Tavallinen saksalainen professori
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
Kohdennetaan
Kaltio ei ole tänä vuonna mukana Helsingin kirjamessuilla. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n yhteisosastolle olemme osallistuneet aina, kun itse olen lehdenteossa mukana ollut, ja aiemminkin, eli yli viidentoista vuoden perinne katkeaa nyt.
Jo usean vuoden ajan messuille osallistumisesta on syntynyt enemmän kuluja kuin tuloja. Tapana on ollut lähettää pieni määrä uusia Kaltion numeroita myyntiin ja isompi kuorma vanhoja, myymättä jääneitä lehtiä ilmaisjakeluun näytenumeroina. Tulos on aina sama: ilmaiset lehdet lähtevät kävijöiden mukaan, maksullisia ostetaan muutamia.
Ilmaisnumeroiden jakelu Helsingissä ei ole muuttunut toivotusti uusiksi tilaajiksi, joten on vihdoin hyväksyttävä panos–tuotos-analyysin tulos: kannattaa suunnata panokset muualle. Helsingin kirjamessut on muodostunut vahvan kaupalliseksi tapahtumaksi, jossa valtaosa kävijöistä käy ostamassa mediassa julkisuutta saaneitten tekijöitten kirjoja ensin näitten kirjaesittelykeskustelut kuunneltuaan.
En minäkään ole koskaan tehnyt tilauspäätöstä itselleni aiemmin vieraasta lehdestä irtonumeroon messutapahtumassa törmättyäni. Lehtitilauksen myyminen messuilla vaatisi sellaista asiakaskeskustelua, jollaiseen kovin harvalla messukävijällä Helsingissä nykyisin tuntuu olevan aikaa tai halua. Vielä kymmenen vuotta sitten saatoin messuhallissa tai sen ravintoloissa jutella niitä näitä tuttujen ja tuttujen tuttujen kanssa pitempäänkin, nykyisin kasvaneen hallin lisääntynyt häly ei tällaiseen enää kannusta.
Toki vierailisin kirjamessuilla mieluusti edelleen. Haluan tässä vakuuttaa itsellenikin, että Kaltion kannalta on tärkeämpää olla läsnä erilaisissa pienemmissä tapahtumissa täällä pohjoisessa. Helsingin kirjamessujen aikaan Oulussa Akseli Klonkin Kesäaika päättyy -festivaali sekä Kemin Taiteiden Yön kulttuurikirppis ovat hedelmällisempiä myyntipaikkoja ja vaativat vain pientä panostusta.
Haluamme Kaltion näkyvän useammin pienissä pohjoisen tapahtumissa kuin suurilla etelän messuilla. Tämän numeron aion lähteä julkistamaan Iisalmen Peider-festille lauantaina 20.10. Suhteellisen pohjoinen se Iisalmikin vielä on.
Uutinen kulttuuritoimittaja emerita Kaisu Mikkolan menehtymisestä ei ole tätä kirjoittaessa vielä päässyt päähäni kunnolla uppoamaan. Kalevan kulttuuritoimituksen johdosta eläkkeelle jäätyään Kaisu halusi avustaa vielä Kaltiota, mistä en varmaankaan tajunnut kiittää häntä tarpeeksi. Nyt voin vain surra kaikkia niitä kysymyksiä, jotka jätin tekemättä, ja kaikkia niitä vastauksia, jotka jäivät kuulematta. Ja voin toki kiittää tässä, näin, näistä Kaltion päätoimittajuuteni alkuvuosista, joissa Kaisun antama tuki on osaltaan pönkittänyt uskoani tämän lehden tekemisen tarpeellisuuteen sekä omiin kykyihini siinä. Toivotan Kaltion puolesta voimia ja kaikkea hyvää myös Kaisun miehelle, kuvataiteilija Matti Mikkolalle.
