”Kirkkoniemestä kutsuivat mua yhteen tapahtumaan keskustelijaksi…”
#kaltiomatkustaa: Jäämeren matkakertomus kuvin
Kaltion päätoimittaja Paavo J. Heinonen kutsuttiin panelistiksi 12.1.2023 Kirkkoniemessä pidettyyn Barentsin alueen yhteistyön 30-vuotisjuhlaan. Käynnissä olevan sodan vuoksi juhla painottui yhteistyön historian muisteluun. Keskusteluun osallistui eri maista Barentsin yhteistyötä seuraavia tutkijoita, journalisteja, kulttuuri- ja urheilutoimijoita sekä yhteistyön kehitystä läheltä seuranneita diplomaatteja.
Barentsin euroarktinen neuvosto (Barents Euro–Arctic Council, BEAC) perustettiin Norjan aloitteesta vuonna 1993 annetulla Kirkkoniemen julistuksella. BEAC:n tavoitteena on vakauden ja kestävän kehityksen edistäminen Barentsin alueella, eli Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisosissa. Nykyinen puheenjohtajamaa Suomi on muiden pohjoismaiden, ja Euroopan unionin kanssa tuominnut Venäjän 24.2.2022 aloittaman hyökkäyksen Ukrainaan. Neuvoston jäsenmaat ja EU ovat keskeyttäneet Barents-yhteistyön Venäjän kanssa.
Keminmaa
Keveäksi suunniteltu matkustusaikataulu mahdollisti tutustumisen reitillä oleviin kohteisiin.
Heti Jäämerentien alussa Keminmaalla on parlamentaarikko Paavo Väyrysen taukopaikka Pohjanportti.
Pohjanportista löytyy Peräpohjola-aiheinen näyttely. Kuvassa Norlannin ruhtinaskunta, johon myös Keminmaa kuului vuonna 1620.
Sodankylä
Piipahdimme Sodankylässä tervehtimässä Kaltion lukijoita. Matkan ainoa haveri sattui myös täällä.
Anra on taiteilija-shamaani, joka havaitsee ja tulkitsee ympäristön moninaisia merkkejä.
Hotelli Ivalon lounge. Nykyinen hotelli on rakennettu 1982 Ivalojoen varrelle.
Vesisaari
Vesisaari, norjaksi Vadsø, pohjoissaameksi Čáhcesuolu ja kveeniksi Vesisaari.Galleria- ja projektitila Kiosken Vesisaaren keskustassa.Vesisaaren entisessä yleisradiotalossa toimii Ruijan Kveenimuseo.Museossa on Finnmarkin alueradiotoiminnalle omistettu osasto.
Kirkkoniemi
Kulttuuriyhdistys Pikene på Broenin ja Norjan Barentsin sihteeristön järjestämä paneelitilaisuus Transborder Café: In Barents We Trust.Mihail Sergejevitš Gorbatšov teki vuonna 1987 kuuluisassa Murmanskin puheessaan aloitteen arktisesta yhteistyöstä.
Toimittaja Gunnar Sætra raportoi suorana paneelitilaisuudesta Norjan yleisradiolle. Sætra on jäämeren alueella tunnettu etenkin kalastusjournalismistaan.
Kirkkoniemi hotellin ikkunasta.
Kalastusaluksia Kirkkoniemen satamassa.
Päätoim. huom.: Paluumatka sujui kommelluksitta. Luoston Lapland Hotellin ametistikylpylä vetreytti niin kuskin kuin kartturin parintuhannen kilometrin autossa istumisen jäykistämiä jäseniä odotetusti.
”Havumetsän lapsien voima on elokuvan kyvyssä käsitellä valtavaa aihevyyhtiä laajalle yleisölle lähestyttävällä tavalla.” Virpi Suutarin viimeisimmän dokumentin arvioi KaltiolleMia Hannula.
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
”Voihan olla, että fiksumpi lukija saa noista keskusteluista enemmän irti kuin tällainen maalaisjuntti”, Eero Ylitalo äimistelee Eero Materon romaanin Laturin paperit kerronnan tasoja.
Risto Kormilainen luki myös Hannu Niklanderin viimeisimmän romaanin ja koki, että ”mukaan on lastattu tarpeettoman paljon korttiotteita ja tiedon runsautta”.
”Holmström onnistuu kuvauksessaan uskottavasti ja on hienoa, että tapahtumapaikkana on pieni maalaiskaupunki Helsingin, Tampereen tai Turun sijaan.” Risto Kormilainen luki Suden lapset.
Markku Envall ”antaa lukijalle tilaa omaan ajatteluun ja kantojen muodostukseen tekstien mietteliäisyydellä sekä arvoituksellisuudella”, kirjoittaa Risto Kormilainen esseekokoelmasta Rajan kahta puolta.
Sodan pauloissa tarkastelee Suomen militarisoitumista parinkymmenen artikkelin verran. Juhani Rantala luki Susanna Hastin ja Noora Kotilaisen toimittaman teoksen.
Päätoimittaja vaelsi marraskuun lopulla Pikisaareen ja päätti kertoa siitä myös pääkirjoituksessa. Juonipaljastuksena kerrottakoon, että 12.12. reissutoive jäi vain toiveeksi.
Sula tuoksui keväällä lähdön aikana. Lehdet ja havunneulat varisevat kenkieni alla. Paljastunut, kostea maa hengitti jännittyneesti, ja sadevesi valui kanssani […]
Met lähemä pikkuselle reisulle taas. Meän matka kulkee ajassa, paikasta paikhaan, ihmisistä ihmissiin. Ja mulla oon ollu kauvon aikaa hunteeringissa, […]