Onnittele 80-vuotiasta Kaltiota lahjoittamalla!
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
Raikkaasti kaksi vuosikymmentä Lönnrotin matkassa
Markku Nieminen: Kalevalan synty ja Kainuu. Elias Lönnrotin matkat ja toiminta 1831–1853. 144 s. Juminkeko-säätiö 2022.
Juminkeko-säätiön kunniapuheenjohtaja Markku Nieminen (s. 1945) on monen toimen mies niin perinteen tallentajana, tutkijana kuin kirjailijanakin. Nämä roolit yhdistyvät hänen uudessa teoksessa Kalevalan synty ja Kainuu komealla tavalla kokonaiskuvaksi Elias Lönnrotin (1802–1884) toiminnasta erityisesti Kainuussa. Lönnrothan toimi Kajaanin piirilääkärinä 1833–1853 ja samalla loi Vanhan Kalevalan 1835. Se pohjautui pitkälti hänen omiin keräyksiinsä, kun Uuden Kalevalan laitos 1849 laitos sisälsi runsaasti myös toisten runonkerääjien aineistoa.
Nieminen painottaa Kalevalan merkitystä Kainuulle: ”koko Kainuun voidaan siis katsoa olevan Kalevalan syntypaikan.” Suurimman osan runoista Lönnrot sai Vienasta, erityisesti Vuokkiniemen pitäjästä, jota hän kehui vuolaasti paikaksi, ”jossa urosväen vanhat tavat ja jutut olivat säilyneet vilpitönnä ja puhtaina.” Kajaanista käsin hän teki virkamatkoja eri puolille Kainuuta alueen ainoana lääkärinä. Toimenkuva käsitti muun muassa kulkutautitilanteen ja asiattoman puoskaroinnin tarkkailua sekä ylipäänsä terveydelle vaarallisten ilmiöiden seuraamista. Kansan terveysvalistusta hän antoi popularisoiduissa julkaisuissa.
Nieminen on paneutunut perusteellisesti Lönnrotin runonkeruumatkojen Kainuun osuuksiin. Ensimmäinen matka ulottui 1828 Nurmekseen, mutta jo toisella matkallaan 1831 Lönnrot kiersi maakuntaa laajasti aina Kiantaa eli Suomussalmea ja Kuhmoa myöten. Runosaalis jäi vähäiseksi, vain viisi muistiinpanoa. Kolmannella matkalla heinä–syyskuussa 1832 Lönnrot onnistui jo pääsemään Vienaan, mutta ei Akonlahtea kauemmas. Hän laati matkastaan railakkaan kertomuksen, joka julkaistiin seuraavana vuonna Helsingfors Morgonbladissa. Nieminen on sisällyttänyt tämän sujuvasti kokonaisuuteen. Kolmannen matkan saldo oli 3 000 säettä kansarunoutta, suurin osa Akonlahden runokylistä.
Syyskuussa 1833 toteutui neljäs matka nyt myös rikkaisiin runokyliin Vuokkiniemeen ja Vuonniseen. Matkan tuotoksena Lönnrot ryhtyi kokoamaan kansanrunomateriaalista eeposta. Tältä matkalta hän sai 49 runoa ja 2 900 säettä. Huhtikuussa 1834 toteutunut seuraava matka oli Kalevalan kannalta merkittävä, sillä Lönnrot tapasi Vienan suurimman laulajan Arhippa Perttusen. Matkan anti oli yhtä suuri kuin neljältä aiemmalta yhteensä: 239 runoa ja yli 13 000 säettä. Saman vuoden syksyllä Lönnrot kävi vielä Repolassa.
