
Palsta suomalaisen elokuvataiteen avohakkuuksi
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Karoliina Knuuti (toim.): Media Guide. Media Literacy for Adults. Kansanvalistusseura sr 2020.
Vapaa journalismi – ei pelkkä informaation loputon saatavuus – kuuluu toimivan demokratian ylläpitäjiin ja kehittäjiin. Uutuuskirjan nimessä puhutaan hieman harhaanjohtavasti mediasta, vaikka käsittelyssä on nimenomaan journalismi ja jopa journalismin itsensä määritteleminen.
Media on monikkomuoto välinettä tarkoittavasta ”mediumista”, ja journalismia välitetään useilla erilaisilla alustoilla toisistaan poikkeavissa muodoissa, siis monimuotoisessa mediassa. Media Guide pyrkii vastaamaan peruskysymyksiin juuri journalismin luonteesta, vastaanotosta ja yleisösuhteesta.
Mediat muuttuvat alati uusien alustojen kehittyessä, mutta journalismi erottuu pysyvyydellään muusta ajankohtaisinformaatiosta. Pysyvää on journalismin sitoutuminen totuudenmukaisuuteen, mihin Journalistin ohjeissakin kehotetaan. Yleisöjä sen sijaan kannustetaan oppimaan mediaa kuin se olisi oma kielensä.
Media Guide kuuluu ulkoministeriön rahoittamaan medialukutaitohankkeeseen Palestiinassa, mutta yleisluontoisuudessaan teos kelpaa myös journalismin käsikirjaksi.
Journalismi kaipaa määrittelyä, koska sen tukemat demokraattiset instituutiot on haastettu itse journalismin lisäksi. Kirjan luettelo uhkista on tuttu: populistiset poliitikot ja ääriliikkeet uhkaavat meille tutun ja rakkaan demokraattisen yhteiskuntaprosessin keskeisiä toimijoita ja ilmiöitä kuten sananvapautta ja ihmisten oikeutta luotettavaan tietoon ajankohtaisaiheista.
Kirjan vanhempi samanniminen laitos julkaistiin vuonna 2016, jonka jälkeen Donald Trump ja brexit venäläiskytköksineen ovat muuttaneet journalismia ja ihmisten suhtautumista vaikkapa uutisiin: ovatko ne valetta vai totta? Onko journalismi enää ”joukkotiedotusta” vai onko se suunnattu yksilöllisesti ja erilaisille somekuplille?
Media Guide -kirjan uusitun painoksen tekijäryhmä väittää, että vuonna 2020 journalismi etsii yhä itseään digitaalisessa todellisuudessa. Journalistinen introspektio myös ylittää rajat, joten on hyvin perusteltua julkaista tämä teos englanniksi – toivottavia kansainvälisiä Journalistin ohjeita varten.
Tällaisia kansainvälisiä ohjeita on hahmotellut journalisminfilosofi Stephen J. A. Ward teoksessaan Global Media Ethics (McGill–Queen’s University Press 2010). Ward perustaa globaalin journalismietiikan pragmatismin perinteelle. Tämä käytäntöä ja toimintaa korostava ajatussuuntaus on yhteensopiva John Rawlsin vaikutusvaltaisen oikeudenmukaisuusteorian kanssa (ks. Daniele Botti: John Rawls and American Pragmatism: Between Engagement and Avoidance, Lexington Books 2019).
Journalismi etsii yhä myös itseään, mikä merkitsee elinvoimaa ja kasvumahdollisuuksia ammatille, jolta puuttuu ulkoinen rajaaja toisin kuin lääkäreiltä tai oikeusoppineilta. Media Guide määrittelee journalismin ajankohtaiseksi tosiasiaperusteiseksi viestinnäksi, joka tarjoaa yleisöilleen editoitua eli vertaiskritiikin läpäisevää ja itseään korjaavaa sisältöä luotettavalla ja itsenäisellä tavalla.
Yleisöjen ”medialukutaidosta” nousee esiin kiteytys, että se edellyttää kykyä arvioida tietolähteiden luotettavuutta kriittisesti. Yleisöluottamuksen journalismi lunastaa totuudenmukaisuudella.
