Ultharin kissat. 14 min. Suomi 2023.
Ohjaus Anssi Vieruaho, käsikirjoitus Timo Myllymäki H. P. Lovecraftin novellin (1920) pohjalta, tuottaja Heidi Maria Huotari, kuvaus Tapio Lehtinen, musiikki Antti Saarilampi.
Rooleissa Pete Miettunen, Veli-Matti Äijälä
H. P. Lovecraftin (1890–1937) tuotanto on otollinen lähtökohta audiovisuaalisen taiteen tekijöille: ammennettavaa löytyy viljalti. Parhaimmillaan lähdemateriaali voi inspiroida varsin onnistuneisiin ja omaäänisiin teoksiin, jotka eivät tyydy vain kuvittamaan kirjailijan tekstiä. Tällainen kosketus on tarttunut myös Anssi Vieruahon ohjaamaan lyhytelokuvaan Ultharin kissat, joka on kiintoisa yhdistelmä yhdysvaltalaisen kauhukirjoittajan maaperää sekä juurevaa pohjoispohjalaista kasvustoa.
Timo Myllymäen käsikirjoitus mukailee Lovecraftin vuonna 1920 kirjoittamaa novellia hyvin muttei orjallisesti. Tapio Lehtisen mustavalkokuvaus taltioi taidokkaasti niin kasvot kuin miljöön luoden uskottavan atmosfäärin. Kuvallista maisemaa komppaa mainiosti Antti Saarilammen musiikki. Pääosaa esittävän Pete Miettusen vahva ruutupresenssi jää mieleen: hän kykenee pelkästään katseellaan sähköistämään tunnelman.
Elokuvan eri osa-alueet tangeeraavat keskenään sellaisella tavalla, että syntyy vaikutelma työryhmän innostuneesta otteesta – niin sanotusta tekemisen meiningistä. Elokuvan työstäminen on tunnetusti pitkää päivää ja vielä pitempää yötä. Katsojalle ei kuitenkaan tule tuntua väsyneestä väkerryksestä vaan näkemyksellisestä työskentelystä. Tunnelmaan pääsee sisälle alusta pitäen. Jo alkumetreillä legendaarisen Terveiden käsien vokalisti Veli-Matti ”Läjä” Äijälän ilmestyminen ruutuun nostaa väkisinkin suupielet myhäilevään suuntaan.
Lyhytelokuvan pituus on noin neljätoista minuuttia. Tyhjäkäyntiä tai turbolatausta hötkyilevän kerronnan suhteen ei ole havaittavissa. Kokonaisuus tuntuu punnitulta ja harkitulta, juuri sopivalta. Ongelmat tuntuvat kosmeettisilta ja pieniltä: äänentasoon liittyvät häiriöt voivat hyvin johtua myös katseluvälineenä toimivasta välineestä (televisio). Oikeastaan tältä porukalta toivoisi näkevänsä lisää audiovisuaalista antia, yhteistyö kun tuntuu toimivan.
Ultharin kissat tarjoaakin oivallista kauhukehräystä pimeneviin syysiltoihin.
Lyhytelokuva on katsottavissa Youtube-videopalvelussa (avautuu uuteen välilehteen) >>
Emeritusprofessori ja entinen Kaltion päätoimittaja Veli-Pekka Lehtola pohtii saamelaisteemojen käsittelyäKaltiossa lehden sotienjälkeisen historian, vuoden 1966 saamelaisjulkaisun ja itse toimittamiensa teemanumerojen (1982 ja 1996) pohjalta.