Kalevalan valmistumisen jälkeen 1835 Lönnrot jatkoi matkojaan eepoksen täydentäminen mielessään. Hän kulki virkamatkoilla Kainuussa ja Vienaan aina viimeiseen matkaan saakka syksyllä 1839. Nieminen valottaa kulkemista Lönnrotin aikaan tuoreen kuvailevalla tavalla. Teitä oli 1800-luvun alkupuolella vähän, joten sulan aikaan vesireitit mahdollistivat kulun Vienaankin. Talvella lumen ja jään aikaan reellä liikkuminen oli vaivatonta missä vain.
Niemien kertoo myös Lönnrotin miehuuden parhaan ajan eli Kainuun vuosien kirjallisesta tuotannosta. Kanteletar valmistui 1840 ja Uusi Kalevala 1849. Lönnrot avusti useita lehtiä ja julkaisi Kainuun-vuosina Suomen kansan Sananlaskuja 1842 ja Suomen Kansan Arvoituksia 1844 sekä kaksi muuta kansarunouteen liittyvää teosta sekä tohtorinväitöksen täydennetyn laitoksen 1842.
Teoksen lopussa Nieminen kuvaa Kainuun oloja ja seuraelämää Lönnrotin aikana. Kovin yksinäiseksi hän tunsi elonsa, sillä vain muutaman ihmisen kanssa saattoi seurustella henkevästi. Toki seuraelämääkin riitti ja kortinpeluuta!
Niemisen teos täydentää erinomaisella tavalla Elias Lönnrotin aikaa Kainuussa sekä taustoittaa runonkeruumatkoja koko Kainuun alueella. Taiteilija Vitali Dobrinin monipuoliset maalaukset ryydittävät tekstin sujuvaa soljumista. Teos vie syvälle olemisemme juurille.
Metsä elonkirjon takaajana ja luonnonsuojelutyön näyttämönä
”Havumetsän lapsien voima on elokuvan kyvyssä käsitellä valtavaa aihevyyhtiä laajalle yleisölle lähestyttävällä tavalla.” Virpi Suutarin viimeisimmän dokumentin arvioi Kaltiolle Mia Hannula.
Metsäsuhteemme dokumentoijat ja ennallistajat
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Perämeren Berliini 2025
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
Työväenkulttuurin takaisinvallankaappaus
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Palsta suomalaisen elokuvataiteen avohakkuuksi
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Demokratian yksinkertaistamisesta
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Tavallinen saksalainen professori
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Vanhuuden malleja eri ikäluokille
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Juhlaruno 150 vuotta täyttävälle Oulun Lyseolle
Esitetty Lyseon 150-vuotispääjuhlassa
uudistetussa ruokalassa torstaina 17.10.2024
Vau, täällä on tällaisiakin tyyppejä
”Moni hyönteinen näyttää ulkoavaruuden olennolta, jos mikroskoopilla katselee. Se herättää enemmänkin hämmästystä, jopa inhoa ja halua torjua näitä olentoja. Silloin empatia jää helposti puuttumaan.” Sampsa Hannonen haastatteli eläinfilosofi Elisa Aaltolaa.
Mielenosoitusoikeuden taantuminen tainnuttaa demokratiaa
”Mielenosoittamisoikeus, kuten mikä tahansa muukin oikeus, voidaan myös menettää. Siksi sen toteutumista tulee seurata, tarkastella ja uudelleenarvioida.” Rovaniemeläinen lukiolainen Minea Kaippio kirjoittaa mielipiteenvapaudesta.
Sielujen läpi ujeltavia kertomuksia luopumisesta
”Elokuva on kokonaisuutena immersiivinen. Sen sisäismaailmaan uppoutuu vaivatta. Pöystin roolihahmo tivaa: ’Vakoiletko sinä, nainen, uniani?!'” Matti A. Kemi katseli Pirjo Honkasalon viimeisimmän fiktioelokuvan.
Vetoomusten allekirjoittelu ei riitä
Apartheid-valtioita on ennen Israeliakin pysäytetty boikottien avulla.
