Tanjaniina Laukkanen & Jari Laukkanen: Sauna, keho & mieli. Docendo 2020.
“Sauna on köyhäl läkäri.” Yläneellä tiedettiin viime vuosisadan alussa saunan terveysvaikutukset niin keholle kuin mielelle. Tämän tietää myös omien, useita vuosia kestäneiden tutkimusten perusteella Itä-Suomen yliopiston professori, kardiologi Jari Laukkanen. Hän on yhdessä tutkija Tanjaniina Laukkasen kanssa julkaissut teoksen Sauna, keho & mieli, jossa he esittelevät monipuolisesti saunomisen tieteellisesti todennettuja terveyshyötyjä.
“Saunomisen suotuisa vaikutus verenpaineeseen on ehkäpä tärkein tekijä sydän- ja verisuoniterveyden kannalta”, esipuheessa kerrotaan. Tekijät painottavat saunomisella olevan yhteyksiä pienempään keuhkosairauksien ja psykoottisten oireiden ilmaantumisen riskiin.
Vuonna 2018 Laukkaset julkaisivat tutkimuksen, josta ilmenee, että säännöllinen liikunta ja saunominen yhdessä vähensivät äkillisen sydänkuoleman riskiä enemmän kuin saunominen tai liikunta yksinään tekisivät. Saunomiskertoja oli viikossa neljästä seitsemään. Vähiten sydäntapahtumia oli ryhmässä, joka saunoi vähintään 19 minuuttia kerrallaan.
Teoksessa annetaan saunomisen yleisohjeita, joiden mukaan saunoa pitää aina sen verran, kuin se tuntuu hyvälle. Vilvoittelu on osa hyvää saunomista. Täydellä vatsalla ei kannata mennä saunaan, koska elimistö lämpenee saunassa ja verenkierto ohjautuu sisäelimistä suureksi osaksi iholle kehoa jäähdyttäen. Ruuansulatus vaatii aina osansa verenkierrosta. Veden nauttiminen ylläpitää riittävää verenpainetta saunomisen aikana.
Saunominen laskee verenpainetta ja parantaa valtimoiden joustavuutta. Astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastaville saunomisesta on hyötyä, sillä lämmintä ja kosteaa ilmaa on helppo hengittää. Keuhkosairauksista kärsivien miesten testiryhmässä havaittiin saunomisen suurentavan keuhkojen kokonaiskapasiteettia, tilavuutta ja uloshengitysvoimaa.
Saunan terveyttä edistäviksi tekijöiksi teoksessa mainitaan lämpö, kosteus ja vesi. Ne virkistävät ja vilkastuttavat kehon säätelyjärjestelmiä sekä laajentavat lihasten ja muiden kudosten hiusverisuonistoja. Laukkaset toteavat: “Saunominen voi edesauttaa elimistön palautumista henkisestä tai fyysisestä rasituksesta. Lämmön vaikutus erilaisiin mielen ja kehon hormoneihin on huomionarvoinen seikka.”
Sauna toimii myös lämpöterapiana. Laukkaset kertovat, että lämpöterapia voisi olla hyödyllinen jopa keskivaikean tai vakavan masennuksen hoidossa. Tähän viittaa myös Laura Seesmeri omassa tutkimuksessaan Sauno itsellesi menneisyys (2018). Seesmeri liittää saunomiseen mielikuvallisuuden, jossa on menneisyys. Kuvallisuus vie kauas menneisyyteen, josta terapeuttisina nousevat muistot kantamaan tulevaisuuteen. Jaana Räntilä näkee saunan lohduttavana teoksessa Saunan Henki (2016): “Sauna on lohtuhuone! Löydän lohdun, kun annan luvan kaikelle kokemalleni olla totta.” Laukkaset puolestaan painottavat saunan merkitystä erinomaisena stressin lievittäjänä.
Teoksen perusviesti on, että saunominen kannattaa myös kokonaisvaltaisen terveyden näkökulmasta. Tämä ei perustu vain tuntemuksiin vaan myös tutkittuun tietoon. Jari ja Tanjaniina Laukkanen ovat kirjoittaneet aiheesta liki 30 tieteellistä julkaisua, jotka ovat läpikäyneet myös kansainvälisen vertaisarvioprosessin. Sauna, keho & mieli avaa saunomisen rikkaudet uudesta näkökulmasta terveellisen tutkitulla tavalla.
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
75-vuotisjuhlaseminaari “Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi “vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Oulu Sinfonia päätti vuoden 2021 Ludwig van Beethovenin vahvaan seitsemänteen sinfoniaan. Ilkka Kotajärvi totesi kausikonsertin muut numerot epätasaisemmiksi.
Marraskuussa 2021 Eurooppa hengähti hetken pandemia-aaltojen välissä. Kaltion kolumnisti, laulaja Jaakko Laitinenkin suuntasi Saksaan Väärä Raha -yhtyeensä kanssa, ja kirjasi kokemuksiaan nyt julkaistavaan kiertuereportaasiin.
“Suomalainen vaaliehdokkaiden valokuvamarkkinointi on pöljistyttävän nuorta: käytännössä Virkki osoittaa, että vasta 1950–1960-lukujen vaihteessa poliittinen markkinointi alkaa kuvin.”
“Turunen vyöryttää esiin 1960-luvun nuorison sukupuolisen heräämisen, musiikkimieltymykset tangosta poppiin, rippikoululaisen uskonkysymysten ja akanottoluvan pohdinnat; mutta ennen muuta hän kirjoittaa työkeskeisestä elämäntavasta maaseudulla.”
“Vaikka tematiikka ja runsaat sivujuonteet muistuttavatkin aiempia teoksia, Runoilija on itsenäisenä teoksena hurmaava lukukokemus ja kykenee edelleen syventämään Kännön rikasta kerrontamaailmaa omaperäisyydellään.”
Juha Wuolijoen ohjaaman Vinski ja näkymättömyyspulveri -elokuvan ensi-ilta on siirtynyt useampaan otteeseen, mutta nyt se tulee jouluksi teattereihin. Reijo Valta katsoi leffan ennakkoon.
“Karkkilalainen sankarimatkailijamme on vauhdissa tällä kertaa muun muassa Färsaarilla, Islannissa ja Pohjois-Amerikan arktisilla seuduilla.” Suomen kirjailijaliiton kunniajäseneksi nimetyn Hannu Niklanderin viimeisimmän luki Osmo Pekonen.
“Joku voisi ajatella, että Väylä on Tommi Kinnusen vuoden takaisen Ei kertonut katuvansa -romaanin sukulaisteos, mutta ei se ole.” Mutta mihin Seppo Turunen tätä romaania vertaa? Lue kritiikki, niin tiedät.
Ilkka Kotajärvi tarttui kuluneena syksynä viisi vuotta sitten julkaistuun teokseen Fintiaanien mailla.
Työväenluokkainen tausta ja ruumiillisuus -hankkeen viides esitys Luokkakuvia, vedos V sai kantaesityksensä Oulun teatterin Vinttikamarissa marraskuussa. Miten luokkia lavalla tanssittiin?
Opiskelija- ja koululaisdemokratiaa tehtiin 1970-luvulla Teiniliiton kautta. Pasi Pikkupeurakin osallistui yhteen liittokokoukseen Korkalovaaran lukion edustajana.
Meri-Toppilaan suunnitteilla kulttuuriperintöä kunnioittava, luova keskus Elokuussa 2020 Oulun Kaupunki huutokauppasi pitkään käyttämättömänä olleen Alvar Aallon suunnitteleman hakesiilon kansainvälisille toimijoille. […]
