Oulussa asuvan ja Pikisaaressa työskentelevän Raimo Törhösen (s. 1960) teoksia oli kaksi vuotta sitten Oulun taidemuseon Häntä pystyyn! Terveisin kissat ja koirat -näyttelyssä. Hän kuvasi suhdettaan eläimiin Museo- ja tiedekeskus Luupin blogissa näin: ”Koira on minulle ystävä, harrastus, lenkkikaveri, perheenjäsen. Suhde kissaan on jollain tavalla erilainen, kissa asettuu ihmisen yläpuolelle. Koiralla on isäntä, kissalla henkilökuntaa. Yhteistä ovat arvokkaat yhteisymmärryksen ja kontaktin hetket yli lajien välisen rajan.”
Koiria Törhönen onkin maalannut viime vuosina kissoja enemmän; sarja suuria, vaikuttavia koiramaalauksia valittiin myös kesän 2016 Lumipalloefekti 3 – Pohjois-Suomen kuvataidebiennaaliin. 2015 Törhönen toteutti Oulun Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen pääportaikkoon prosenttitaidehankintana Ajokoiravärioppi-seinämaalaussarjan.
Synnyinkaupungissaan Hyvinkäällä ja Turussa kuvataidetta opiskellut Raimo Törhönen on kuluneena vuonna esittäytynyt myös Venäjällä, yksityisnäyttelyssä Komin tasavallan pääkaupungissa Syktyvkarissa sekä Pietarin Baltic Biennalessa. Vuonna 2017 Törhösen teoksia voi nähdä ainakin Espanjan Torreviejassa heinäkuussa sekä syyskuussa niin Raahen Galleria Myötätuulessa kuin Tampereen Galleria Saskiassa.
www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/cv/3241
www.facebook.com/raimo.t.artist
www.oulunluuppi.fi/2014/09/11/ raimo-torhosen-hilippa-koira-janishullu-karkulainen
75-vuotisjuhlaseminaari “Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi “vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Mira Kankaanranta oli toinen Lapin kullanmuru koronaviruksen tuomissa poikkeusoloissa. Varsinais-Suomessa asuva Kankaanranta sai kotiseudun residenssijaksosta rauhaa ja intensiivisyyttä.
Juho Könkkölä (s. 1997) taitteli jo lapsena Keski-Suomen Korpilahdella paperista intohimoisesti erilaisia hahmoja. “Homma karkasi käsistä.”
Marlene Hyyppä haastatteli Out of Urgency -tanssiteoksen oululaisia tekijöitä paperilehdessä 6/2020. Mutta millainen kokemus teos oli katsojalle? Lue Hyypän kritiikki täältä.
Fellinin viimeisiksi ohjaustöiksi jäi kolme mainoselokuvaa Banca di Roma -pankille – vaikka hän oli kampanjoinut raivokkaasti elokuvien tv-esityksiä pilkkovia mainoksia vastaan.
La voce della luna jatkaa jonkinlaista synteesiä Fellinin siihenastisen uran keskeisistä aineksista. Kuin proosarunoa sitä hallitsee eräänlainen tajunnanvirtamaisuus.
Koko Fellinin ura meinaa pakkautua hänen toiseksi viimeiseksi jääneeseen elokuvaansa Haastattelu, joka leikittelee representaation ja todellisuuden suhteen sirpaleilla.
Fellinin Laivan menestys olikin vain näennäistä. Mutta niin alkoi olla koko audiovisuaalinen kenttä televisioineen ja mainoksineen 1980-luvun Italiassa. Totta kai Fellini tarttui seuraavaksi tähän trooppiin.
Vaikean Naisten kaupungin jälkeen Fellini keskittyi heinäkuuhun 1914 sijoittuvaan käsikirjoitukseen “L’assassinio di Sarajevo”, josta kehittyi uusi fellinimäinen menestys Fellinin Laiva.
Orkesteriharjoitus on kuin televisiolle tehty harjoitelma, joka syntyi Italian entisen pääministerin Aldo Moron murhaan päättyneen sieppauksen aikana keväällä 1978. Naisten kaupunki (1980) jää myös jäntevyydeltään veltoksi.
Rovaniemeläinen tietokirjailija ja kirjoittajaohjaaja Anne Lukkarila debytoi nyt myös dekkaristina. Suomutunturissa tapahtuvat hurmetyöt sekoittuvat esikoisessa ympäristöteemoihin.
Briitta Hepo-ojan Sydämiä seireeneille jatkaa Topelius-palkinnolla huomioidun Suomea lohikäärmeille -kirjan tarinaa 2000-luvun vaihtoehtoisessa Suomessa.
Viroa 1930-luvulla itsevaltaisesti hallinnut Konstantin Päts hahmotteli niin Suomen ja Viron liittovaltiota kuin laajempaa Yhdistynyttä Pohjolan tasavaltaakin. Ville Hytönen luki professori Seppo Zetterbergin uuden Päts-teoksen.
