
Onnittele 80-vuotiasta Kaltiota lahjoittamalla!
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
Oulu Sinfonian kausikonsertti I: Tuulen morsian. Madetojan sali 23.9.2021.
Kapellimestari Leo McFall, käyrätorvi Lauri Vasala.
Ohjelma:
Alissa Firsova: Die Windsbraut, op. 38
Richard Strauss: Käyrätorvikonsertto nro 2 Es-duuri, op. 132
Sergei Rahmaninov: Sinfonia nro 3 A-molli, op. 44
Oulu Sinfonia esitteli monipuolisesti taitojaan syksyn ensimmäisessä kausikonsertissaan. Kyseessä oli Lauri Vasalan virallinen debyytti käyrätorvisolistina. Orkesterin uuden ylikapellimestarin, britti Rumon Gamban aloittaessa kautensa vasta tammikuussa avajaiskonsertin johti Oulussa aiemminkin vieraillut Leo McFall, Isosta-Britanniasta hänkin.
Ennen konserttia Kimmo Pihlajamaalle antamassaan Varaslähtö-haastattelussa Leo McFall kehui orkesterin nöyryyttä ja halua kehittyä. Tätä ei hänen mukaansa voi sanoa kaikista orkestereista. McFall oli myös vaikuttunut solisti Lauri Vasalan kypsyydestä, rauhallisuudesta ja varmaotteisuudesta.
Konsertin avasi venäläissyntyisen Alissa Firsovan (1986) teos Die Windsbraut, op. 38. Oulu Sinfonian kausioppaassa opusnumeroksi on merkitty 34, mikä puolestaan viittaa teoksen alkuperäisversioon kahdelle pianolle. Itse teos on säveltäjänsä näkemys Gustav Mahlerin vaimon Alman suhteesta taidemaalari Oskar Kokoschkaan. Sytykkeen sävellykselle antoivat Kokoschkan ja Alma Mahlerin rakkauskirjeet sekä Kokoschkan Almaa ja häntä itseään esittävä maalaus. Die Windsbraut henkiikin uhmaa, uhkaa ja epätoivoisia tunteita. Näitä ilmentävät erityisesti patarummut ja kirkonkellot. Nopeasti maailmanmaineeseen noussut teos on onneksi vain noin kymmenminuuttinen ja yksiosainen.
Seuraava teos olikin sitten vallan toista maata. Richard Straussin (1864–1949) Käyrätorvikonsertto nro 2 oli ilmestyessään 1942 auttamattoman vanhanaikainen, mutta nousi yhä jatkuvaan suosioon käyrätorvitaiteilija Dennis Brainin esitettyä sen Wienin Filharmonikkojen kanssa vuonna 1948. Oulu Sinfonian syksyn ensimmäisessä kausikonsertissa solistina debytoi Lauri Vasala. Teoksen ensimmäinen osa ”Allegro” oli oululaislähtöiseltä Vasalalta vielä varovainen aloitus, ja hän tuntui jäävän hieman Leo McFallin johtaman orkesterin alle. Teoksen kaksi muuta osaa ”Andante con moto” ja ”Rondo: allegro molto” sujuivat sekä orkesterilta että Vasalalta tasaisen varmasti, jopa tasapaksusti. 29-vuotiaalla Vasalalla on kuitenkin vielä aikaa löytää esityksiinsä enemmän tunnetta.
Illan päätti Sergei Rahmaninovin (1873–1943) Sinfonia nro 3 A-molli, op. 44. Pianoteoksistaan parhaiten tunnetun Rahmaninovin teoksen ensiesitys oli 6. marraskuuta 1936, ja teoksen tyyli hämmensi sekä suurta yleisöä että kriitikkoja. Säveltäjä itse oli loppuun asti vakuuttunut sinfoniansa arvosta; 1970-luvulla tapahtunut teoksen uudelleenarviointi onkin muuttanut yleistä mielipidettä suopeammaksi.
Teoksessa on kolme osaa: ”Lento – Allegro moderato”, ”Adagio ma non troppo – Allegro vivace” sekä ”Allegro – Allegro vivace – Allegro – Allegretto – Allegro vivace”. Niistä tutuinta Rahmaninovia lienee teoksen toinen osa, jonka herkkä melodianpätkä on selvin viittaus Antonín Dvořákin teoksiin. Vaikka Rahmaninovin muiden teosten tavoin tämäkin on täynnä tunnetta, se jäi orkesterin esityksestä pitkälti puuttumaan. Mahdollisesti olen mielipiteineni yksin, sillä yleisö kyllä piti esityksestä yhtä paljon kuin muistakin.
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
”Havumetsän lapsien voima on elokuvan kyvyssä käsitellä valtavaa aihevyyhtiä laajalle yleisölle lähestyttävällä tavalla.” Virpi Suutarin viimeisimmän dokumentin arvioi Kaltiolle Mia Hannula.
