haastatteli Out of Urgency -tanssiteoksen oululaisia tekijöitä paperilehdessä 6/2020. Mutta millainen kokemus teos oli katsojalle? Lue Hyypän kritiikki täältä.
Fellinin viimeisiksi ohjaustöiksi jäi kolme mainoselokuvaa Banca di Roma -pankille – vaikka hän oli kampanjoinut raivokkaasti elokuvien tv-esityksiä pilkkovia mainoksia vastaan.
La voce della luna jatkaa jonkinlaista synteesiä Fellinin siihenastisen uran keskeisistä aineksista. Kuin proosarunoa sitä hallitsee eräänlainen tajunnanvirtamaisuus.
Koko Fellinin ura meinaa pakkautua hänen toiseksi viimeiseksi jääneeseen elokuvaansa Haastattelu, joka leikittelee representaation ja todellisuuden suhteen sirpaleilla.
Fellinin Laivan menestys olikin vain näennäistä. Mutta niin alkoi olla koko audiovisuaalinen kenttä televisioineen ja mainoksineen 1980-luvun Italiassa. Totta kai Fellini tarttui seuraavaksi tähän trooppiin.
Vaikean Naisten kaupungin jälkeen Fellini keskittyi heinäkuuhun 1914 sijoittuvaan käsikirjoitukseen “L’assassinio di Sarajevo”, josta kehittyi uusi fellinimäinen menestys Fellinin Laiva.
Orkesteriharjoitus on kuin televisiolle tehty harjoitelma, joka syntyi Italian entisen pääministerin Aldo Moron murhaan päättyneen sieppauksen aikana keväällä 1978. Naisten kaupunki (1980) jää myös jäntevyydeltään veltoksi.
Rovaniemeläinen tietokirjailija ja kirjoittajaohjaaja Anne Lukkarila debytoi nyt myös dekkaristina. Suomutunturissa tapahtuvat hurmetyöt sekoittuvat esikoisessa ympäristöteemoihin.
