Eräänlainen saavutus
Nelikymppinen Radiopuhelimet Heikki Romppaisen haastateltavana.
Saamelaislasten elämää
Kirste Paltto: Takaisin taivaalle. Kuvitus Esther Berelowitsch. Suom. Kaija Anttonen. 80 s. Kieletär Inari 2021.
Kirsi Máret Paltto: Missä olet, Elle? Kuvitus Liisa Tellervo Helander. Suom. Kaija Anttonen. 127 s. Kieletär Inari & ABC Company E-skuvla AS 2021.
Inarin Kaamasessa toimiva pienkustantamo Kieletär Inari on julkaissut lähes vuosittain suomennoksia saamenkielisistä tai saamelaista kulttuuria käsittelevistä lasten- ja nuortenkirjoista. Mainio on esimerkiksi ruotsinsaamelaisen Ann-Helén Laestadiuksen Soppero-sarja, joka kuvaa nykysaamelaisten nuorten elämää monesta eri näkökulmasta. Uusimpiin julkaisuihin kuuluvat jo viidellä vuosikymmenellä kirjoittaneen Kirste Palton lastenromaani Takaisin taivaalle sekä Kirsi Máret Palton esikoisteos, varhaisnuorille suunnattu Missä olet, Elle?
Takaisin taivaalle kertoo alakouluikäisestä Jouskasta, joka eräänä pakkaskirkkaana iltana huomaa, kuinka tähti putoaa alas lumihankeen. Tähti löytyy ja selviää, että sen on päästävä kolmen päivän kuluessa takaisin taivaalle, muuten se kuolee. Jouska yrittää auttaa tähtiparan omalle radalleen, mutta epäonnistuu. Lopulta on turvauduttava itse Ukko Revontuleen ja tämän kultasarviseen poroon.
Matka Ukon luokse Honkapahtavaaraan on haastava, sillä se kulkee staalojen maan läpi. Jännitystä ja kiperiä vaiheita riittää, mutta tarina kaartuu odotuksen mukaiseen onnelliseen loppuun.
Takaisin taivaalle on ennen kaikkea sulavasti etenevä seikkailu, mutta huimien juonen käänteiden lomassa sivutaan myös painavampia asioita. Kantaa otetaan esimerkiksi ympäristökriisiin, eikä ihmisistä ole hyvää sanottavaa: ”He touhuavat kuin heillä olisi monta maailmaa ja avaruutta pilattavanaan.”
Lukukokemusta rikastaa Esther Berelowitschin kuvitus, jota on mukavan runsaasti. Pelkistetyissä kuvissa on vinkeää huumoria. Esimerkiksi staalojen harvahampaiset hahmot huvittavat kovasti. Takaisin taivaalle sopii ääneen luettavaksi jo pienemmällekin lapselle, sillä tarina on selkeä ja suoraviivainen.
Missä olet, Elle? on sen sijaan omiaan alakouluikäiselle. Päähenkilö Jovnnaa harmittaa, sillä hän ei pääse rumpukurssille kavereittensa kanssa. Paha mieli kuitenkin unohtuu, kun isoukin autiossa talossa seikkaillessaan poika löytää jotain kummallista: pahkasta tehdyn vanhan rummun.
Soittimen rummuttelu kutsuu paikalle joikaavan tytön, joka Jovnnan salapoliisityön tuloksena osoittautuu isomummon pienenä kuolleeksi sisareksi Elleksi. Kuten haamuille tavallisesti käy, tyttö on jäänyt kahden maailman väliin eikä pääse sen paremmin kuolleiden kuin elävienkään joukkoon. Jovnna päättää auttaa Elleä ja päätyy henkimatkallaan kaukaiseen kaupunkiin saakka.
Jännittävä tarina yhdistelee hienosti toisiinsa tämän päivän elämää ja saamelaisperinteitä. Tietokonepelit, joiut, YouTube-videot ja noitarummut asettuvat luontevasti samaan tarinaan. Saamelaisiin kohdistunut sortokin tulee esiin Jovnnan mummon ja isomummon vaiheiden kautta.
Teos jakautuu lyhyisiin lukuihin ja haparoivamman lukijan urakkaa helpottavat vielä harva, kirjainten alaosasta painotettu fontti sekä iso riviväli. Sivujen reunoihin jää paljon tyhjää, ja aukeamat näyttävät houkuttelevan ilmavilta. Tarinan kyydissä pysymistä auttaa myös Liisa Tellervo Helanderin kuvitus.
Molemmat kirjat on suomentanut Kieletär Inarin perustaja Kaija Anttonen. Suomennosten kieli on pääosin notkeaa ja kerronnan imu pysyy hyvin yllä.
