Onnittele 80-vuotiasta Kaltiota lahjoittamalla!
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
Tiheätunnelmainen jännitysromaani Kuhmon selkosilta
Johanna Holmström: Suden lapset. Suom. Maija Laura Kauhanen. 461 s. Otava 2024.
Kuhmon perukan talon pihalle ilmestyy toukokuussa 2023 nuhjuinen pieni poika vain yksi kenkä jalassaan. Poika ei liiku. Ei kuule. Ei puhu. Talon asukkaat Seija ja Tarmo Sadeniemi ottavat sokissa olevan ja mustelmia täynnä olevan pojan hoiviinsa. Seija etsii uutisia kadonneista lapsista, mutta kukaan ei etsi poikaa.
Alkuasetelma Johanna Holmströmin (s. 1981) Kuhmoon sijoittuvassa jännitysromaanissa Suden lapset on herkullinen. Holmström on arvostettu nuoren polven suomenruotsalainen kirjailija, jonka edellinen teos Selkounien käsikirja oli vuoden 2022 Runebergehdokas. Uudella teoksella hän aloittaa Kainuuseen sijoittuvan jännityssarjan ja tekee sen vaikuttavasti.
Pikkupojan arvoitus päätyy paikallisten rikoskonstaapelien Minna Salmisen ja Timo Kyrön käsiin. Holmström marssittaa kehiin heti alkusivuilla myös kaksi muuta heidän kollegaansa Esko Sydänsyrjän ja Markku Kilpelän. Heidän pomonsa ylikomisario Harri Partakoski kehuu Kuhmoa rauhalliseksi paikaksi, sillä rikollisuus on lähinnä näpistyksiä, salametsästystä, perhevälivaltaa, naapurieripuraa ja laittomia aseita. Partakoskella työn tunnuslause on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Nyt on tulossa kuitenkin suuren luokan juttu heidän ratkottavakseen.
Holmströmin henkilökuvaus on sympaattista mutta ei imelän kosiskelevaa. Tässä hän lähestyy jopa pohjoismaista nordic noir -lajityyppiä.
Romaanin toinen juonne kulkee ekokylä Toivolan yhteisössä, minne valokuvaaja Gloria Hammarström muuttaa. Eletään vuotta 2019. Aika huojuu luontevasti Holmströmin tekstissä kuljettaen tarinaa kepeän virran tavoin sujuvasti. Kylän perustajat Sylvi Merilehto ja Mauno Kokkola olivat vähä vähältä kasvattaneet kylää myymällä tontteja samanhenkisille, ja niinpä hirsitalo toisensa perään oli noussut keskelle erämaata kasvattaen väkimäärän neljäänkymmeneen.
Tutkinta etenee verkkaisesti, sillä kukaan ei kaipaa poikaa. Häntä ei ole olemassa; mutta kuinka se voi Suomessa olla mahdollista? Ekokylä asetetaan luupin alle. Gloria tutustuu kylässä Aaron Koskiniemeen. Heidän suhteensa on mutkikas. Minna kipuilee omassa avioliitossaan Iivon kanssa.
Holmström kuvaa taitavasti miljöötä, henkilöitä ja tapahtumien kulkua. Kuhmolainen mielenmaisema löytyy vaivatta rivien välistä, vaikka toki syventelyyn olisi ollut varaa. Holmström yllättää käänteillään ja kiemuroillaan: kerronta vie perinteisen dekkarin tavoin langat yhteen arvoituksellisesti tehden lukijalle ketunlenkkejä.
Ekoyhteisön elämästä paljastuu yhä ihmeellisempiä asioita ja vähitellen pienen pojan mutkikas kaari yhdistyy niin ajallisesti kuin toiminnallisesti eri ihmisiin, tragedioihin ja väkivaltaan. Kerronta tiivistyy loppua kohden mutta säilyy realistisena.
Holmström onnistuu kuvauksessaan uskottavasti ja on hienoa, että tapahtumapaikkana on pieni maalaiskaupunki Helsingin, Tampereen tai Turun sijaan. Myös maalaispoliisien työn kuvaus on todenmakuista, eikä jutun ratkaisemiseen tarvita apuja Keskusrikospoliisista. Mielenkiinnolla jää odottamaan Holmströmin seuraavaa dekkaria, sillä Kainuusta riittää ammennettavaa myös jännitysromaaneihin.
Metsä elonkirjon takaajana ja luonnonsuojelutyön näyttämönä
”Havumetsän lapsien voima on elokuvan kyvyssä käsitellä valtavaa aihevyyhtiä laajalle yleisölle lähestyttävällä tavalla.” Virpi Suutarin viimeisimmän dokumentin arvioi Kaltiolle Mia Hannula.
Metsäsuhteemme dokumentoijat ja ennallistajat
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Perämeren Berliini 2025
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
Työväenkulttuurin takaisinvallankaappaus
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Palsta suomalaisen elokuvataiteen avohakkuuksi
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Demokratian yksinkertaistamisesta
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Tavallinen saksalainen professori
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Vanhuuden malleja eri ikäluokille
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Sielujen läpi ujeltavia kertomuksia luopumisesta
”Elokuva on kokonaisuutena immersiivinen. Sen sisäismaailmaan uppoutuu vaivatta. Pöystin roolihahmo tivaa: ’Vakoiletko sinä, nainen, uniani?!'” Matti A. Kemi katseli Pirjo Honkasalon viimeisimmän fiktioelokuvan.