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
”Elokuva on kokonaisuutena immersiivinen. Sen sisäismaailmaan uppoutuu vaivatta. Pöystin roolihahmo tivaa: ’Vakoiletko sinä, nainen, uniani?!'” Matti A. Kemi katseli Pirjo Honkasalon viimeisimmän fiktioelokuvan.
Apartheid-valtioita on ennen Israeliakin pysäytetty boikottien avulla.
”Oli varhmaan tarkotus ette sain vastaani haasteita. Mie tarkotan ette, jos kirjailija lähtee stipentireissule, niin onnea oon se, ette jotaki tapahtuu. Mutta tällä kertaa tapahtumia oli aika monta.”
”Etsiessäni talon vanhoja piirustuksia löysin senkin sisuksista hyvin pehmeän paperin. Vai pitäisikö sanoa sittenkin dokumentin: laidoista raskaasti hiutunut todistus sijoitti tilamme rekisteriin. Kaikki oli käsinkirjoitettu, ja voi miten kauniisti!”
Jenni Kinnusen kolumni.
”Kesällä Kuttura täyttyy elämästä, kun kylässä syntyneet palaavat jälkeläisineen tutuille laitumille. Tulemme pääskysten lailla, löydämme armaat asuinsijat, rakkaat rannat. Otamme vastaan, mitä kotikylän kesä tarjoaa.”
”Tämän vuoden parhaimmistoa viihdeosastolla”, toteaa Matti A. Kemi 28.3.2025 ensi-iltansa saaneesta, Teemu Nikin ohjamaamasta elokuvasta 100 litraa sahtia.
Mustarinda-palstalla juhlanumerossa 1–2/2025 Mustarinda-seuran Miina Kaartinen ja Sanna Ritvanen haastattelevat Red Hookin Pioneer Works -kulttuurikeskuksen julkaisutoiminnan johtajaa.
Lölä Florina Vlasenko writes about TaideTurvapaikka, a community art project started at Oulu refugee center in 2023. The article is published in Finnish translation in the printed Kaltio 1–2/2025.
Meänkielen kirjeenvaihtajamme Linnea Huhta pohtii tällä kertaa olemassaoloaan digitaalisessa maailmanpiirissä.
Vuoden 2025 helmikuun viikonloppuina Oulussa oli mahdollista tutustua thangkoihin Galleria 33:n tiloissa. Thangkat ovat keskeinen osa Tiibetin kulttuuria sekä tiibetinbuddhalaista harjoitusta.
”Omakustanne on hykerryttävä ja sisällöltään yllättävän valistava teos matkailusta, eurooppalaisuudesta sekä senegalilaisen kulttuurista.”
”Tällaisen elämäkerran aika jo totisesti oli”, toteaa Risto Kormilainen emeritaprofessori Irma Sulkusen teoksesta Elias Lönnrot ja hänen pitkä varjonsa.
”Kirjansa alaviitteissä Seppälä valottaa usein kiinnostavia näkökulmia.” Juhani Rantala luki Juha Seppälän teoksen Paavo Rintalan kirjallisuuden lukemisesta.
Aktivistinen Metsäliike ja kulttuurilehti Kaltio kohtaavat toisensa yhteistyönumeron sivuilla, kiitos päätoimittaja-Paavolle tästä tilaisuudesta! Metsäliike on kansanliike, jonka tavoite on saada […]
”Huolitellun tekstin lomassa näennäisesti ei tapahdu muuta kuin sulhasen valinta, mutta rivakasti etenevät käänteet tarjoavat lukijalleen kurkistuksen 1800-luvun ajatuskuvioihin ja maisemiin.” Matti A. Kemi luki Satu Tähtisen romaanisarjan kaksi ensimmäistä.
”Yhtä paljon kun piereskely on ollut osa ihmisyyttä, myös piereskelyyn liittyvä kirjoittaminen on kuulunut monien sanankäyttäjien repertuaariin.” Aapo Kukko luki Nastamuumion julkaiseman historiallisen suolikaasukirjoituskoosteen.
Ensimmäinen meänkielellä totetutettu pitkä fiktioelokuva Valitut saa Suomen ensi-iltansa 21.3.2025. ”Aihevalinta on oiva, vaikka kerronta voisi olla napakampi”, kriitikkomme Matti A. Kemi toteaa.
Visa Koiso-Kanttilan toisen pitkän näytelmäelokuvan Uhma ensi-ilta on suomalaisen kulttuurin päivänä 28.2.2025. ”Eräänlainen klassikkoelokuva siitä tulee aihevalintansa ja lokaationsa takia”, Matti A. Kemi kirjoittaa.