Onnittele 80-vuotiasta Kaltiota lahjoittamalla!
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
Opas vie journalismin ytimeen
Karoliina Knuuti (toim.): Media Guide. Media Literacy for Adults. Kansanvalistusseura sr 2020.
Vapaa journalismi – ei pelkkä informaation loputon saatavuus – kuuluu toimivan demokratian ylläpitäjiin ja kehittäjiin. Uutuuskirjan nimessä puhutaan hieman harhaanjohtavasti mediasta, vaikka käsittelyssä on nimenomaan journalismi ja jopa journalismin itsensä määritteleminen.
Media on monikkomuoto välinettä tarkoittavasta ”mediumista”, ja journalismia välitetään useilla erilaisilla alustoilla toisistaan poikkeavissa muodoissa, siis monimuotoisessa mediassa. Media Guide pyrkii vastaamaan peruskysymyksiin juuri journalismin luonteesta, vastaanotosta ja yleisösuhteesta.
Mediat muuttuvat alati uusien alustojen kehittyessä, mutta journalismi erottuu pysyvyydellään muusta ajankohtaisinformaatiosta. Pysyvää on journalismin sitoutuminen totuudenmukaisuuteen, mihin Journalistin ohjeissakin kehotetaan. Yleisöjä sen sijaan kannustetaan oppimaan mediaa kuin se olisi oma kielensä.
Media Guide kuuluu ulkoministeriön rahoittamaan medialukutaitohankkeeseen Palestiinassa, mutta yleisluontoisuudessaan teos kelpaa myös journalismin käsikirjaksi.
Journalismi kaipaa määrittelyä, koska sen tukemat demokraattiset instituutiot on haastettu itse journalismin lisäksi. Kirjan luettelo uhkista on tuttu: populistiset poliitikot ja ääriliikkeet uhkaavat meille tutun ja rakkaan demokraattisen yhteiskuntaprosessin keskeisiä toimijoita ja ilmiöitä kuten sananvapautta ja ihmisten oikeutta luotettavaan tietoon ajankohtaisaiheista.
Kirjan vanhempi samanniminen laitos julkaistiin vuonna 2016, jonka jälkeen Donald Trump ja brexit venäläiskytköksineen ovat muuttaneet journalismia ja ihmisten suhtautumista vaikkapa uutisiin: ovatko ne valetta vai totta? Onko journalismi enää ”joukkotiedotusta” vai onko se suunnattu yksilöllisesti ja erilaisille somekuplille?
Media Guide -kirjan uusitun painoksen tekijäryhmä väittää, että vuonna 2020 journalismi etsii yhä itseään digitaalisessa todellisuudessa. Journalistinen introspektio myös ylittää rajat, joten on hyvin perusteltua julkaista tämä teos englanniksi – toivottavia kansainvälisiä Journalistin ohjeita varten.
Tällaisia kansainvälisiä ohjeita on hahmotellut journalisminfilosofi Stephen J. A. Ward teoksessaan Global Media Ethics (McGill–Queen’s University Press 2010). Ward perustaa globaalin journalismietiikan pragmatismin perinteelle. Tämä käytäntöä ja toimintaa korostava ajatussuuntaus on yhteensopiva John Rawlsin vaikutusvaltaisen oikeudenmukaisuusteorian kanssa (ks. Daniele Botti: John Rawls and American Pragmatism: Between Engagement and Avoidance, Lexington Books 2019).
Journalismi etsii yhä myös itseään, mikä merkitsee elinvoimaa ja kasvumahdollisuuksia ammatille, jolta puuttuu ulkoinen rajaaja toisin kuin lääkäreiltä tai oikeusoppineilta. Media Guide määrittelee journalismin ajankohtaiseksi tosiasiaperusteiseksi viestinnäksi, joka tarjoaa yleisöilleen editoitua eli vertaiskritiikin läpäisevää ja itseään korjaavaa sisältöä luotettavalla ja itsenäisellä tavalla.
Yleisöjen ”medialukutaidosta” nousee esiin kiteytys, että se edellyttää kykyä arvioida tietolähteiden luotettavuutta kriittisesti. Yleisöluottamuksen journalismi lunastaa totuudenmukaisuudella.
Media Guide perustelee olemassaoloaan tukena eettisesti kestävälle ja vastuulliselle journalismille, jota nykyään voivat tuottaa lähes kaikki Facebook-postaajista bloggaajiin. Kuka tahansa voi kenties ryhtyä journalistiksi, mutta sellaiseksi sopii julistautua vasta, kun sitoutuu totuudenmukaisuuteen.
Niin kauan, kuin joukossamme liikkuu tahattoman misinformaation ja tahallisen disinformaation luojia ja levittäjiä, kuuluu kansalaisen perustaitoihin ja -velvollisuuksiin oppia lukemaan mediaa.
Metsä elonkirjon takaajana ja luonnonsuojelutyön näyttämönä
”Havumetsän lapsien voima on elokuvan kyvyssä käsitellä valtavaa aihevyyhtiä laajalle yleisölle lähestyttävällä tavalla.” Virpi Suutarin viimeisimmän dokumentin arvioi Kaltiolle Mia Hannula.
