Onnittele 80-vuotiasta Kaltiota lahjoittamalla!
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
Keksittyä taidetta
Kouvolasta saisi omakotitalon kahdeksallatuhannella eurolla ja kokonaisen kerrostalon neljälläkymmenellä, kertoi julkisen taiteen ja arkkitehtuurin kierroksemme opas Taiteen edistämiskeskuksen julkisen taiteen kevätpäivässä tiistaina 7.5. Nuoret lähtevät, kun kaupungissa ei ole koulutusmahdollisuuksia, eikä kiinteistöille ole ostajia. Vaikka Helsinkiin on vain 140 kilometriä maanteitse, junalla vähän reilu tunti.
Lauantaina 11.5. avattiin Tuiran D-asemalla Oulussa (Valtatie 53) kuvitteellisen taiteilijan näyttely Inventing Artists: Hän on [AlyÆŋ]. Sen voi nähdä 11.6. saakka. Saksalaisen taiteilijaparin Thomas Plischke ja Kattrin Deufert konseptissa paikalliset ihmiset luovat taitelijahahmon, joka voisi olla olemassa, sekä valmistavat tämän teokset näyttelyä varten. Oulussa intensiivinen työpajajakso kesti noin kuukauden, jonka aikana kahdeksan tekijää valmisti valokuvia, vaatteita, installaatioita sekä AlyÆŋ-hahmon taustatarinan.
Tunnelma avajaisissa poikkesi mukavasti siitä, mihin olen tottunut. Ehkä satun vain aina perinteisempiin avajaisiin, missä ammattitaiteilijat esittelevät työtään viinimukin säestyksellä. Projektin kahdeksasta osanottajasta neljä tai viisi oli Suomeen muualta muuttaneita, ja projektin vetäjienkin takia työkielenä oli ollut englanti. Iranista taisi olla lähtöisin se osallistuja, joka esitti ilmeisesti puolisonsa kanssa musiikkia tar-luutulla ja kanteleen tapaisella santurilla (tarkistin soitinten nimet internetistä); kertoivat asuneensa Oulussa nyt kahdeksan kuukautta.
Jo ympäryskunnista keskuskaupunkiin muuttavan voi olla hankala löytää uudesta kotipaikastaan itselleen sopivia sosiaalisia ympyröitä. Kieltä puhumattomalle se on vieläkin vaikeampaa. Viime aikoina olen kohdannut muutamia Oulussa parikin vuotta asuneita ulkomailta tänne muuttaneita taiteen tekijöitä, jotka vasta nyt ovat alkaneet löytää muita samoista asioista kiinnostuneita. Meiltä on pitkään puuttunut rakenteita, jotka auttaisivat monikulttuurisia oululaisia sisään paikalliseen taide-elämään.
Vaikka kaupungissa on korkeakouluja ja työpaikkoja, voi Oulussa käydä ihan niin kuin Kouvolassakin, jos emme osaa ottaa tänne tulevia mukaan. Inklusiivisuus ja osallistaminen ovat onneksi korkealla myös Oulu2026-hankkeen agendalla. Inventing Artists -projektin kaltaiset yhteisötaidehankkeet ovat myös tärkeitä ihmisten kiinnittämisessä.
Tällaisina hetkinä Oulussakin kokee olevansa yhteydessä koko maailmaan eikä ainoastaan Pohjois-Pohjanmaahan.
Osallistuin siihen Kouvolan julkisen taiteen kevätpäivään, koska kirjoitin Taiken Julkisen taiteen vuosikatsaukseen vuosikritiikin ”periferian” julkisesta taiteesta. Sattuivat pyytämään. Ja sattui niin, että suunnittelimme jo pyyntöä ennen tätä Kaltion julkisen taiteen teemanumeroa. Ouluun on kulttuuripääkaupunkivuoden ansiosta tulossa seuraavan parin vuoden aikana paljon uusia julkisia teoksia, joten tuntui sopivalta katsella vähän nykytilannetta ja tutkailla suunnitelmia. Joskaan Oulu2026-lippulaivahankkeesta ”Climate Clock” ei nyt mitään kirjoiteta, siihen valitut taiteilijat julkistetaan vasta myöhemmin.