Suomi puhuu kauniita, mutta toimintaa suitsivat varovaisuus, vienti ja aseet
Yhä suurempi osa EU-maiden kansalaisista kannattaa kauppapakotteita Israelille. Sadat eurooppalaiset poliitikot ovat viime ja tänä vuonna allekirjoittaneet vaatimuksia, joissa vaaditaan […]
Via Karelia ja Österbottenin siutti Kotia
”Oli varhmaan tarkotus ette sain vastaani haasteita. Mie tarkotan ette, jos kirjailija lähtee stipentireissule, niin onnea oon se, ette jotaki tapahtuu. Mutta tällä kertaa tapahtumia oli aika monta.”
Vain väsymyksestä johtuvaa
”Etsiessäni talon vanhoja piirustuksia löysin senkin sisuksista hyvin pehmeän paperin. Vai pitäisikö sanoa sittenkin dokumentin: laidoista raskaasti hiutunut todistus sijoitti tilamme rekisteriin. Kaikki oli käsinkirjoitettu, ja voi miten kauniisti!”
Jenni Kinnusen kolumni.
Pääskyparvi taivaan räystään alla
”Kesällä Kuttura täyttyy elämästä, kun kylässä syntyneet palaavat jälkeläisineen tutuille laitumille. Tulemme pääskysten lailla, löydämme armaat asuinsijat, rakkaat rannat. Otamme vastaan, mitä kotikylän kesä tarjoaa.”
Pullotettuna päihdyttävä varoitusfilmi alkoholin ongelmista
”Tämän vuoden parhaimmistoa viihdeosastolla”, toteaa Matti A. Kemi 28.3.2025 ensi-iltansa saaneesta, Teemu Nikin ohjamaamasta elokuvasta 100 litraa sahtia.
Kylässä kylästä kylään
Mustarinda-seuran Miina Kaartinen ja Sanna Ritvanen viettivät kolme kuukautta residenssissä New Yorkissa. Kaltion palstalla he haastattelevat Red Hookin Pioneer Works -kulttuurikeskuksen julkaisutoiminnan johtajaa.
TaideTurvapaikka: safe(r) space for (inevitable) peace
Lölä Florina Vlasenko writes about TaideTurvapaikka, a community art project started at Oulu refugee center in 2023. The article is published in Finnish translation in the printed Kaltio 1–2/2025.
Jah(app)! Digihunteerinkia
Meänkielen kirjeenvaihtajamme Linnea Huhta pohtii tällä kertaa olemassaoloaan digitaalisessa maailmanpiirissä.
Thangka välittää viisautta, myötätuntoa ja voimaa
Vuoden 2025 helmikuun viikonloppuina Oulussa oli mahdollista tutustua thangkoihin Galleria 33:n tiloissa. Thangkat ovat keskeinen osa Tiibetin kulttuuria sekä tiibetinbuddhalaista harjoitusta.
Pamelalla Senegaliin
”Omakustanne on hykerryttävä ja sisällöltään yllättävän valistava teos matkailusta, eurooppalaisuudesta sekä senegalilaisen kulttuurista.”
Vahvan inhimillinen kuva Lönnrotista
”Tällaisen elämäkerran aika jo totisesti oli”, toteaa Risto Kormilainen emeritaprofessori Irma Sulkusen teoksesta Elias Lönnrot ja hänen pitkä varjonsa.
Mestari ja oppipoika
”Kirjansa alaviitteissä Seppälä valottaa usein kiinnostavia näkökulmia.” Juhani Rantala luki Juha Seppälän teoksen Paavo Rintalan kirjallisuuden lukemisesta.
Hakkuilla tavataan: tiedolla ja tarinoin tuhoa vastaan
Aktivistinen Metsäliike ja kulttuurilehti Kaltio kohtaavat toisensa yhteistyönumeron sivuilla, kiitos päätoimittaja-Paavolle tästä tilaisuudesta! Metsäliike on kansanliike, jonka tavoite on saada […]