Tervetuloa osallistumaan kulttuurilehti Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaariin missä oletkaan! Yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa tehtävää lähetystä voi seurata livenä tai myöhemmin tallenteena. Voit katsoa lähetystä tässä alla tai siirtyä Youtuben sivulle tästä >>>
Seminaarin ohjelma:
13.00 Alkusanat ja Ville Rannan startti: Livepiirustusta Kaltion päätoimittajista
13.05 Riitta Tötterström: Aluevaikuttavuutta ja yhteistyötä – 21 vuotta kulttuurialan ammattikorkeakoulutusta Oulussa
13.20 Kai Lehikoinen: Kulttuuristen oikeuksien ja kulttuurihyvinvoinnin toteutumisen edellytykset taide-, kulttuuri- ja taidekasvatuspalveluissa
13.50 Mauri Ylä-Kotola: Pohjois-Suomen kulttuuriset kuvat: pohjoista osaamista vai arktista hysteriaa?
14.30 Kahvitauko
14.50 Sanna Karkulehto: Postmodernin tekotaiteen ja tutkimuksen vastaisku
15.15 Ulla Kaislaranta: Mitä meistä tuli – monialaisen taideopetusympäristön merkitys
15.30 Paneelikeskustelu taiteen ja kulttuurin arvostuksesta: Ylä-Kotola, Karkulehto, Tötterström, Kaislaranta ja Ranta
15.50 Ville Rannan piirtämien kuvien esittely ja päätössanat
Seminaarin puhujat ja esiintyjä:
Ulla Kaislaranta on vaikuttanut taidepedagogina ja teatteritaiteen opettajana vuodesta 1980. Hän on työskennellyt muun muassa Oulun taidekoulussa, jossa hän toimi pitkän ajan myös rehtorina. Kaislaranta on Kaltion hallituksen jäsen.
Sanna Karkulehto työskentelee kirjallisuuden professorina Jyväskylän yliopistossa. Hän on kirjallisuuden ja kulttuurintutkimuksen dosentti Oulun yliopistossa ja sukupuolentutkimuksen dosentti Lapin yliopistossa. Karkulehto toimi Kaltion päätoimittajana Johanna Ylipullin kanssa 2009–2010.
Kai Lehikoinen on Taideyliopiston taidekasvatuksen tutkimuskeskus CERADAn johtaja. Hän on myös laajan ArtsEqual-tutkimushankkeen varajohtaja ja tutkimusryhmän Arts in Health, Welfare and Care tiimijohtaja. Lehikoinen on kiinnostunut taidekasvatuksesta, taiteesta sosiaalisena osallistumisena, taiteen mahdollisuuksista vaikuttaa yhteiskunnassa, kulttuurihyvinvoinnista ja kulttuuristen oikeuksien toteutumisesta.
Ville Ranta on oululainen sarjakuvataiteilija, joka asuu nykyisin Helsingin Töölössä. Ranta piirsi sarjakuvaa Kaltioon 2002–2006 ja 2010–2017. Häneltä on ilmestynyt lukuisia sarjakuvateoksia. Ranta on nykyisin Iltalehden pilapiirtäjä.
Musiikin maisteri Riitta Tötterström on kulttuurin puolestapuhuja työajallaan ja kulttuurin suurkuluttaja vapaa-ajallaan. Lähimpänä hänen sydäntään soi klassinen musiikki. Oulun ammattikorkeakoulun palveluksessa hän on työskennellyt 20 vuotta, josta puolet Kulttuurialan yksikön johtotehtävissä.
Mauri Ylä-Kotola on mediatieteen professori ja Suomen Taideakatemian (säätiö) hallituksen puheenjohtaja. Hän toimii Oulussa Seppo Säynäjäkankaan säätiön varapuheenjohtajana ja Lapissa Jussi Eiramon säätiön varapuheenjohtajana. Taideyliopiston Kuvataideakatemian rehtorina Ylä-Kotola oli 2005–2006 ja Lapin yliopiston rehtorina 2006–2019.
75-vuotisjuhlaseminaari “Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa linkin
https://youtu.be/15rXahoaBYo kautta suorana kello 13–16 sekä myöhemmin tallenteena.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi “vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
“En tiedä mikä on unta, mikä muistoja”, laulaa keskushahmo Absoluuttisen nollapisteen “Suvannossa ylpeä ilme” -sikermässä. Klovneissa (1970) Fellini puolestaan kyseenalaistaa dokumentarisuuden ja fiktion rajan yhä voimakkaammin.
Kaltion arvostelija ei lämpene aloittelevien suomalaisten stand up -koomikkojen matkalle tai vitseille uudessa kotimaisessa komediassa Naurun varjolla. Lue kritiikistä, miksi.
Yli kolmekymmentä vuotta kesti, että Mikko Alatalon lp-levy Kaikilla mausteilla nostettiin sille kuuluvaan arvoon. Tämä tapahtui huhtikuussa 2020 Kaltion 75-vuotisjuhlanumerossa.
Perjantaina 13.11.2020 ensi-iltansa saavan, Veiko Õunpuun ohjaaman Viimeiset-elokuvan arvioi Matti A. Kemi: “Känninen dialogi jankkaavuudessaan on ilahduttavan aitoa sössöttämistä.”
1960-luvun loppupuolella hengenvaarallinen keuhkopussintulehdus keskeyttää Fellinin fantastiset suunnitelmat. Vuoden 1969 Satyricon tuo kuitenkin jo kolmannen parhaan ohjaajan Oscar-ehdokkuuden.
Elokuvassa Giulietta ja viettelykset Fellinin fantasiat näyttäytyvät näkyinä ja henkinä – sekä väreinä selluloidilla.
Kirjailija Arvo Tuominen vastaa Ville Hytösen Tuomisen teoksesta Vladimir Putin – koko tarina kirjoittamaan kritiikkiin.
Ihanan elämän jälkeen seuraava Fellinin “suuri” elokuva on vuoden 1963 8½ (Otto e mezzo). Henkilökohtaisuuden rajat ylittyvät ja teos laajenee yleiseksi ja ihmeellisen koskettavaksi.
Vuoden 1960 elokuvassa La dolce vita eli Ihana elämä hajoavat niin kommunikaatio kuin kulttuurikin; koti, luonto sekä totuus ovat tästä maailmasta poissa. Mutta tulevaisuuden mahdollisuus jää.
Kansikuvana on kajaanilaisen valokuvaaja Pekka Agarthin otos vuoden 2019 Oulujärven rock-risteilyltä. Risteilyllä esiintynyt Black Peider eli Petteri Tikkanen poseeraa höyrylaiva […]
Katselen vielä silloin tällöin televisiota. Kyllä, sitä laitetta, joka on kotona olohuoneessa jossain kirjahyllyn kulmassa tai jonkinlaisen lipaston päällä. Tarkoitan, […]