Tulevaan katsoo myös Mustarindan taidekansallispuistohanke, josta Miina Kaartinen kirjoittaa seuraavalta aukeamalta alkaen. Menneisyyttä luotaa Amanda Hakokönkään artikkeli Ensio Seppäsestä, joka tuntuu veistäneen melkein joka toisen Lapin patsaista 1900-luvun toisella puoliskolla. Etenemme putkinäköisestä yhtenäiskulttuurista kohti jotain monimuotoisempaa, uskoisin.
Asiasta piippurassiin, kuten missään ei sanota. Kaltio ry:n vuosikokouksessa saatiin yhdistyksen hallitukseen reilusti uusia nimiä: Emma Hirvisalo, Laura Juntunen, Marko Jouste ja Sami Sankilampi alkavat luotsata yhdistystä yhdessä jatkavien Ulla Kaislarannan, Jetta Huttusen, Heikki Raudaskosken ja Eira Huusko-Kukkosen kanssa. Uusilla silmillä ja laajentuneella asiantuntemuksella lehdessäkin kohti jotain monimuotoisempaa, uskoisin.
Ja pitkästä aikaa järjestämme tälle numerolle julkistamistilaisuudenkin. Se tapahtuu Oulun Art Hub Pikisaaressa lauantaina 25.5. kello 15–17. Ohjelma on vielä muodostumassa, mutta keskusteltaneen julkisesta taiteesta vähän ja ehkä joku runokin luetaan. Jotain pientä purtavaa ja palanpainiketta tarjotaan. Samana iltapäivänä on Pikisaaren muissa kulttuuritiloissa siivouspäivää ja taidejulkistusta, joten nähtäskö siellä?
No jos ei, niin nähhään josaki muualla kesällä. Tai ei nähä, ihan miten vaan. Aurinkoa!
Metsä elonkirjon takaajana ja luonnonsuojelutyön näyttämönä
”Havumetsän lapsien voima on elokuvan kyvyssä käsitellä valtavaa aihevyyhtiä laajalle yleisölle lähestyttävällä tavalla.” Virpi Suutarin viimeisimmän dokumentin arvioi Kaltiolle Mia Hannula.
Metsäsuhteemme dokumentoijat ja ennallistajat
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Perämeren Berliini 2025
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
Työväenkulttuurin takaisinvallankaappaus
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Palsta suomalaisen elokuvataiteen avohakkuuksi
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Demokratian yksinkertaistamisesta
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Tavallinen saksalainen professori
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Vanhuuden malleja eri ikäluokille
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Sielujen läpi ujeltavia kertomuksia luopumisesta
”Elokuva on kokonaisuutena immersiivinen. Sen sisäismaailmaan uppoutuu vaivatta. Pöystin roolihahmo tivaa: ’Vakoiletko sinä, nainen, uniani?!'” Matti A. Kemi katseli Pirjo Honkasalon viimeisimmän fiktioelokuvan.
Vetoomusten allekirjoittelu ei riitä
Apartheid-valtioita on ennen Israeliakin pysäytetty boikottien avulla.
Via Karelia ja Österbottenin siutti Kotia
”Oli varhmaan tarkotus ette sain vastaani haasteita. Mie tarkotan ette, jos kirjailija lähtee stipentireissule, niin onnea oon se, ette jotaki tapahtuu. Mutta tällä kertaa tapahtumia oli aika monta.”
Vain väsymyksestä johtuvaa
”Etsiessäni talon vanhoja piirustuksia löysin senkin sisuksista hyvin pehmeän paperin. Vai pitäisikö sanoa sittenkin dokumentin: laidoista raskaasti hiutunut todistus sijoitti tilamme rekisteriin. Kaikki oli käsinkirjoitettu, ja voi miten kauniisti!”
Jenni Kinnusen kolumni.
Pääskyparvi taivaan räystään alla
”Kesällä Kuttura täyttyy elämästä, kun kylässä syntyneet palaavat jälkeläisineen tutuille laitumille. Tulemme pääskysten lailla, löydämme armaat asuinsijat, rakkaat rannat. Otamme vastaan, mitä kotikylän kesä tarjoaa.”
