Korjaamontien treenikset purku-uhan alla
Välivainiolle on keskittynyt omaehtoisen kulttuurin tiloja. Niistä tunnetumpi, Tilaa kulttuurille ry:n ylläpitämä Tukikohta elää ja voi hyvin, mutta toinen on lopetusuhan alla.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
Kulttuurilehti Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari järjestettiin torstaina 29.10.2020 Oulun pääkirjaston Pakkalan salissa koronarajoituksin. Yleisöä oli paikalla parisenkymmentä henkeä. Seminaari toteutettiin yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa, se striimattiin livenä ja nyt se on katsottavissa tallenteena OAMKin Youtube-kanavalla. Voit katsoa lähetystä tässä alla tai siirtyä Youtuben sivulle tästä >>>
Seminaarin ohjelma:
0:00:00 Alkusanat ja Ville Rannan startti: Livepiirustusta Kaltion päätoimittajista
0:04:25 Riitta Tötterström: Aluevaikuttavuutta ja yhteistyötä – 21 vuotta kulttuurialan ammattikorkeakoulutusta Oulussa
0:14:00 Kai Lehikoinen: Kulttuuristen oikeuksien ja kulttuurihyvinvoinnin toteutumisen edellytykset taide-, kulttuuri- ja taidekasvatuspalveluissa
0:44:05 Mauri Ylä-Kotola: Pohjois-Suomen kulttuuriset kuvat: pohjoista osaamista vai arktista hysteriaa?
1:11:00 Sanna Karkulehto: Postmodernin tekotaiteen ja tutkimuksen vastaisku
1:33:30 Ulla Kaislaranta: Mitä meistä tuli – monialaisen taideopetusympäristön merkitys
1:47:25 Paneelikeskustelu taiteen ja kulttuurin arvostuksesta: Ylä-Kotola, Karkulehto, Tötterström, Kaislaranta ja Ranta
2:17:54 Ville Rannan piirtämien kuvien esittely ja päätössanat
Seminaarin puhujat ja esiintyjä:
Ulla Kaislaranta on vaikuttanut taidepedagogina ja teatteritaiteen opettajana vuodesta 1980. Hän on työskennellyt muun muassa Oulun taidekoulussa, jossa hän toimi pitkän ajan myös rehtorina. Kaislaranta on Kaltion hallituksen jäsen.
Sanna Karkulehto työskentelee kirjallisuuden professorina Jyväskylän yliopistossa. Hän on kirjallisuuden ja kulttuurintutkimuksen dosentti Oulun yliopistossa ja sukupuolentutkimuksen dosentti Lapin yliopistossa. Karkulehto toimi Kaltion päätoimittajana Johanna Ylipullin kanssa 2009–2010.
Kai Lehikoinen on Taideyliopiston taidekasvatuksen tutkimuskeskus CERADAn johtaja. Hän on myös laajan ArtsEqual-tutkimushankkeen varajohtaja ja tutkimusryhmän Arts in Health, Welfare and Care tiimijohtaja. Lehikoinen on kiinnostunut taidekasvatuksesta, taiteesta sosiaalisena osallistumisena, taiteen mahdollisuuksista vaikuttaa yhteiskunnassa, kulttuurihyvinvoinnista ja kulttuuristen oikeuksien toteutumisesta.
Ville Ranta on oululainen sarjakuvataiteilija, joka asuu nykyisin Helsingin Töölössä. Ranta piirsi sarjakuvaa Kaltioon 2002–2006 ja 2010–2017. Häneltä on ilmestynyt lukuisia sarjakuvateoksia. Ranta on nykyisin Iltalehden pilapiirtäjä.
Musiikin maisteri Riitta Tötterström on kulttuurin puolestapuhuja työajallaan ja kulttuurin suurkuluttaja vapaa-ajallaan. Lähimpänä hänen sydäntään soi klassinen musiikki. Oulun ammattikorkeakoulun palveluksessa hän on työskennellyt 20 vuotta, josta puolet Kulttuurialan yksikön johtotehtävissä.
Mauri Ylä-Kotola on mediatieteen professori ja Suomen Taideakatemian (säätiö) hallituksen puheenjohtaja. Hän toimii Oulussa Seppo Säynäjäkankaan säätiön varapuheenjohtajana ja Lapissa Jussi Eiramon säätiön varapuheenjohtajana. Taideyliopiston Kuvataideakatemian rehtorina Ylä-Kotola oli 2005–2006 ja Lapin yliopiston rehtorina 2006–2019.
Maisemia saamelaisen nykytaiteen rinteiltä
Saamelaisen nykytaiteen suurnäyttely Eanangiella – Maan kieli on yksi Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden kohokohdista. Jenny Kangasvuo tutustui näyttelyyn.
European Capital of Culture: Next Stop – Elections
What lies beneath the shiny surfaces of Capital of Culture project? Lölä Florina Vlasenko ruminates on the feelings of Oulu artists and cultural workers on the ground level. [The article is written in March 2026.]