Media Guide perustelee olemassaoloaan tukena eettisesti kestävälle ja vastuulliselle journalismille, jota nykyään voivat tuottaa lähes kaikki Facebook-postaajista bloggaajiin. Kuka tahansa voi kenties ryhtyä journalistiksi, mutta sellaiseksi sopii julistautua vasta, kun sitoutuu totuudenmukaisuuteen.
Niin kauan, kuin joukossamme liikkuu tahattoman misinformaation ja tahallisen disinformaation luojia ja levittäjiä, kuuluu kansalaisen perustaitoihin ja -velvollisuuksiin oppia lukemaan mediaa.
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
”Vaikuttaa, että elokuva on kyhätty neljästä erillisestä käsikirjoituksesta henkistä väkivaltaa käyttäen yhden elokuvan mittaiseksi.” Kaltion Matti A. Kemi arvioi, että Hyväveli on vuoden 2022 heikoin kotimainen pitkä elokuva.
”Aina ei oikein tiedä, pitäisikö nauraa vai hämmästellä suu auki”, kirjoittaa Pete Huttunen Pamela Tolan viimeisimmästä ohjauksesta Järjettömän paska idea. Oulussakin kuvatun elokuvan ensi-ilta oli 13.1.2023.
Kaltion kriitikko Matti A. Kemi ei vaikuttunut viimeisimmästä Napapiirin sankarit -sarjan elokuvasta. ”Puoleentoista tuntiin edes ilmeikkäät näyttelijät eivät ole uskoneet käsikirjoituksen ponnettomuuteen.”
”Hamstereissa Veikko Huovisen veijaritarina syvenee yhden sukupolven korjaavaksi kokemukseksi”. Reijo Valta arvioi 4.1.2023 teattereihin saapuvan romaanin viimeisimmän, Markku Pölösen ohjaaman elokuvaversion.
Unenomainen seikkailu vanhalla Varikolla ”Seuraan esitystä hämmästyneenä ja yritän varoa, jotten vahingossakaan sotke riskialtista performanssia omilla äkillisillä liikkeillä tai teoillani.” […]
Perusarvojemme tuntematon historia Jopa 8 000 vuotta vanha Tonavan laakson sivilisaatio tarjoaa meille paljon enemmän kuin pelkkää museotavaraa. Sen yhteiskunnassa saivat […]
Antti Heikkisen Latu-romaanin maalaisproosa vertautuu Risto Kormilaisen silmissä karjalaiseen Heikki Turuseen ja ylä-savolaiseen Eino Säisään.
”Eksklusiiviset uskonnolliset liikkeet ja seurakunnat eivät anna tilaa itsenäiselle ajattelulle vaan kaventavat ihmisen ja uskon yhteen tiukkaan muottiin.” Risto Kormilainen luki Camilla Nissisen romaanin Meitä vastaan rikkoneet.
Juha Hurmeen uutuusteos Tiu tau tilhi ”hurmioituneella tavalla johdattelee kansakoulun periklassisen laulun myötä Fröbelin palikoihin ja aina Alaskaan saakka”, toteaa kriitikko Risto Kormilainen.
”Lapsuuden lähtökohdat eivät olleet kovin otolliset Kaisa Tammelle (s. 1970) tulevaisuuden uraa ajatellen. Alkoholisti-isä terrorisoi perhettä ja sai raivokohtauksia. Risto Kormilainen arvioi Naisvankilan pomon.
”Maapallon pelastukseksi tulee yhteiskuntien julkinen sektori rakentaa uusiksi, peruuttaa infrastruktuurin yksityistäminen, verotettava suuryhtiöitä ankarammin, ehkä jopa kansallistettava niitä.” Naomi Klein vaatii muutosta Tuli on irti -teoksessaan, arvioi Juhani Rantala.
”Pikemmin kuin romaani teos on anti-romaani tai tutkielman parodia”, pohdiskelee Esko Karppanen Runeberg-palkintoehdokkaaksikin valitusta Tiina Lehikoisen Punelmia-teoksesta.