Vetoomusten allekirjoittelu ei riitä
Apartheid-valtioita on ennen Israeliakin pysäytetty boikottien avulla.
Via Karelia ja Österbottenin siutti Kotia
”Oli varhmaan tarkotus ette sain vastaani haasteita. Mie tarkotan ette, jos kirjailija lähtee stipentireissule, niin onnea oon se, ette jotaki tapahtuu. Mutta tällä kertaa tapahtumia oli aika monta.”
Vain väsymyksestä johtuvaa
”Etsiessäni talon vanhoja piirustuksia löysin senkin sisuksista hyvin pehmeän paperin. Vai pitäisikö sanoa sittenkin dokumentin: laidoista raskaasti hiutunut todistus sijoitti tilamme rekisteriin. Kaikki oli käsinkirjoitettu, ja voi miten kauniisti!”
Jenni Kinnusen kolumni.
Pääskyparvi taivaan räystään alla
”Kesällä Kuttura täyttyy elämästä, kun kylässä syntyneet palaavat jälkeläisineen tutuille laitumille. Tulemme pääskysten lailla, löydämme armaat asuinsijat, rakkaat rannat. Otamme vastaan, mitä kotikylän kesä tarjoaa.”
Pullotettuna päihdyttävä varoitusfilmi alkoholin ongelmista
”Tämän vuoden parhaimmistoa viihdeosastolla”, toteaa Matti A. Kemi 28.3.2025 ensi-iltansa saaneesta, Teemu Nikin ohjamaamasta elokuvasta 100 litraa sahtia.
Kylässä kylästä kylään
Mustarinda-palstalla juhlanumerossa 1–2/2025 Mustarinda-seuran Miina Kaartinen ja Sanna Ritvanen haastattelevat Red Hookin Pioneer Works -kulttuurikeskuksen julkaisutoiminnan johtajaa.
TaideTurvapaikka: safe(r) space for (inevitable) peace
Lölä Florina Vlasenko writes about TaideTurvapaikka, a community art project started at Oulu refugee center in 2023. The article is published in Finnish translation in the printed Kaltio 1–2/2025.
Jah(app)! Digihunteerinkia
Meänkielen kirjeenvaihtajamme Linnea Huhta pohtii tällä kertaa olemassaoloaan digitaalisessa maailmanpiirissä.
Thangka välittää viisautta, myötätuntoa ja voimaa
Vuoden 2025 helmikuun viikonloppuina Oulussa oli mahdollista tutustua thangkoihin Galleria 33:n tiloissa. Thangkat ovat keskeinen osa Tiibetin kulttuuria sekä tiibetinbuddhalaista harjoitusta.
Pamelalla Senegaliin
”Omakustanne on hykerryttävä ja sisällöltään yllättävän valistava teos matkailusta, eurooppalaisuudesta sekä senegalilaisen kulttuurista.”
Vahvan inhimillinen kuva Lönnrotista
”Tällaisen elämäkerran aika jo totisesti oli”, toteaa Risto Kormilainen emeritaprofessori Irma Sulkusen teoksesta Elias Lönnrot ja hänen pitkä varjonsa.
Mestari ja oppipoika
”Kirjansa alaviitteissä Seppälä valottaa usein kiinnostavia näkökulmia.” Juhani Rantala luki Juha Seppälän teoksen Paavo Rintalan kirjallisuuden lukemisesta.
Hakkuilla tavataan: tiedolla ja tarinoin tuhoa vastaan
Aktivistinen Metsäliike ja kulttuurilehti Kaltio kohtaavat toisensa yhteistyönumeron sivuilla, kiitos päätoimittaja-Paavolle tästä tilaisuudesta! Metsäliike on kansanliike, jonka tavoite on saada […]
Kepeitä piipahduksia viktoriaaniselle kosioreissulle
”Huolitellun tekstin lomassa näennäisesti ei tapahdu muuta kuin sulhasen valinta, mutta rivakasti etenevät käänteet tarjoavat lukijalleen kurkistuksen 1800-luvun ajatuskuvioihin ja maisemiin.” Matti A. Kemi luki Satu Tähtisen romaanisarjan kaksi ensimmäistä.
Sanojen äiti on kaasu
”Yhtä paljon kun piereskely on ollut osa ihmisyyttä, myös piereskelyyn liittyvä kirjoittaminen on kuulunut monien sanankäyttäjien repertuaariin.” Aapo Kukko luki Nastamuumion julkaiseman historiallisen suolikaasukirjoituskoosteen.
Mullistusta odotellessa
Ensimmäinen meänkielellä totetutettu pitkä fiktioelokuva Valitut saa Suomen ensi-iltansa 21.3.2025. ”Aihevalinta on oiva, vaikka kerronta voisi olla napakampi”, kriitikkomme Matti A. Kemi toteaa.
Varjoja koulukodissa
Visa Koiso-Kanttilan toisen pitkän näytelmäelokuvan Uhma ensi-ilta on suomalaisen kulttuurin päivänä 28.2.2025. ”Eräänlainen klassikkoelokuva siitä tulee aihevalintansa ja lokaationsa takia”, Matti A. Kemi kirjoittaa.