Onnittele 80-vuotiasta Kaltiota lahjoittamalla!
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
Nyt ilmestyi Sauna-Sampo
Heikki K. Lyytinen: Terve Löyly. 342 s. Linna kustannus 2020.
Heikki K. Lyytisen Terve Löyly on uusin saunateos saunaintoilijoilta muille saunafanaatikoille ja myös saunaan kylmemmin suhtautuville maallikoille. Lukemattomien sauna-aiheisten kirjojen joukossa tämä monitieteinen, harvinaisen monipuolinen sauna-sampo jauhaa niin uutta kuin vanhaa tietoa suomalaisten lahjasta maailmalle.
Teoksessa on jotain kaikille: kovia ja pehmeitä löylyjä, kuivaa faktaa, lähes kaikkien mahdollisten saunaan liittyvien termien etymologiaa, naapurikansojen ja kaukaisten saunasukulaisten vertailevaa saunatietoutta, harhakäsitysten oikomista ja pikkutarkkoja neuvoja oikeaoppisista saunan lämmitys- ja nautintotavoista vihtoineen vastoineen. Tekijä on paitsi kouluttaja ja tarkka saunatutkija, myös itse saunaelämysten luova kuvaaja, sanataiteilija. Syvä samaistuminen saunan elämysmaailmaan heijastuu kirjoittajan roolissa moniaistillisena saunan olemuksen tulkkina, ja siitä kielivät kirjan esteettinen ja löylyhenkinen kuvitus sekä Lyytisen metiset, höyryävät löylyrunot.
Tämä saunaraamattu tai löylyensyklopedia kattaa lähes kaiken, mitä saunasta voi kirjoittaa, vain hieman liioitellen. Kirjoittaja osoittaa, ettei sauna ole suomalaisten keksintö tai yksityisomaisuutta vaan on kuulunut useimpien kansojen kulttuuriin varsinkin menneisyydessä. Lyytinen on konsultoinut kirjaa varten lukuisia tieteentekijöitä, jotta saunatietous olisi mahdollisimman syvällistä, luotettavaa, tieteellistä ja aukotonta.
Martti Vuorenjuuren saunakirjaa vuodelta 1967 on pitkään pidetty saunan klassikoteoksena, ja toki saunasta on ilmestynyt väitöskirjatöitä, jotka ovat valaisseet päivitetyllä tiedolla saunan ja sauna-sanan alkuperää. Mitään näin monisyistä rakentamis- ja löylynluomistekniikkaa käsittelevää teosta ei ole kuitenkaan ilmestynyt; kirjassa on perinteisen insinööritiedon lisäksi huomioitu kaunokirjallisuuden saunakuvaukset sekä niin saunan henkinen kuin sen terveydellinen puoli. Onko siis mitään, mitä saunasta voidaan enää kirjoittaa?
Näin kattavaa, huolella ja rakkaudella tehtyä teosta ei soisi moitittavan. Saunan ravitseva ja tervehdyttävä lämpö hehkuu jo kirjaa lukiessa, ja tämän kirjan perusteella luulisi joka iikan pystyvän tavoittamaan vanhakantaisen ja silti modernin sauna-laitoksemme hengen sekä oppimaan löylytaiteen ja hikisen kehonparantamisen parhaat käytännöt. Kanadan-suomalaisten saunakokemuksia tutkineena sauna-aktivistina ja alkuperäiskansojen hikimajoihin tutustuneena tietokirjailijana tohdin kuitenkin luvata, että näistä aiheista löytyy kuitenkin vielä kerrottavaa. Lisäksi saunakirjallisuudesta uupuu naisnäkökulma, ja olisi korkea aika luoda saunahedonisti Sasu Punaiselle vastaava naishenkilöhahmo, vaikkapa Siiri Suloinen, joka pystyisi itsekin rentoutumaan Sasun tavoin ilman ikuisia kanssakylvetettäviä ja saunotettavia. Valitettavasti suomalaista saunakirjallisuutta hallitsee vahva miesnäkökulma.
