Nyt ilmestyi Sauna-Sampo

Heikki K. Lyytisen Terve Löyly on uusin saunateos saunaintoilijoilta muille saunafanaatikoille ja myös saunaan kylmemmin suhtautuville maallikoille. Lukemattomien sauna-aiheisten kirjojen joukossa tämä monitieteinen, harvinaisen monipuolinen sauna-sampo jauhaa niin uutta kuin vanhaa tietoa suomalaisten lahjasta maailmalle.

Teoksessa on jotain kaikille: kovia ja pehmeitä löylyjä, kuivaa faktaa, lähes kaikkien mahdollisten saunaan liittyvien termien etymologiaa, naapurikansojen ja kaukaisten saunasukulaisten vertailevaa saunatietoutta, harhakäsitysten oikomista ja pikkutarkkoja neuvoja oikeaoppisista saunan lämmitys- ja nautintotavoista vihtoineen vastoineen. Tekijä on paitsi kouluttaja ja tarkka saunatutkija, myös itse saunaelämysten luova kuvaaja, sanataiteilija. Syvä samaistuminen saunan elämysmaailmaan heijastuu kirjoittajan roolissa moniaistillisena saunan olemuksen tulkkina, ja siitä kielivät kirjan esteettinen ja löylyhenkinen kuvitus sekä Lyytisen metiset, höyryävät löylyrunot.

Tämä saunaraamattu tai löylyensyklopedia kattaa lähes kaiken, mitä saunasta voi kirjoittaa, vain hieman liioitellen. Kirjoittaja osoittaa, ettei sauna ole suomalaisten keksintö tai yksityisomaisuutta vaan on kuulunut useimpien kansojen kulttuuriin varsinkin menneisyydessä. Lyytinen on konsultoinut kirjaa varten lukuisia tieteentekijöitä, jotta saunatietous olisi mahdollisimman syvällistä, luotettavaa, tieteellistä ja aukotonta.

Martti Vuorenjuuren saunakirjaa vuodelta 1967 on pitkään pidetty saunan klassikoteoksena, ja toki saunasta on ilmestynyt väitöskirjatöitä, jotka ovat valaisseet päivitetyllä tiedolla saunan ja sauna-sanan alkuperää. Mitään näin monisyistä rakentamis- ja löylynluomistekniikkaa käsittelevää teosta ei ole kuitenkaan ilmestynyt; kirjassa on perinteisen insinööritiedon lisäksi huomioitu kaunokirjallisuuden saunakuvaukset sekä niin saunan henkinen kuin sen terveydellinen puoli. Onko siis mitään, mitä saunasta voidaan enää kirjoittaa?

Näin kattavaa, huolella ja rakkaudella tehtyä teosta ei soisi moitittavan. Saunan ravitseva ja tervehdyttävä lämpö hehkuu jo kirjaa lukiessa, ja tämän kirjan perusteella luulisi joka iikan pystyvän tavoittamaan vanhakantaisen ja silti modernin sauna-laitoksemme hengen sekä oppimaan löylytaiteen ja hikisen kehonparantamisen parhaat käytännöt. Kanadan-suomalaisten saunakokemuksia tutkineena sauna-aktivistina ja alkuperäiskansojen hikimajoihin tutustuneena tietokirjailijana tohdin kuitenkin luvata, että näistä aiheista löytyy kuitenkin vielä kerrottavaa. Lisäksi saunakirjallisuudesta uupuu naisnäkökulma, ja olisi korkea aika luoda saunahedonisti Sasu Punaiselle vastaava naishenkilöhahmo, vaikkapa Siiri Suloinen, joka pystyisi itsekin rentoutumaan Sasun tavoin ilman ikuisia kanssakylvetettäviä ja saunotettavia. Valitettavasti suomalaista saunakirjallisuutta hallitsee vahva miesnäkökulma.

Juhani Ahon protosaunoja Sasu on suomalaisen kirjallisuuden parhaita kuvauksia siitä, mitä loputonta moniaistillista nautintoa sauna voi tuottaa yksittäiselle fanittajalleen. Merkittävän lisän Terveeseen Löylyyn tuo myös se, että Lyytinen on käynyt läpi saunaa koskevaa kaunokirjallisuutta, ei vain Suomen vaan myös muiden kansojen osalta. Kaikki mahtuvat Lyytisen saunakatsaukseen ja historiaan: virolaiset, venäläiset, roomalaiset, skyytit, inuitit, irlantilaiset ja meksikolaiset, vain joitakin mainitakseni. Esimerkillistä on se, että kirjoittaja onnistuu nostamaan arvoonsa huikeaan suomalaiset saunatavat, -osaamisen ja annit muille kansoille samaan aikaan kun hän oikoo väärät käsitykset ja kansallishenkiset myytit saunan alkuperästä ja levinnäisyydestä.

Tämän kirjan soisi leviävän kotien kirjahyllyyn suomalaisuuden perusteosten joukkoon – se on yleissivistävä asiantuntijapaketti, jonka sisältämää tietoa jokainen suomalainen voisi hyödyntää. Näin voisimme palauttaa saunan parhaat keksinnöt, saunomistavat, ekologiset viisaudet ja opit osaksi arjen tärkeitä taitoja ja tietoja. COVID–l9-aikakaudella sauna on se pyhättö, jossa toinen toisistaan eristetyt kansalaiset voivat löytää uudestaan ilmaiset ilot ja elämykset sekä hyvän olon yksinkertaiset reseptit kaupallisen pakkokulutuksen tuolla puolen. Kun kirkkoonkaan ei nyt pääse, palaa saunatemppelimme alkuperäiseen rooliinsa hitaan elämän, burnoutin karkoittamisen, esivanhempien muistamisen ja animistisen luontosuhteen kehtona.

Terve Löyly on oiva otsikko, sillä muinoin suomalaiset ryömivät saunaan kuin karhunpesään syntymään uudestaan, ja he muistivat kiittää siitä itse elementtejä: tulta, maata, ilmaa ja vettä. Kun saunatontulle vielä jätettiin viimeiset löylyt ja jopa saunaoluet, oli kyse ekososiaalisesti kestävämmästä maailmankuvasta, jossa muut oliot osana saunakosmologiaa saivat osakseen kiitosta. Usko henkiin ja sukupolvien katkeamattomaan ketjuun vaikutti siten, ettei metsiä avohakattu, vesiä saastutettu tai maille rakennettu kysymättä maahisten lupaa. Lapsellista? Sittenhän sitä ovat kaikki uskonnot.

Olen varma, että kirja jää elämään saunan magnum opuksena, jota eri alojen asiantuntijat siinä missä maallikotkin ja arjen löylynlyömät voivat konsultoida lähes minkä tahansa saunakysymyksen suhteen.