Meän Periferian yhteisöllinen syli on avara, innostava ja lämmin
Meän Periferia avasi toimintansa Meän Kulmassa Kemin keskustassa vuonna 2025. Mitä siellä tapahtuu? Anu Kolmonen kertoo.
Yhteinen hyvä
”Äiti soittaa. Pelkään pahinta. Vastaan.”
Jenni Kinnusen kolumni.
Mitä kulttuuripääkaupungistani halutaan kertoa ulkomaalaisille
Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi avattiin tammikuun puolivälissä. Kaltion Matti A. Kemi vietti viikonlopun kansainvälisen median edustajille räätälöidyssä ohjelmassa.
Keikalta keikalle, riimistä joikuun, livđestä leu’ddiin
Jenny Kangasvuo seurasi alkuvuonna Oulu2026:n Risku-ohjelmakokonaisuutta: ”Rájehis, ealli sámekultuvra” eli rajaton, elävä saamelaiskulttuuri.
Kulttuurivuoden 40 ensimmäistä päivää
Miltä näytti Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden alku kuvataidekriitikon silmiin? Leena Kangas kirjoitti Kaltiolle tunnoistaan ja kokemuksistaan.
Kyllä luonto puuhun ajaa
Jossain lähitulevaisuudessa ihmiset elävät skandinaavisen sisustustyylin mukaisissa sisätiloissa ja ainoa kosketus ulkoilmaan on roskalaatikoiden luona. Reijo Valta arvioi 2.4.2026 ensi-iltansa saaneen Oravan.
Tampereen elokuvajuhlilla nähtiin palkitun Rúnar Rúnarssonin vaikuttavaa taidetta
Eros Gomorralainen katseli 56. Tampereen elokuvajuhlilla sarjan Rúnar Rúnarssonin elokuvia, niin lyhyitä kuin pitkiä. Islantilaisen Rúnarssonin teoksissa tutkitaan usein suuria elämänmuutoksia.
Unelmat ja painajaiset kohtaavat tulevaisuuden Oulussa
”Xulu202x-projekti haluaa valaa tulevaisuudenuskoa paikallisiin nuoriin mutta törmää samaan aikaan kylmiin realiteetteihin ja ongelmiin, jotka vaikeuttavat unelmointia.” Marlene Hyyppä arvioi projektin pääteoksen S.I.E.L.L.Ä.
Eurooppatie 75 Välimereltä Jäämerelle
Kaltio ry osallistuu myös kulttuuripääkaupunkivuoden tekemiseen. Taiteilijajärjestö MUU ry:n kanssa toteutettava hanke ”E75 Taidebussi” (tai englanniksi E75 Art Bus) halkoo Euroopan Välimereltä Jäämerelle.
Kannessa: Ducica
Valokuvaaja Jaakko Heikkilän retrospektiivinen näyttely Ja minusta tuli ihminen esittelee Heikkilän laajaa tuotantoa. Näyttely on avoinna Aineen taidemuseossa Torniossa elokuun loppuun saakka.
Tasapainottelua
”Samanlaista tasapainotteluahan elämä lienee myös muilla taidetta ja kulttuuria tekevillä.” Päätoimittaja ajattelee taas taiteen sijasta rahaa.
Isäsarjan loppu
”Silti voi vain kehua, kuinka taitavasti kirjailija kuljettaa Weijon maallisen vaelluksen päätökseen.” Hannu Niklanderin Loivaa alamäkeä -sarjan viimeinen osa Kodit ja asunnot miellytti Timo Tossavaista.
Romaanidebyytti luo identiteetin asetukset ja alustat uudesti
”Stailattu nykykieli elävöittää huolellista kokonaisuutta”, mutta ”tarinan draamallinen jännite uhkaa hetkittäin puutua”. Maija Jelkänen arvioi Iida Aikion esikoisromaanin Muoviaurinko – Muitalus čálgama birra.
Metsäntutkimuksen usva ja hähmä
”Metsäteollisuuden edessä rähmällään oleva tiedeyhteisö rinnastuu toimintatavoiltaan niin kulttiin kuin mafiaan.” Tuomo Pirttimaa luki Teemu Kaskisen romaanin Yö ja usva.
Syntipukkitalous: Omelasista nykyajan politiikkaan
”Jokaisena yhteiskunnallisen epävarmuuden, taantuman ja kriisin aikana syntipukin ajatus nousee uudelleen esiin.” Suomeen ja Kokkolaan muuttanut Mousa pohtii maailman tilannetta.
Salmenperä tutkiskelee jälleen ihmisyyttä
”Vaikka elokuvassa ei oikeastaan tapahdu juuri mitään, se pitää mainiosti otteessaan”, Kaltion kriitikko Matti A. Kemi toteaa Aleksi Salmenperän Isänpäivästä.