Pullotettuna päihdyttävä varoitusfilmi alkoholin ongelmista
”Tämän vuoden parhaimmistoa viihdeosastolla”, toteaa Matti A. Kemi 28.3.2025 ensi-iltansa saaneesta, Teemu Nikin ohjamaamasta elokuvasta 100 litraa sahtia.
Kylässä kylästä kylään
Mustarinda-palstalla juhlanumerossa 1–2/2025 Mustarinda-seuran Miina Kaartinen ja Sanna Ritvanen haastattelevat Red Hookin Pioneer Works -kulttuurikeskuksen julkaisutoiminnan johtajaa.
TaideTurvapaikka: safe(r) space for (inevitable) peace
Lölä Florina Vlasenko writes about TaideTurvapaikka, a community art project started at Oulu refugee center in 2023. The article is published in Finnish translation in the printed Kaltio 1–2/2025.
Jah(app)! Digihunteerinkia
Meänkielen kirjeenvaihtajamme Linnea Huhta pohtii tällä kertaa olemassaoloaan digitaalisessa maailmanpiirissä.
Thangka välittää viisautta, myötätuntoa ja voimaa
Vuoden 2025 helmikuun viikonloppuina Oulussa oli mahdollista tutustua thangkoihin Galleria 33:n tiloissa. Thangkat ovat keskeinen osa Tiibetin kulttuuria sekä tiibetinbuddhalaista harjoitusta.
Pamelalla Senegaliin
”Omakustanne on hykerryttävä ja sisällöltään yllättävän valistava teos matkailusta, eurooppalaisuudesta sekä senegalilaisen kulttuurista.”
Vahvan inhimillinen kuva Lönnrotista
”Tällaisen elämäkerran aika jo totisesti oli”, toteaa Risto Kormilainen emeritaprofessori Irma Sulkusen teoksesta Elias Lönnrot ja hänen pitkä varjonsa.
Mestari ja oppipoika
”Kirjansa alaviitteissä Seppälä valottaa usein kiinnostavia näkökulmia.” Juhani Rantala luki Juha Seppälän teoksen Paavo Rintalan kirjallisuuden lukemisesta.
Hakkuilla tavataan: tiedolla ja tarinoin tuhoa vastaan
Aktivistinen Metsäliike ja kulttuurilehti Kaltio kohtaavat toisensa yhteistyönumeron sivuilla, kiitos päätoimittaja-Paavolle tästä tilaisuudesta! Metsäliike on kansanliike, jonka tavoite on saada […]
Kepeitä piipahduksia viktoriaaniselle kosioreissulle
”Huolitellun tekstin lomassa näennäisesti ei tapahdu muuta kuin sulhasen valinta, mutta rivakasti etenevät käänteet tarjoavat lukijalleen kurkistuksen 1800-luvun ajatuskuvioihin ja maisemiin.” Matti A. Kemi luki Satu Tähtisen romaanisarjan kaksi ensimmäistä.
Sanojen äiti on kaasu
”Yhtä paljon kun piereskely on ollut osa ihmisyyttä, myös piereskelyyn liittyvä kirjoittaminen on kuulunut monien sanankäyttäjien repertuaariin.” Aapo Kukko luki Nastamuumion julkaiseman historiallisen suolikaasukirjoituskoosteen.
Mullistusta odotellessa
Ensimmäinen meänkielellä totetutettu pitkä fiktioelokuva Valitut saa Suomen ensi-iltansa 21.3.2025. ”Aihevalinta on oiva, vaikka kerronta voisi olla napakampi”, kriitikkomme Matti A. Kemi toteaa.
Varjoja koulukodissa
Visa Koiso-Kanttilan toisen pitkän näytelmäelokuvan Uhma ensi-ilta on suomalaisen kulttuurin päivänä 28.2.2025. ”Eräänlainen klassikkoelokuva siitä tulee aihevalintansa ja lokaationsa takia”, Matti A. Kemi kirjoittaa.