Palsta suomalaisen elokuvataiteen avohakkuuksi
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Hallitusti kaaokseen ja takaisin
Oulu Sinfonian kausikonsertti V: Puolalainen ilta. Madetojan sali 21.10.2021.
Mihhail Gerts kapellimestari, Clara-Jumi Kang viulu.
Ohjelma:
Grażyna Bacewicz: Alkusoitto
Karol Szymanowski: Viulukonsertto nro 1 op. 35
Pjotr Tšaikovski: Sinfonia nro 3 D-duuri op. 29 "Puolalainen"
On helppo ymmärtää, miksi kapellimestari Mihhail Gerts on niin suosittu Oulussa. Oulu Sinfonian syksyn viidennessä kausikonsertissa mies viuhtoi menemään kuin Stokowski ikään. Sen sijaan tähtiviulistin maineessa oleva Clara-Jumi Kang ei minua vakuuttanut.
Konsertin avasi Grażyna Bacewiczin (1909–1969) Alkusoitto. Bacewicz, jonka lapsuudenkodissa kansallinen identiteetti vaihteli perheenjäsenestä riippuen, opiskeli sävellystä muiden muassa Nadia Boulangerin johdolla. Vuodelta 1943 oleva Alkusoitto on säveltäjänsä ensimmäinen orkesteriteos, ja se ripustautuu Sergei Rahmaninovin edustamaan jälkiromantiikkaan siinä täysin onnistumatta.
Konsertin ensimmäisen puoliajan päättänyt Karol Szymanowskin (1882–1937) Viulukonsertto nro 1 op. 35 on looginen valinta Alkusoiton perään. Szymanowskin teoksissa halutaan usein nähdä yhtäläisyyksiä Béla Bartókin ja Igor Stravinskin musiikkiin, mutta minä olen toista mieltä. Yksiosainen Viulukonsertto on olemukseltaan epävarma, jopa kaoottinen. Sen innoittajana oli puolalaisrunoilija Tadeusz Micińskin runo, joka kuvaa räjähtävää riemua onnellisesta rakastumisesta. Minä en huomannut teoksessa merkkiäkään sellaisesta.
Teoksen solisti, viulisti Clara-Jumi Kang (s. 1987) jätti minuun epävarman ja haparoivan vaikutelman. En kuullut hänessä lainkaan sitä synnynnäistä viulistia, jona häntä mainostetaan. Lieneekö johtunut teoksestakin, mutta olisin kaivannut tulkintaan enemmän herkkyyttä – niin, enemmän tulkintaa. Minun oli mahdotonta yhtyä suosionosoituksiin millään tasolla.
Väliajan jälkeen kuultu, konsertin päättänyt Pjotr Tšaikovskin (1840–1893) Sinfonia nro 3 D-duuri op, 29, ”Puolalainen” päästi virolaiskapellimestari Mihhail Gertsin (s. 1984) kunnolla valloilleen. Sinfonian lisänimelle ei ole musiikillisia perusteita. Ensimmäinen osa ”Johdanto ja allegro” alkaa surumarssin tyylisesti mollissa. Toinen osa ”Alla tedesca” on saksalaistyylinen valssi. Myös huilusoololla alkava kolmas osa ”Allegro elegiaco” on kolmijakoinen. Neljäs osa ”Scherzo” sen sijaan on tasajakoinen, mutta luiskahtaa välillä marssiksi. Viides osa ”Finaali (allegro con fuoco)” on merkitty esitettäväksi tempo di polacca. Esitysohje viittaa poloneesiin, Romanovien hovissa suosittuun tanssiin.
Virolaiskapellimestari Gerts saa tästä varsin epäyhtenäisestä, harvoin kuullusta teoksesta paljon irti. Hänen elekielensä lupaa paljon jo ensimmäisen osan alkutahdeista lähtien, ja sen lopulla orkesteri syttyy harvinaisen eloisaksi. Sama toistuu osasta toiseen, kunnes viimeisessä osassa Gerts tuntuu selaavan partituuria kuin pikakelauksella. Orkesteri tuntuu suorastaan pitelemättömältä, kun hän elehtii kuin Leopold Stokowski. Toivotan muun muassa BBC:n sinfoniaorkesteria johtaneen Gertsin tervetulleeksi Ouluun milloin vain.