Metsäsuhteemme dokumentoijat ja ennallistajat
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Perämeren Berliini 2025
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
Työväenkulttuurin takaisinvallankaappaus
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Palsta suomalaisen elokuvataiteen avohakkuuksi
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Demokratian yksinkertaistamisesta
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Tavallinen saksalainen professori
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Vanhuuden malleja eri ikäluokille
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Sielujen läpi ujeltavia kertomuksia luopumisesta
”Elokuva on kokonaisuutena immersiivinen. Sen sisäismaailmaan uppoutuu vaivatta. Pöystin roolihahmo tivaa: ’Vakoiletko sinä, nainen, uniani?!'” Matti A. Kemi katseli Pirjo Honkasalon viimeisimmän fiktioelokuvan.
Vetoomusten allekirjoittelu ei riitä
Apartheid-valtioita on ennen Israeliakin pysäytetty boikottien avulla.
Via Karelia ja Österbottenin siutti Kotia
”Oli varhmaan tarkotus ette sain vastaani haasteita. Mie tarkotan ette, jos kirjailija lähtee stipentireissule, niin onnea oon se, ette jotaki tapahtuu. Mutta tällä kertaa tapahtumia oli aika monta.”
Vain väsymyksestä johtuvaa
”Etsiessäni talon vanhoja piirustuksia löysin senkin sisuksista hyvin pehmeän paperin. Vai pitäisikö sanoa sittenkin dokumentin: laidoista raskaasti hiutunut todistus sijoitti tilamme rekisteriin. Kaikki oli käsinkirjoitettu, ja voi miten kauniisti!”
Jenni Kinnusen kolumni.
Pääskyparvi taivaan räystään alla
”Kesällä Kuttura täyttyy elämästä, kun kylässä syntyneet palaavat jälkeläisineen tutuille laitumille. Tulemme pääskysten lailla, löydämme armaat asuinsijat, rakkaat rannat. Otamme vastaan, mitä kotikylän kesä tarjoaa.”
Pullotettuna päihdyttävä varoitusfilmi alkoholin ongelmista
”Tämän vuoden parhaimmistoa viihdeosastolla”, toteaa Matti A. Kemi 28.3.2025 ensi-iltansa saaneesta, Teemu Nikin ohjamaamasta elokuvasta 100 litraa sahtia.
Kylässä kylästä kylään
Mustarinda-palstalla juhlanumerossa 1–2/2025 Mustarinda-seuran Miina Kaartinen ja Sanna Ritvanen haastattelevat Red Hookin Pioneer Works -kulttuurikeskuksen julkaisutoiminnan johtajaa.
TaideTurvapaikka: safe(r) space for (inevitable) peace
Lölä Florina Vlasenko writes about TaideTurvapaikka, a community art project started at Oulu refugee center in 2023. The article is published in Finnish translation in the printed Kaltio 1–2/2025.
Jah(app)! Digihunteerinkia
Meänkielen kirjeenvaihtajamme Linnea Huhta pohtii tällä kertaa olemassaoloaan digitaalisessa maailmanpiirissä.
Thangka välittää viisautta, myötätuntoa ja voimaa
Vuoden 2025 helmikuun viikonloppuina Oulussa oli mahdollista tutustua thangkoihin Galleria 33:n tiloissa. Thangkat ovat keskeinen osa Tiibetin kulttuuria sekä tiibetinbuddhalaista harjoitusta.
Pamelalla Senegaliin
”Omakustanne on hykerryttävä ja sisällöltään yllättävän valistava teos matkailusta, eurooppalaisuudesta sekä senegalilaisen kulttuurista.”
Vahvan inhimillinen kuva Lönnrotista
”Tällaisen elämäkerran aika jo totisesti oli”, toteaa Risto Kormilainen emeritaprofessori Irma Sulkusen teoksesta Elias Lönnrot ja hänen pitkä varjonsa.
Mestari ja oppipoika
”Kirjansa alaviitteissä Seppälä valottaa usein kiinnostavia näkökulmia.” Juhani Rantala luki Juha Seppälän teoksen Paavo Rintalan kirjallisuuden lukemisesta.
Hakkuilla tavataan: tiedolla ja tarinoin tuhoa vastaan
Aktivistinen Metsäliike ja kulttuurilehti Kaltio kohtaavat toisensa yhteistyönumeron sivuilla, kiitos päätoimittaja-Paavolle tästä tilaisuudesta! Metsäliike on kansanliike, jonka tavoite on saada […]
Kepeitä piipahduksia viktoriaaniselle kosioreissulle
”Huolitellun tekstin lomassa näennäisesti ei tapahdu muuta kuin sulhasen valinta, mutta rivakasti etenevät käänteet tarjoavat lukijalleen kurkistuksen 1800-luvun ajatuskuvioihin ja maisemiin.” Matti A. Kemi luki Satu Tähtisen romaanisarjan kaksi ensimmäistä.
Sanojen äiti on kaasu
”Yhtä paljon kun piereskely on ollut osa ihmisyyttä, myös piereskelyyn liittyvä kirjoittaminen on kuulunut monien sanankäyttäjien repertuaariin.” Aapo Kukko luki Nastamuumion julkaiseman historiallisen suolikaasukirjoituskoosteen.
Mullistusta odotellessa
Ensimmäinen meänkielellä totetutettu pitkä fiktioelokuva Valitut saa Suomen ensi-iltansa 21.3.2025. ”Aihevalinta on oiva, vaikka kerronta voisi olla napakampi”, kriitikkomme Matti A. Kemi toteaa.
Varjoja koulukodissa
Visa Koiso-Kanttilan toisen pitkän näytelmäelokuvan Uhma ensi-ilta on suomalaisen kulttuurin päivänä 28.2.2025. ”Eräänlainen klassikkoelokuva siitä tulee aihevalintansa ja lokaationsa takia”, Matti A. Kemi kirjoittaa.