Onnittele 80-vuotiasta Kaltiota lahjoittamalla!
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
Saunassa keho ja mieli yhtä
Tanjaniina Laukkanen & Jari Laukkanen: Sauna, keho & mieli. Docendo 2020.
”Sauna on köyhäl läkäri.” Yläneellä tiedettiin viime vuosisadan alussa saunan terveysvaikutukset niin keholle kuin mielelle. Tämän tietää myös omien, useita vuosia kestäneiden tutkimusten perusteella Itä-Suomen yliopiston professori, kardiologi Jari Laukkanen. Hän on yhdessä tutkija Tanjaniina Laukkasen kanssa julkaissut teoksen Sauna, keho & mieli, jossa he esittelevät monipuolisesti saunomisen tieteellisesti todennettuja terveyshyötyjä.
”Saunomisen suotuisa vaikutus verenpaineeseen on ehkäpä tärkein tekijä sydän- ja verisuoniterveyden kannalta”, esipuheessa kerrotaan. Tekijät painottavat saunomisella olevan yhteyksiä pienempään keuhkosairauksien ja psykoottisten oireiden ilmaantumisen riskiin.
Vuonna 2018 Laukkaset julkaisivat tutkimuksen, josta ilmenee, että säännöllinen liikunta ja saunominen yhdessä vähensivät äkillisen sydänkuoleman riskiä enemmän kuin saunominen tai liikunta yksinään tekisivät. Saunomiskertoja oli viikossa neljästä seitsemään. Vähiten sydäntapahtumia oli ryhmässä, joka saunoi vähintään 19 minuuttia kerrallaan.
Teoksessa annetaan saunomisen yleisohjeita, joiden mukaan saunoa pitää aina sen verran, kuin se tuntuu hyvälle. Vilvoittelu on osa hyvää saunomista. Täydellä vatsalla ei kannata mennä saunaan, koska elimistö lämpenee saunassa ja verenkierto ohjautuu sisäelimistä suureksi osaksi iholle kehoa jäähdyttäen. Ruuansulatus vaatii aina osansa verenkierrosta. Veden nauttiminen ylläpitää riittävää verenpainetta saunomisen aikana.
Saunominen laskee verenpainetta ja parantaa valtimoiden joustavuutta. Astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastaville saunomisesta on hyötyä, sillä lämmintä ja kosteaa ilmaa on helppo hengittää. Keuhkosairauksista kärsivien miesten testiryhmässä havaittiin saunomisen suurentavan keuhkojen kokonaiskapasiteettia, tilavuutta ja uloshengitysvoimaa.
Saunan terveyttä edistäviksi tekijöiksi teoksessa mainitaan lämpö, kosteus ja vesi. Ne virkistävät ja vilkastuttavat kehon säätelyjärjestelmiä sekä laajentavat lihasten ja muiden kudosten hiusverisuonistoja. Laukkaset toteavat: ”Saunominen voi edesauttaa elimistön palautumista henkisestä tai fyysisestä rasituksesta. Lämmön vaikutus erilaisiin mielen ja kehon hormoneihin on huomionarvoinen seikka.”
Sauna toimii myös lämpöterapiana. Laukkaset kertovat, että lämpöterapia voisi olla hyödyllinen jopa keskivaikean tai vakavan masennuksen hoidossa. Tähän viittaa myös Laura Seesmeri omassa tutkimuksessaan Sauno itsellesi menneisyys (2018). Seesmeri liittää saunomiseen mielikuvallisuuden, jossa on menneisyys. Kuvallisuus vie kauas menneisyyteen, josta terapeuttisina nousevat muistot kantamaan tulevaisuuteen. Jaana Räntilä näkee saunan lohduttavana teoksessa Saunan Henki (2016): ”Sauna on lohtuhuone! Löydän lohdun, kun annan luvan kaikelle kokemalleni olla totta.” Laukkaset puolestaan painottavat saunan merkitystä erinomaisena stressin lievittäjänä.
Teoksen perusviesti on, että saunominen kannattaa myös kokonaisvaltaisen terveyden näkökulmasta. Tämä ei perustu vain tuntemuksiin vaan myös tutkittuun tietoon. Jari ja Tanjaniina Laukkanen ovat kirjoittaneet aiheesta liki 30 tieteellistä julkaisua, jotka ovat läpikäyneet myös kansainvälisen vertaisarvioprosessin. Sauna, keho & mieli avaa saunomisen rikkaudet uudesta näkökulmasta terveellisen tutkitulla tavalla.
Metsä elonkirjon takaajana ja luonnonsuojelutyön näyttämönä
”Havumetsän lapsien voima on elokuvan kyvyssä käsitellä valtavaa aihevyyhtiä laajalle yleisölle lähestyttävällä tavalla.” Virpi Suutarin viimeisimmän dokumentin arvioi Kaltiolle Mia Hannula.
Metsäsuhteemme dokumentoijat ja ennallistajat
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Perämeren Berliini 2025
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
Työväenkulttuurin takaisinvallankaappaus
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Palsta suomalaisen elokuvataiteen avohakkuuksi
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Demokratian yksinkertaistamisesta
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Tavallinen saksalainen professori
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Vanhuuden malleja eri ikäluokille
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Sielujen läpi ujeltavia kertomuksia luopumisesta
”Elokuva on kokonaisuutena immersiivinen. Sen sisäismaailmaan uppoutuu vaivatta. Pöystin roolihahmo tivaa: ’Vakoiletko sinä, nainen, uniani?!'” Matti A. Kemi katseli Pirjo Honkasalon viimeisimmän fiktioelokuvan.
