”Kirkkoniemestä kutsuivat mua yhteen tapahtumaan keskustelijaksi…”

#kaltiomatkustaa: Jäämeren matkakertomus kuvin

Kaltion päätoimittaja Paavo J. Heinonen kutsuttiin panelistiksi 12.1.2023 Kirkkoniemessä pidettyyn Barentsin alueen yhteistyön 30-vuotisjuhlaan. Käynnissä olevan sodan vuoksi juhla painottui yhteistyön historian muisteluun. Keskusteluun osallistui eri maista Barentsin yhteistyötä seuraavia tutkijoita, journalisteja, kulttuuri- ja urheilutoimijoita sekä yhteistyön kehitystä läheltä seuranneita diplomaatteja.

Barentsin euroarktinen neuvosto (Barents Euro–Arctic Council, BEAC) perustettiin Norjan aloitteesta vuonna 1993 annetulla Kirkkoniemen julistuksella. BEAC:n tavoitteena on vakauden ja kestävän kehityksen edistäminen Barentsin alueella, eli Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisosissa. Nykyinen puheenjohtajamaa Suomi on muiden pohjoismaiden, ja Euroopan unionin kanssa tuominnut Venäjän 24.2.2022 aloittaman hyökkäyksen Ukrainaan. Neuvoston jäsenmaat ja EU ovat keskeyttäneet Barents-yhteistyön Venäjän kanssa.

Keminmaa


Keveäksi suunniteltu matkustusaikataulu mahdollisti tutustumisen reitillä oleviin kohteisiin.
Heti Jäämerentien alussa Keminmaalla on parlamentaarikko Paavo Väyrysen taukopaikka Pohjanportti.
Pohjanportista löytyy Peräpohjola-aiheinen näyttely. Kuvassa Norlannin ruhtinaskunta, johon myös Keminmaa kuului vuonna 1620.

Sodankylä

Piipahdimme Sodankylässä tervehtimässä Kaltion lukijoita. Matkan ainoa haveri sattui myös täällä.
Kalervo Palsan ystävästään maalaama muotokuva Sodankylän Askassa.
Kaltio.

Ivalo

Koillis-Siperian tšuktši Anra Naw Ivalon S-marketissa.
Anra on taiteilija-shamaani, joka havaitsee ja tulkitsee ympäristön moninaisia merkkejä.
Hotelli Ivalon lounge. Nykyinen hotelli on rakennettu 1982 Ivalojoen varrelle.

Vesisaari

Vesisaari, norjaksi Vadsø, pohjoissaameksi Čáhcesuolu ja kveeniksi Vesisaari.
Galleria- ja projektitila Kiosken Vesisaaren keskustassa.
Vesisaaren entisessä yleisradiotalossa toimii Ruijan Kveenimuseo.
Museossa on Finnmarkin alueradiotoiminnalle omistettu osasto.

Kirkkoniemi

Kulttuuriyhdistys Pikene på Broenin ja Norjan Barentsin sihteeristön järjestämä paneelitilaisuus Transborder Café: In Barents We Trust.
Mihail Sergejevitš Gorbatšov teki vuonna 1987 kuuluisassa Murmanskin puheessaan aloitteen arktisesta yhteistyöstä.
Toimittaja Gunnar Sætra raportoi suorana paneelitilaisuudesta Norjan yleisradiolle. Sætra on jäämeren alueella tunnettu etenkin kalastusjournalismistaan.
Kirkkoniemi hotellin ikkunasta.
Kalastusaluksia Kirkkoniemen satamassa.

Päätoim. huom.: Paluumatka sujui kommelluksitta. Luoston Lapland Hotellin ametistikylpylä vetreytti niin kuskin kuin kartturin parintuhannen kilometrin autossa istumisen jäykistämiä jäseniä odotetusti.

Soiva Joki

4/2026

Taiteen nopean toiminnan joukkojen monitaiteellinen projekti Soiva joki tapahtui samanaikaisesti Pyhäjokimelonnan kanssa 10.–14.6.2026. Lähtöpaikkana oli Pyhäjärvi ja matka jatkui jokivarren suurimpien asutuskeskusten eli Kärsämäen, Haapaveden ja Oulaisten kautta Pyhäjoen kuntaan, missä joki laskee lopulta mereen.

  • Niina Kestilä

Kun kulttuuri lakkaa olemasta esitys

5/2026

”Pohjoisen kulttuurissa on tapahtumassa kulttuuri-ilmastonmuutos. Se ei tarkoita vain sitä, että tapahtumia on enemmän tai että kulttuuri leviää uusille paikoille. Jotain perustavanlaatuisempaa on muuttumassa siinä, miten ajattelemme kulttuuria, sen tekemistä ja sitä, kuka siihen osallistuu.”

  • Jonna Taikatie

Älynpölyä

5/2026

Kiinnostavinta ”tekoälyssä” on ehkä se, miten se haastaa meidät pohtimaan myös ihmislajin biologisen älyn luonnetta. Runoilija Timo Salo yrittää ajatella, mitä laajat kielimallit saattavat kertoa meille kielellisyydestä yleisemmin.

  • Timo Salo

Nykyhetkeä ei ole

5/2026

Ymmärtävätkö ”tekoälyksi” kutsumamme suuret kielimallit aikaa – tai ylipäätään mitään? Tuomas Mujunen pohtii esseessään olemisen perusasioita myös ihmisälyn näkökulmista.

  • Tuomas Mujunen
Kaltio – Kirja-arvio

Kritiikkien kritiikin kritiikki

5/2026

”Sinnemäen ote on pääasiassa ennen kaikkea informatiivinen, mutta hän ei aina karta sarkasmia tai malta olla itsekin menemättä muutamien vuosisadan takaisten kollegojensa tavoin henkilökohtaisuuksiin.” Eros Gomorralainen kritikoi Anssi Sinnemäen Kritiikkien kritiikkiä.

  • Eros Gomorralainen