Yhä suurempi osa EU-maiden kansalaisista kannattaa kauppapakotteita Israelille. Sadat eurooppalaiset poliitikot ovat viime ja tänä vuonna allekirjoittaneet vaatimuksia, joissa vaaditaan unionin yhteisiä pakotteita Israelia vastaan. Kasvavasta paineesta huolimatta EU ei ole lakkauttanut kauppaa edes Israelin siirtokuntien kanssa, jotka ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Marja Helander lea okta beakkáneamos Sámi dáiddáriin sihke Suomas ja riikkaidgaskasaččat. Dán čavčča su filmmat leat mielde Muu ry galleriija joavkočájáhusas Čázevuložat […]
Sämikirjálâšvuođâst lii lamaš mielâkiddiivâš ihe, ko illá lii kiergânâm luuhâđ oovdeb kirje, ko čuávuvâš lii jo almostum. Tot lii uáli […]
Lyhyen urani aikana useat erilaiset valtaväestöön kuuluvat kulttuuritoimijat ovat pyytäneet minua yhteistyöhön siten, että olen voinut päätellä kiinnostuksen heränneen keskinkertaisen […]
”Koska vähemmistökielen kirjoitustaito on edelleen harvassa, olen ottanut enemmän vastuuta lehtikirjoitusten tuottamisesta ja niiden kielenhuollosta.” Marja-Liisa Olthuis on yliopistonlehtori ja kirjailija, mutta myös inarinsaamenkielisen Anarâš aavis -lehden toimittaja.
Sigga-Marja Magga pohti duodjin radikaalisuutta talvella 2024 Jouni S. Laitin näyttelyn avajaispuheessaan: ”Laiti pilaa yhteiskuntakritiikissään kauniin esineen”.
”Suomi ja Norja eivät ole kunnioittaneet Tenon tilanteessa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, joka todetaan vuonna 2007 hyväksytyssä YK:n Alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevässä julistuksessa.” Saima Visti keskusteli Tenon lohitilanteesta Áslat Holmbergin kanssa.
”Karnevalistisen ja riehakkaan monologitulvan alle kätkeytyy havaintoja ympäröivästä sekä manifestoivaa ja voimaannuttavaa energiaa”, toteaa Matti A. Kemi Badwoman-ryhmän esityksestä Mopo – uusi kevät.
”En ole edelleenkään varma, mikä oli esityksen sanoma. Mitä opimme hullusta taistelutahdosta?” Eppu Meriö arvioi Puolangan Pessimistien kesän 2025 näytelmän Karvanoppamusikaali.
Toista kertaa syyskuussa 2025 järjestetty Pyhä Sana -festivaali esittelee sanataidetta ja musiikkia sekä keskustelee yhteiskunnallisista teemoista. Pentti Järvelin tutustui tapahtuman antiin.
”Websterin dokumentti ei luo sankaritarinoita, ei osoita syyttävää sormea. Ei saarnaa, ei tyrkytä.” Matti A. Kemi katseli Palavan maan.
”On olemassa vaihtoehtoisia tekemisen muotoja – on olemassa tila, jossa voin väittää katsojalle, että minä olen kuvassa metsästyksen haltijan turvaamana. […]
Saamelainen taide on yksi Kaltion 80-vuotisjuhlavuoden teemoista. Tässä numerossa esitellään laajasti 2020-luvun saamelaisia taiteita ja taiteilijoita, jotka toimivat pohjoiskalotin alueella […]
”Lauri-Matti Parppein esikoiselokuvassa törmäytetään klassisen musiikin jäykät säännöt ja avarat konserttisalit kokeellisen musiikin mielikuvituksellisuuteen, jota toteutetaan autotalleissa ja pienissä baareissa.” Jenny Kangasvuon arvioima Jossain on valo joka ei sammu saa juuri ensi-iltansa.
Vaikka sitä markkinoidaan Nauvoon sijoittuvana juhannusaiheisena draamana, jossa ”pilkahtelee huumori”, Elämä on juhla on pikemminkin tragediaa, josta on hankaluuksia löytää minkäänlaisia huumorin pilkahduksia. Matti A. Kemi arvioi leffan.
Katariina Lillqvist has been directing her new animation at Liminka Art School, where her script was also turned into a graphic novel in 2024. Lölä Vlasenko talked to Lillqvist and artist–teacher Tessa Astre about Roma history and creating art.
Lölä Florina Vlasenko sat down with four people of different backrounds to discuss Oulu Theatre’s play Perillä – Destination – الوصول إلى. The article is published in Finnish in print version of Kaltio.
Ján Skaličan stayed in Mustarinda artist residency in March 2025. He ruminates how the experience affected his state of mind. The Finnish translation tof the column is published in the printed Kaltio.
Kirjailija Eeva-Maria al-Khazaali vieraili Ars Kärsämäen avajaisissa. Hän löysi näyttelystä monenlaisia tulkintoja kasvusta.