Vetoomusten allekirjoittelu ei riitä
Apartheid-valtioita on ennen Israeliakin pysäytetty boikottien avulla.
Via Karelia ja Österbottenin siutti Kotia
”Oli varhmaan tarkotus ette sain vastaani haasteita. Mie tarkotan ette, jos kirjailija lähtee stipentireissule, niin onnea oon se, ette jotaki tapahtuu. Mutta tällä kertaa tapahtumia oli aika monta.”
Vain väsymyksestä johtuvaa
”Etsiessäni talon vanhoja piirustuksia löysin senkin sisuksista hyvin pehmeän paperin. Vai pitäisikö sanoa sittenkin dokumentin: laidoista raskaasti hiutunut todistus sijoitti tilamme rekisteriin. Kaikki oli käsinkirjoitettu, ja voi miten kauniisti!”
Jenni Kinnusen kolumni.
Pääskyparvi taivaan räystään alla
”Kesällä Kuttura täyttyy elämästä, kun kylässä syntyneet palaavat jälkeläisineen tutuille laitumille. Tulemme pääskysten lailla, löydämme armaat asuinsijat, rakkaat rannat. Otamme vastaan, mitä kotikylän kesä tarjoaa.”
Pullotettuna päihdyttävä varoitusfilmi alkoholin ongelmista
”Tämän vuoden parhaimmistoa viihdeosastolla”, toteaa Matti A. Kemi 28.3.2025 ensi-iltansa saaneesta, Teemu Nikin ohjamaamasta elokuvasta 100 litraa sahtia.
Kylässä kylästä kylään
Mustarinda-palstalla juhlanumerossa 1–2/2025 Mustarinda-seuran Miina Kaartinen ja Sanna Ritvanen haastattelevat Red Hookin Pioneer Works -kulttuurikeskuksen julkaisutoiminnan johtajaa.
TaideTurvapaikka: safe(r) space for (inevitable) peace
Lölä Florina Vlasenko writes about TaideTurvapaikka, a community art project started at Oulu refugee center in 2023. The article is published in Finnish translation in the printed Kaltio 1–2/2025.
Jah(app)! Digihunteerinkia
Meänkielen kirjeenvaihtajamme Linnea Huhta pohtii tällä kertaa olemassaoloaan digitaalisessa maailmanpiirissä.
Thangka välittää viisautta, myötätuntoa ja voimaa
Vuoden 2025 helmikuun viikonloppuina Oulussa oli mahdollista tutustua thangkoihin Galleria 33:n tiloissa. Thangkat ovat keskeinen osa Tiibetin kulttuuria sekä tiibetinbuddhalaista harjoitusta.
Pamelalla Senegaliin
”Omakustanne on hykerryttävä ja sisällöltään yllättävän valistava teos matkailusta, eurooppalaisuudesta sekä senegalilaisen kulttuurista.”
Vahvan inhimillinen kuva Lönnrotista
”Tällaisen elämäkerran aika jo totisesti oli”, toteaa Risto Kormilainen emeritaprofessori Irma Sulkusen teoksesta Elias Lönnrot ja hänen pitkä varjonsa.
Mestari ja oppipoika
”Kirjansa alaviitteissä Seppälä valottaa usein kiinnostavia näkökulmia.” Juhani Rantala luki Juha Seppälän teoksen Paavo Rintalan kirjallisuuden lukemisesta.
Hakkuilla tavataan: tiedolla ja tarinoin tuhoa vastaan
Aktivistinen Metsäliike ja kulttuurilehti Kaltio kohtaavat toisensa yhteistyönumeron sivuilla, kiitos päätoimittaja-Paavolle tästä tilaisuudesta! Metsäliike on kansanliike, jonka tavoite on saada […]
Kepeitä piipahduksia viktoriaaniselle kosioreissulle
”Huolitellun tekstin lomassa näennäisesti ei tapahdu muuta kuin sulhasen valinta, mutta rivakasti etenevät käänteet tarjoavat lukijalleen kurkistuksen 1800-luvun ajatuskuvioihin ja maisemiin.” Matti A. Kemi luki Satu Tähtisen romaanisarjan kaksi ensimmäistä.
Sanojen äiti on kaasu
”Yhtä paljon kun piereskely on ollut osa ihmisyyttä, myös piereskelyyn liittyvä kirjoittaminen on kuulunut monien sanankäyttäjien repertuaariin.” Aapo Kukko luki Nastamuumion julkaiseman historiallisen suolikaasukirjoituskoosteen.
Mullistusta odotellessa
Ensimmäinen meänkielellä totetutettu pitkä fiktioelokuva Valitut saa Suomen ensi-iltansa 21.3.2025. ”Aihevalinta on oiva, vaikka kerronta voisi olla napakampi”, kriitikkomme Matti A. Kemi toteaa.
Varjoja koulukodissa
Visa Koiso-Kanttilan toisen pitkän näytelmäelokuvan Uhma ensi-ilta on suomalaisen kulttuurin päivänä 28.2.2025. ”Eräänlainen klassikkoelokuva siitä tulee aihevalintansa ja lokaationsa takia”, Matti A. Kemi kirjoittaa.