Tanjaniina Laukkanen & Jari Laukkanen: Sauna, keho & mieli. Docendo 2020.
”Sauna on köyhäl läkäri.” Yläneellä tiedettiin viime vuosisadan alussa saunan terveysvaikutukset niin keholle kuin mielelle. Tämän tietää myös omien, useita vuosia kestäneiden tutkimusten perusteella Itä-Suomen yliopiston professori, kardiologi Jari Laukkanen. Hän on yhdessä tutkija Tanjaniina Laukkasen kanssa julkaissut teoksen Sauna, keho & mieli, jossa he esittelevät monipuolisesti saunomisen tieteellisesti todennettuja terveyshyötyjä.
”Saunomisen suotuisa vaikutus verenpaineeseen on ehkäpä tärkein tekijä sydän- ja verisuoniterveyden kannalta”, esipuheessa kerrotaan. Tekijät painottavat saunomisella olevan yhteyksiä pienempään keuhkosairauksien ja psykoottisten oireiden ilmaantumisen riskiin.
Vuonna 2018 Laukkaset julkaisivat tutkimuksen, josta ilmenee, että säännöllinen liikunta ja saunominen yhdessä vähensivät äkillisen sydänkuoleman riskiä enemmän kuin saunominen tai liikunta yksinään tekisivät. Saunomiskertoja oli viikossa neljästä seitsemään. Vähiten sydäntapahtumia oli ryhmässä, joka saunoi vähintään 19 minuuttia kerrallaan.
Teoksessa annetaan saunomisen yleisohjeita, joiden mukaan saunoa pitää aina sen verran, kuin se tuntuu hyvälle. Vilvoittelu on osa hyvää saunomista. Täydellä vatsalla ei kannata mennä saunaan, koska elimistö lämpenee saunassa ja verenkierto ohjautuu sisäelimistä suureksi osaksi iholle kehoa jäähdyttäen. Ruuansulatus vaatii aina osansa verenkierrosta. Veden nauttiminen ylläpitää riittävää verenpainetta saunomisen aikana.
Saunominen laskee verenpainetta ja parantaa valtimoiden joustavuutta. Astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastaville saunomisesta on hyötyä, sillä lämmintä ja kosteaa ilmaa on helppo hengittää. Keuhkosairauksista kärsivien miesten testiryhmässä havaittiin saunomisen suurentavan keuhkojen kokonaiskapasiteettia, tilavuutta ja uloshengitysvoimaa.
Saunan terveyttä edistäviksi tekijöiksi teoksessa mainitaan lämpö, kosteus ja vesi. Ne virkistävät ja vilkastuttavat kehon säätelyjärjestelmiä sekä laajentavat lihasten ja muiden kudosten hiusverisuonistoja. Laukkaset toteavat: ”Saunominen voi edesauttaa elimistön palautumista henkisestä tai fyysisestä rasituksesta. Lämmön vaikutus erilaisiin mielen ja kehon hormoneihin on huomionarvoinen seikka.”
Sauna toimii myös lämpöterapiana. Laukkaset kertovat, että lämpöterapia voisi olla hyödyllinen jopa keskivaikean tai vakavan masennuksen hoidossa. Tähän viittaa myös Laura Seesmeri omassa tutkimuksessaan Sauno itsellesi menneisyys (2018). Seesmeri liittää saunomiseen mielikuvallisuuden, jossa on menneisyys. Kuvallisuus vie kauas menneisyyteen, josta terapeuttisina nousevat muistot kantamaan tulevaisuuteen. Jaana Räntilä näkee saunan lohduttavana teoksessa Saunan Henki (2016): ”Sauna on lohtuhuone! Löydän lohdun, kun annan luvan kaikelle kokemalleni olla totta.” Laukkaset puolestaan painottavat saunan merkitystä erinomaisena stressin lievittäjänä.
Teoksen perusviesti on, että saunominen kannattaa myös kokonaisvaltaisen terveyden näkökulmasta. Tämä ei perustu vain tuntemuksiin vaan myös tutkittuun tietoon. Jari ja Tanjaniina Laukkanen ovat kirjoittaneet aiheesta liki 30 tieteellistä julkaisua, jotka ovat läpikäyneet myös kansainvälisen vertaisarvioprosessin. Sauna, keho & mieli avaa saunomisen rikkaudet uudesta näkökulmasta terveellisen tutkitulla tavalla.