Demokratian yksinkertaistamisesta
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Tavallinen saksalainen professori
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Vanhuuden malleja eri ikäluokille
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Yksi elokuva noin neljästä aihiosta
”Vaikuttaa, että elokuva on kyhätty neljästä erillisestä käsikirjoituksesta henkistä väkivaltaa käyttäen yhden elokuvan mittaiseksi.” Kaltion Matti A. Kemi arvioi, että Hyväveli on vuoden 2022 heikoin kotimainen pitkä elokuva.
Hyytävä komedia ystävyydestä
”Aina ei oikein tiedä, pitäisikö nauraa vai hämmästellä suu auki”, kirjoittaa Pete Huttunen Pamela Tolan viimeisimmästä ohjauksesta Järjettömän paska idea. Oulussakin kuvatun elokuvan ensi-ilta oli 13.1.2023.
Päätöntä kaahailua Lappi-kuvastossa
Kaltion kriitikko Matti A. Kemi ei vaikuttunut viimeisimmästä Napapiirin sankarit -sarjan elokuvasta. ”Puoleentoista tuntiin edes ilmeikkäät näyttelijät eivät ole uskoneet käsikirjoituksen ponnettomuuteen.”
Toiveikasta talvimieltä
”Hamstereissa Veikko Huovisen veijaritarina syvenee yhden sukupolven korjaavaksi kokemukseksi”. Reijo Valta arvioi 4.1.2023 teattereihin saapuvan romaanin viimeisimmän, Markku Pölösen ohjaaman elokuvaversion.
Arjen aherrusta ja eskapismia maailman mylleryksen keskellä
Unenomainen seikkailu vanhalla Varikolla ”Seuraan esitystä hämmästyneenä ja yritän varoa, jotten vahingossakaan sotke riskialtista performanssia omilla äkillisillä liikkeillä tai teoillani.” […]
Vanha Eurooppa ja sen nykypäivän perinne
Perusarvojemme tuntematon historia Jopa 8 000 vuotta vanha Tonavan laakson sivilisaatio tarjoaa meille paljon enemmän kuin pelkkää museotavaraa. Sen yhteiskunnassa saivat […]
Hyvä on hiihtäjän hiihdellä
Antti Heikkisen Latu-romaanin maalaisproosa vertautuu Risto Kormilaisen silmissä karjalaiseen Heikki Turuseen ja ylä-savolaiseen Eino Säisään.
Vahva esikoisromaani uskonnon kahleista irtautumisesta
”Eksklusiiviset uskonnolliset liikkeet ja seurakunnat eivät anna tilaa itsenäiselle ajattelulle vaan kaventavat ihmisen ja uskon yhteen tiukkaan muottiin.” Risto Kormilainen luki Camilla Nissisen romaanin Meitä vastaan rikkoneet.
Kiannon klassikkolaulu vie maan ääriin
Juha Hurmeen uutuusteos Tiu tau tilhi ”hurmioituneella tavalla johdattelee kansakoulun periklassisen laulun myötä Fröbelin palikoihin ja aina Alaskaan saakka”, toteaa kriitikko Risto Kormilainen.
Paimenena muurien sisällä
”Lapsuuden lähtökohdat eivät olleet kovin otolliset Kaisa Tammelle (s. 1970) tulevaisuuden uraa ajatellen. Alkoholisti-isä terrorisoi perhettä ja sai raivokohtauksia. Risto Kormilainen arvioi Naisvankilan pomon.
Tellus tulessa
”Maapallon pelastukseksi tulee yhteiskuntien julkinen sektori rakentaa uusiksi, peruuttaa infrastruktuurin yksityistäminen, verotettava suuryhtiöitä ankarammin, ehkä jopa kansallistettava niitä.” Naomi Klein vaatii muutosta Tuli on irti -teoksessaan, arvioi Juhani Rantala.
Lajien punontaa, aatteen punerrusta
”Pikemmin kuin romaani teos on anti-romaani tai tutkielman parodia”, pohdiskelee Esko Karppanen Runeberg-palkintoehdokkaaksikin valitusta Tiina Lehikoisen Punelmia-teoksesta.