Ääniä saamelaisesta maailmasta

Kukka Ranta & Jaana Kanninen: Vastatuuleen. Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta. S & S 2019.



Saamelaisuus ja saamelaiset tuovat monille ensimmäisinä mieleen lähinnä porot, joiut ja värikkäät puvut. Medioita seuraava perussivistynyt suomalainen saattaa muistaa myös maankäyttökiistat, kysymykset kulttuurisesta omimisesta sekä riidat saamelaisuuden määrittelystä.

Muodostunut kuva jää kuitenkin auttamatta pinnalliseksi eikä kerro mitään siitä, minkälaista on (ollut) elää saamelaisena suomalaisessa yhteiskunnassa. Ymmärrystä saamelaisten historiasta ja kulttuurista on nyt mahdollista lisätä nappaamalla luettavaksi mainio tietoteos Vastatuuleen. Kirjasta käy hyvin selväksi, miten Suomen valtio on harjoittanut saamelaisiin kohdistuvaa kolonialismia. Saamelaisia on sorrettu satoja vuosia. Heidän omat sosiaaliset ja kulttuuriset rakenteensa on tuhottu ja heidät on alistettu valtakulttuurin yhteiskuntarakenteisiin ja pakotettu omaksumaan valtaa pitävien normit.

Saamelaisten kokemuksia ja sukupolvelta toiselle siirtyneitä traumoja käsitellään kirjan kahdeksassa teemaluvussa. Niissä paneudutaan muun muassa maiden ja vesien menetyksiin, saamelaisen maailmankuvan demonisointiin, kallonmittauksiin ja muihin rotututkimuksiin sekä ilmastonmuutoksen vaikutukseen saamelaiskulttuuriin.

Kirja on hurja, sillä pöyristyttäviä esimerkkejä saamelaisten kohtelusta riittää. Järkyttävää luettavaa on esimerkiksi luku asuntolakouluista, joissa saamelaislapset kävivät koulua kaukana kotoa. Meno oli villiä ja väkivaltaista. Pilkkaaminen oli arkipäivää ja saamen puhumisesta saatettiin rangaista.

Saamelaisten yli on kävelty myös päätöksenteossa, vaikka olisi kyse asioista, jotka vaikuttavat suoraan heidän elämäänsä ja elinkeinoihinsa. Neuvottelut hoidettiin surkeasti esimerkiksi Jäämerenradan suunnittelussa sekä Tenojoen kalastussopimuksen valmisteluissa. 1950- ja 1960-luvulta tuttu tapaus puolestaan on Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden rakentaminen. Alueen paikalliset asukkaat eivät päässeet vaikuttamaan suunnitelmiin ja asiasta tiedotettiin vasta, kun hanke oli jo pitkällä. Tekoaltaiden alta joutui muuttamaan pois pitkälti yli 600 ihmistä, veden alle jäi kokonaisia saamelaiskyliä, poroja hukkui sadoittain ja alueen elinolosuhteet muuttuivat monille lajeille mahdottomiksi.

Kurjimmat ajat ovat joltain osin ohi. Saamelaisten kotiseutualueella saamen kieltä osaavat lapset saavat nykyisin käydä peruskoulun pääosin äidinkielellään, vaikka alueen ulkopuolella se ei olekaan juuri mahdollista. Myös kolmen Suomessa puhutun saamen kielen – pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen – elvyttämiseksi on työskennelty aktiivisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien.

Vastatuuleen herättelee tehokkaasti huomaamaan oman etuoikeutetun aseman. Tämä yhdessä asianmukaisen ja oikean tiedon kanssa on tärkeä lähtökohta sille, että rasististen rakenteiden ja asenteiden purkaminen on ylipäänsä mahdollista.

Alkuperäiskansapolitiikan tutkimusprofessori Jovnna Jon Ánne Kirstte Rávdná eli Rauna Kuokkanen houkuttelee avaamaan oven saamelaiseen maailmaan tutustumalla saamelaisten itsensä tuottamaan tietoon ja taiteeseen. Aivan aluksi kannattaakin kurkata kirjan lähdeluetteloa. Sieltä löytyy runsaasti lisälukemista.

Warning: Use of undefined constant   - assumed ' ' (this will throw an Error in a future version of PHP) in /home/ciniao13/www.kaltio.fi/wp-content/themes/kaltio/artikkelikortti.php on line 19

Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä

Verkkoartikkeli

75-vuotisjuhlaseminaari “Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.

Kaltio – Kirja-arvio

Pelon liberalismi ja populismi 2020-luvulla

Kirjat Verkkoartikkeli 5/2021

“Illiberaaleiksi kääntyneitä populisteja ja kommunitaristeja täytyy käsitellä ymmärtävästi. He ovat usein epäoikeudenmukaisuuden uhreja, eikä heidän käsityksiään kohtaamistaan vääryyksistä muuteta voimakkailla hyökkäyksillä heitä vastaan.” Ville Hytönen arvioi kaksi politiikan professori Jan-Werner Müllerin teosta.

Warning: Use of undefined constant   - assumed ' ' (this will throw an Error in a future version of PHP) in /home/ciniao13/www.kaltio.fi/wp-content/themes/kaltio/artikkelikortti.php on line 19

La Dolce Vita

Paperilehdestä 5/2021

Kaltiota pyydettiin lähettämään paikalle kaksi henkilöä, mutta Jaakko Laitinen ei yrityksistä huolimatta ehdi saada Rovaniemellä toista koronarokotetta ajoissa, joten hän pääsisi Norjassa ainoastaan karanteenihotelliin (500 kruunua per yö, täysihoito).”

Kaltio – Kirja-arvio

Nykyaikaa etsimässä

Kirjat Verkkoartikkeli 5/2021

“Ajan kulttuuriset kuilut ja sosiaaliset ristiriidat osoittautuvat hedelmällisiksi. Niittykin käppäilee yliopistolla tummassa puvussa kravatteineen, mutta panee siviilissä päähän kahdet peiliaurinkolasit, toiset silmilleen, toiset lakin lipan päälle.” M. A. Nummisen Helsinkiin arvioi Juhani Rantala.

Kaltio – Pääkirjoitus

Pois voihke ja valitus

Pääkirjoitus 5/2021

“Parinkymmenen kilometrin rautatiepätkän sähköistäminen Laurilasta Tornioon ja Haaparannan asemalle on vihdoin saatu valtion väylähankebudjetteihin, eli toivottavasti viimeistään Oulun kulttuuripääkaupunkivuonna 2026 tänne pääsee Euroopasta – ja täältä muualle Eurooppaan – myös luonnon kannalta nykyistä kestävämmin.”