Juhani Ahon protosaunoja Sasu on suomalaisen kirjallisuuden parhaita kuvauksia siitä, mitä loputonta moniaistillista nautintoa sauna voi tuottaa yksittäiselle fanittajalleen. Merkittävän lisän Terveeseen Löylyyn tuo myös se, että Lyytinen on käynyt läpi saunaa koskevaa kaunokirjallisuutta, ei vain Suomen vaan myös muiden kansojen osalta. Kaikki mahtuvat Lyytisen saunakatsaukseen ja historiaan: virolaiset, venäläiset, roomalaiset, skyytit, inuitit, irlantilaiset ja meksikolaiset, vain joitakin mainitakseni. Esimerkillistä on se, että kirjoittaja onnistuu nostamaan arvoonsa huikeaan suomalaiset saunatavat, -osaamisen ja annit muille kansoille samaan aikaan kun hän oikoo väärät käsitykset ja kansallishenkiset myytit saunan alkuperästä ja levinnäisyydestä.
Tämän kirjan soisi leviävän kotien kirjahyllyyn suomalaisuuden perusteosten joukkoon – se on yleissivistävä asiantuntijapaketti, jonka sisältämää tietoa jokainen suomalainen voisi hyödyntää. Näin voisimme palauttaa saunan parhaat keksinnöt, saunomistavat, ekologiset viisaudet ja opit osaksi arjen tärkeitä taitoja ja tietoja. COVID–l9-aikakaudella sauna on se pyhättö, jossa toinen toisistaan eristetyt kansalaiset voivat löytää uudestaan ilmaiset ilot ja elämykset sekä hyvän olon yksinkertaiset reseptit kaupallisen pakkokulutuksen tuolla puolen. Kun kirkkoonkaan ei nyt pääse, palaa saunatemppelimme alkuperäiseen rooliinsa hitaan elämän, burnoutin karkoittamisen, esivanhempien muistamisen ja animistisen luontosuhteen kehtona.
Terve Löyly on oiva otsikko, sillä muinoin suomalaiset ryömivät saunaan kuin karhunpesään syntymään uudestaan, ja he muistivat kiittää siitä itse elementtejä: tulta, maata, ilmaa ja vettä. Kun saunatontulle vielä jätettiin viimeiset löylyt ja jopa saunaoluet, oli kyse ekososiaalisesti kestävämmästä maailmankuvasta, jossa muut oliot osana saunakosmologiaa saivat osakseen kiitosta. Usko henkiin ja sukupolvien katkeamattomaan ketjuun vaikutti siten, ettei metsiä avohakattu, vesiä saastutettu tai maille rakennettu kysymättä maahisten lupaa. Lapsellista? Sittenhän sitä ovat kaikki uskonnot.
Olen varma, että kirja jää elämään saunan magnum opuksena, jota eri alojen asiantuntijat siinä missä maallikotkin ja arjen löylynlyömät voivat konsultoida lähes minkä tahansa saunakysymyksen suhteen.
Metsä elonkirjon takaajana ja luonnonsuojelutyön näyttämönä
”Havumetsän lapsien voima on elokuvan kyvyssä käsitellä valtavaa aihevyyhtiä laajalle yleisölle lähestyttävällä tavalla.” Virpi Suutarin viimeisimmän dokumentin arvioi Kaltiolle Mia Hannula.
Metsäsuhteemme dokumentoijat ja ennallistajat
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Perämeren Berliini 2025
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
Työväenkulttuurin takaisinvallankaappaus
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Palsta suomalaisen elokuvataiteen avohakkuuksi
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Demokratian yksinkertaistamisesta
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Tavallinen saksalainen professori
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Vanhuuden malleja eri ikäluokille
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Vau, täällä on tällaisiakin tyyppejä
”Moni hyönteinen näyttää ulkoavaruuden olennolta, jos mikroskoopilla katselee. Se herättää enemmänkin hämmästystä, jopa inhoa ja halua torjua näitä olentoja. Silloin empatia jää helposti puuttumaan.” Sampsa Hannonen haastatteli eläinfilosofi Elisa Aaltolaa.
Mielenosoitusoikeuden taantuminen tainnuttaa demokratiaa
”Mielenosoittamisoikeus, kuten mikä tahansa muukin oikeus, voidaan myös menettää. Siksi sen toteutumista tulee seurata, tarkastella ja uudelleenarvioida.” Rovaniemeläinen lukiolainen Minea Kaippio kirjoittaa mielipiteenvapaudesta.
Sielujen läpi ujeltavia kertomuksia luopumisesta
”Elokuva on kokonaisuutena immersiivinen. Sen sisäismaailmaan uppoutuu vaivatta. Pöystin roolihahmo tivaa: ’Vakoiletko sinä, nainen, uniani?!'” Matti A. Kemi katseli Pirjo Honkasalon viimeisimmän fiktioelokuvan.