Ars longa, vita brevis. Sinunkin muistosi takia jatkamme työtämme, Kaisu, ja pyrimme tekemään tästä karusta pohjoisesta maailmankolkasta yhä iloisemman paikan elää.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
75-vuotisjuhlaseminaari “Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Vanhuuden malleja eri ikäluokille
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi “vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Nykytanssia ja akrobatiaa yhdistelevä duetto pohjoisen pakkastalville
Huhtikuun lopulla pystyttiin järjestämään taas nykytanssiesityksiäkin pitkän kulttuurikiellon jälkeen. Yksi ensimmäisistä Oulussa nähdyistä oli Shapes of Water.
Tuu lähemmäs beibi
Kielletyt leikit palkittiin Tieto-Finlandialla viime vuonna. Koronapandemia aiheutti uuden tanssikiellon, jonka vihdoin lieventyessä Kaltio julkaisee Emma Hirvisalon arvion “hieman puisevasta” finlandistista.
Pohjoiset juuret kantavat korona-ajassakin
Lapista Uudellemaalle päätyneet emeritukset Mikko Heikka ja Vesa Kanniainen kävivät kirjeenvaihtoa siitä, minkälainen maailma on koronan jälkeen. Nyt keskustelu on julkaistu kirjana.
… juuri sitä mitä on itsessään
“Lauri Kallion väitöskirjasta ponnistava Maailmanhenki Pohjolassa on taustateos ensimmäisen merkittävän suomalaisfilosofin J. V. Snellmanin lähtökohtiin ja lopputulemiin sekä erityisesti hänen tärkeimmän vaikuttajansa Hegelin käsitysten erinomainen pohjustus.”
Lihallisesti nautinnollista
“Sinänsä elämäniloinen ja tasapuolinen suhtautuminen homoseksuaalisuuteen kääntyy välillä tahattomaksi parodiaksi.” Esko Karppanen luki Himon ilon ja koki sen ajoittain omituiseksi.
Nyt ilmestyi Sauna-Sampo
“Tämä monitieteinen, harvinaisen monipuolinen sauna-sampo jauhaa niin uutta kuin vanhaa tietoa suomalaisten lahjasta maailmalle”, Kaarina Kailo iloitsee uudesta Heikki K. Lyytisen tietokirjasta.
Kuoroteos suomalaisen kritiikin maisemista
Suomen arvostelijain liitto SARV julkaisi 70-vuotisjuhlanaan laajan leikkauksen suomalaisen taidekritiikin kentältä. Matti A. Kemi kiinnostuu siitä, miten kriitikot tuovat esille omia kokemuksiaan.
Dostojevskin juutalaisvihan hyvät, pahat ja rumat
“On sanottu Dostojevskin antisemitismin yltäneen pahimmillaan hitleriläisiin mittoihin”, Juhani Rantala päättää pohdintansa kirjailijan suhteesta juutalaisiin. Mutta miksi?
Toiston voima
Pettymys Peräpohjolan pilkkikauden liian varhaisesta päättymisestä oli käsinkosketeltavaa ainakin omassa rovaniemeläisessä kulttuurikuplassani. Kevät tuli tällä kertaa intensiivisesti ja aikaisin, ja […]
Prosessi / Der Prozess 2: Kun oikein valkaistaan
Savu E. Korteniemen projekti ”Prosessi / Der Prozess” tarkastelee väkivallan syntymekanismeja ja Suomen synkkää kulttuuriperintöä. Projektin artikkelit julkaistaan Kaltiossa sekä […]
Paikka elämän ja runon tilana
Ihmisen elämä tapahtuu paikassa ja ajassa. Minua kiehtoi ajatus ihmisen ainutkertaisesta elämästä moneen kertaan eletyssä maassa: miten elämä yhtäältä jatkuu […]
Kuinka säilyä tuoreena maailmassa?
Ennen äidiksi tuloa kuvittelin, että omien lasten kanssa leikkiminen olisi mahtavaa. Toisten lasten kanssa se oli aina ollut ilo. Pian […]