Kaikille aisteille
”Yleisesti ottaen taidetta pitää vain katsoa, joissain tapauksissa kuunnella, joskus jopa haistella, mutta ei missään tapauksessa koskea.” Kuinka ”saamelaisen nykytaiteen suurnäyttely” Helsingissä vertautuu Oulun taidemuseossa alkuvuodesta 2026 nähtyyn?
Kaupunki syntyy suistoon
”Toimeliaisuus on syntynyt sinne, minne entisaikojen kulkupeleillä parhaiten pääsi, vesireittejä pitkin. Jokea ja merta. Veneillä, ruuhilla, tukkilautoilla, laivoilla. Talvella hiihtäen tai eloperäisillä vetopeleillä. Poroilla ja hevosilla.”
Aikuisten fantasialle olisi valtava kysyntä
Genrekirjallisuutta luetaan Suomessakin runsaasti. Suuren osan siitä julkaisevat hyvin pienet kustantamot. Helmivyö juhlisti toukokuussa kymmenen vuoden kustannustoimintaansa.
Korjaamontien treenikset purku-uhan alla
Välivainiolle on keskittynyt omaehtoisen kulttuurin tiloja. Niistä tunnetumpi, Tilaa kulttuurille ry:n ylläpitämä Tukikohta elää ja voi hyvin, mutta toinen on lopetusuhan alla.
Näkymätön toinen
Miten ihmisen ja tarkemmin ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajan itsetietoisuus muotoutuu? Mousa pohtii yksilön ja yhteiskunnan suhdetta filosofien ja sosiologien näkökulmien valossa.
Oulun hiljaisuus mahdollistajana luovuudelle
Pietarissa opiskellut brasilialaislähtöinen taiteilija Gabriel Gram muutti Ouluun vuoden 2025 alkaessa. Jela Seppä jututti tatuoijana työskentelevää Gramia tämän esikoisnäyttelyn yhteydessä.
Pentin poluilla kirjailijan jalanjäljillä
Osana Oulu2026-kulttuuripääkaupunkiohjelmaa valmistuneen Pentin polut -kulttuurireitistön avajaisia juhlittiin Siikalatvalla ja Pyhännällä kesäkuussa. Niina Kestilä tutustui reittiin.
Sienipilven varjo
Juhani Rantala mietti voimakkainta väkivaltaa ja ihmiskunnan päätymistä siihen Hiroshiman räjähdyksen 80-vuotispäivän tienoolla.
Juha Hurme ohjasi kirjan nelikymmenvuotiaasta Radiopuhelimet-yhtyeestä
”Kuten edeltäjänsä myös Radiopuhelimet palasina pitää siis sisällään yhtyeen jäsenten itsensä kertomaa – mutta tällä kertaa vain heidän.” Tämänkin kirjan on toimittanut Juha Hurme.
Poliittista luentaa
”Historia osoittaa, kuinka kulloinenkin poliittinen säätila on heijastunut Suomen ja Venäjän välisiin kulttuuriseen kanssakäymiseen. Tomi Huttunen toteaa kirjallisuuden kääntäminen olleen vilkkaampaa maiden välisen suojasään vuosina.”
Muutos tapahtuu taiteesta
”Oulu2026:ssakin on omat sokeat pisteensä ja kriittisen tarkastelun kohteet, ja eiköhän niistäkin saada vielä kuulla perusteltua analyysiä.” Päätoimittaja ei tällaista vielä kuitenkaan tarjoa, kunhan harhailee.
Kannessa: Juoppo Joogaa
Kesäkuun kansiteos on Oulussa asuvan performanssitaiteilija Olga Prokhorovan ”Juoppo Joogaa”.
Paa skaks tässä?
”The Blaster Masterin sukupolven mittaisen levytystauon jälkeen julkaistu Bring Me The Sun yllättää myönteisesti”, Eros Gomorralainen kirjoittaa oululaisyhtyeen uudesta pitkäsoitosta.
Vieraan vieraana
Mustarindan kesäohjelma kuvittelee uusia tapoja ymmärtää taiteen roolia kestävämmän matkailun kontekstissa.
”No Ban Can Block the Ways of Enjoying Life”
”Poems, dance and songs help us balance all the traumas through hope.” Lölä Florina Vlasenko interviewed Iranian-born artist Shima Salehi.
Maisemia saamelaisen nykytaiteen rinteiltä
Saamelaisen nykytaiteen suurnäyttely Eanangiella – Maan kieli on yksi Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden kohokohdista. Jenny Kangasvuo tutustui näyttelyyn.
European Capital of Culture: Next Stop – Elections
What lies beneath the shiny surfaces of Capital of Culture project? Lölä Florina Vlasenko ruminates on the feelings of Oulu artists and cultural workers on the ground level. [The article is written in March 2026.]
Meän Periferian yhteisöllinen syli on avara, innostava ja lämmin
Meän Periferia avasi toimintansa Meän Kulmassa Kemin keskustassa vuonna 2025. Mitä siellä tapahtuu? Anu Kolmonen kertoo.