Vetoomusten allekirjoittelu ei riitä
Apartheid-valtioita on ennen Israeliakin pysäytetty boikottien avulla.
Via Karelia ja Österbottenin siutti Kotia
”Oli varhmaan tarkotus ette sain vastaani haasteita. Mie tarkotan ette, jos kirjailija lähtee stipentireissule, niin onnea oon se, ette jotaki tapahtuu. Mutta tällä kertaa tapahtumia oli aika monta.”
Vain väsymyksestä johtuvaa
”Etsiessäni talon vanhoja piirustuksia löysin senkin sisuksista hyvin pehmeän paperin. Vai pitäisikö sanoa sittenkin dokumentin: laidoista raskaasti hiutunut todistus sijoitti tilamme rekisteriin. Kaikki oli käsinkirjoitettu, ja voi miten kauniisti!”
Jenni Kinnusen kolumni.
Pääskyparvi taivaan räystään alla
”Kesällä Kuttura täyttyy elämästä, kun kylässä syntyneet palaavat jälkeläisineen tutuille laitumille. Tulemme pääskysten lailla, löydämme armaat asuinsijat, rakkaat rannat. Otamme vastaan, mitä kotikylän kesä tarjoaa.”
Pullotettuna päihdyttävä varoitusfilmi alkoholin ongelmista
”Tämän vuoden parhaimmistoa viihdeosastolla”, toteaa Matti A. Kemi 28.3.2025 ensi-iltansa saaneesta, Teemu Nikin ohjamaamasta elokuvasta 100 litraa sahtia.
Kylässä kylästä kylään
Mustarinda-seuran Miina Kaartinen ja Sanna Ritvanen viettivät kolme kuukautta residenssissä New Yorkissa. Kaltion palstalla he haastattelevat Red Hookin Pioneer Works -kulttuurikeskuksen julkaisutoiminnan johtajaa.
TaideTurvapaikka: safe(r) space for (inevitable) peace
Lölä Florina Vlasenko writes about TaideTurvapaikka, a community art project started at Oulu refugee center in 2023. The article is published in Finnish translation in the printed Kaltio 1–2/2025.
Jah(app)! Digihunteerinkia
Meänkielen kirjeenvaihtajamme Linnea Huhta pohtii tällä kertaa olemassaoloaan digitaalisessa maailmanpiirissä.
Thangka välittää viisautta, myötätuntoa ja voimaa
Vuoden 2025 helmikuun viikonloppuina Oulussa oli mahdollista tutustua thangkoihin Galleria 33:n tiloissa. Thangkat ovat keskeinen osa Tiibetin kulttuuria sekä tiibetinbuddhalaista harjoitusta.
Pamelalla Senegaliin
”Omakustanne on hykerryttävä ja sisällöltään yllättävän valistava teos matkailusta, eurooppalaisuudesta sekä senegalilaisen kulttuurista.”
Vahvan inhimillinen kuva Lönnrotista
”Tällaisen elämäkerran aika jo totisesti oli”, toteaa Risto Kormilainen emeritaprofessori Irma Sulkusen teoksesta Elias Lönnrot ja hänen pitkä varjonsa.
Mestari ja oppipoika
”Kirjansa alaviitteissä Seppälä valottaa usein kiinnostavia näkökulmia.” Juhani Rantala luki Juha Seppälän teoksen Paavo Rintalan kirjallisuuden lukemisesta.
Hakkuilla tavataan: tiedolla ja tarinoin tuhoa vastaan
Aktivistinen Metsäliike ja kulttuurilehti Kaltio kohtaavat toisensa yhteistyönumeron sivuilla, kiitos päätoimittaja-Paavolle tästä tilaisuudesta! Metsäliike on kansanliike, jonka tavoite on saada […]
Kepeitä piipahduksia viktoriaaniselle kosioreissulle
”Huolitellun tekstin lomassa näennäisesti ei tapahdu muuta kuin sulhasen valinta, mutta rivakasti etenevät käänteet tarjoavat lukijalleen kurkistuksen 1800-luvun ajatuskuvioihin ja maisemiin.” Matti A. Kemi luki Satu Tähtisen romaanisarjan kaksi ensimmäistä.
Sanojen äiti on kaasu
”Yhtä paljon kun piereskely on ollut osa ihmisyyttä, myös piereskelyyn liittyvä kirjoittaminen on kuulunut monien sanankäyttäjien repertuaariin.” Aapo Kukko luki Nastamuumion julkaiseman historiallisen suolikaasukirjoituskoosteen.