”Kuten edeltäjänsä myös Radiopuhelimet palasina pitää siis sisällään yhtyeen jäsenten itsensä kertomaa – mutta tällä kertaa vain heidän.” Tämänkin kirjan on toimittanut Juha Hurme.
”The Blaster Masterin sukupolven mittaisen levytystauon jälkeen julkaistu Bring Me The Sun yllättää myönteisesti”, Eros Gomorralainen kirjoittaa oululaisyhtyeen uudesta pitkäsoitosta.
”Poems, dance and songs help us balance all the traumas through hope.” Lölä Florina Vlasenko interviewed Iranian-born artist Shima Salehi.
Välivainiolle on keskittynyt omaehtoisen kulttuurin tiloja. Niistä tunnetumpi, Tilaa kulttuurille ry:n ylläpitämä Tukikohta elää ja voi hyvin, mutta toinen on lopetusuhan alla.
Saamelaisen nykytaiteen suurnäyttely Eanangiella – Maan kieli on yksi Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden kohokohdista. Jenny Kangasvuo tutustui näyttelyyn.
What lies beneath the shiny surfaces of Capital of Culture project? Lölä Florina Vlasenko ruminates on the feelings of Oulu artists and cultural workers on the ground level. [The article is written in March 2026.]
Meän Periferia avasi toimintansa Meän Kulmassa Kemin keskustassa vuonna 2025. Mitä siellä tapahtuu? Anu Kolmonen kertoo.
”Äiti soittaa. Pelkään pahinta. Vastaan.”
Jenni Kinnusen kolumni.
Tutkija Pauliina Rautio pohtii ihmisten arkisia eläinsuhteita.
Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi avattiin tammikuun puolivälissä. Kaltion Matti A. Kemi vietti viikonlopun kansainvälisen median edustajille räätälöidyssä ohjelmassa.
Jenny Kangasvuo seurasi alkuvuonna Oulu2026:n Risku-ohjelmakokonaisuutta: ”Rájehis, ealli sámekultuvra” eli rajaton, elävä saamelaiskulttuuri.
Miltä näytti Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden alku kuvataidekriitikon silmiin? Leena Kangas kirjoitti Kaltiolle tunnoistaan ja kokemuksistaan.
Jossain lähitulevaisuudessa ihmiset elävät skandinaavisen sisustustyylin mukaisissa sisätiloissa ja ainoa kosketus ulkoilmaan on roskalaatikoiden luona. Reijo Valta arvioi 2.4.2026 ensi-iltansa saaneen Oravan.
Eros Gomorralainen katseli 56. Tampereen elokuvajuhlilla sarjan Rúnar Rúnarssonin elokuvia, niin lyhyitä kuin pitkiä. Islantilaisen Rúnarssonin teoksissa tutkitaan usein suuria elämänmuutoksia.
”Xulu202x-projekti haluaa valaa tulevaisuudenuskoa paikallisiin nuoriin mutta törmää samaan aikaan kylmiin realiteetteihin ja ongelmiin, jotka vaikeuttavat unelmointia.” Marlene Hyyppä arvioi projektin pääteoksen S.I.E.L.L.Ä.
Kaltio ry osallistuu myös kulttuuripääkaupunkivuoden tekemiseen. Taiteilijajärjestö MUU ry:n kanssa toteutettava hanke ”E75 Taidebussi” (tai englanniksi E75 Art Bus) halkoo Euroopan Välimereltä Jäämerelle.
Valokuvaaja Jaakko Heikkilän retrospektiivinen näyttely Ja minusta tuli ihminen esittelee Heikkilän laajaa tuotantoa. Näyttely on avoinna Aineen taidemuseossa Torniossa elokuun loppuun saakka.
”Samanlaista tasapainotteluahan elämä lienee myös muilla taidetta ja kulttuuria tekevillä.” Päätoimittaja ajattelee taas taiteen sijasta rahaa.
”Silti voi vain kehua, kuinka taitavasti kirjailija kuljettaa Weijon maallisen vaelluksen päätökseen.” Hannu Niklanderin Loivaa alamäkeä -sarjan viimeinen osa Kodit ja asunnot miellytti Timo Tossavaista.
