Elokuun Kaltion kansiteos on still-kuva Arttu Niemisen ja Veera Nevan audiovisuaalisesta teoksesta ”Juuret”. Neva vastaa teoksen äänistä ja Nieminen visuaalisesta ilmaisusta.
”Juuret” osallistui tämän vuoden Oulun Musiikkivideofestivaalin kotimaiseen musiikkivideokilpailuun, ja sen voi nähdä perjantaina 25.8. klo 17 Pikisaaren Mallassaunalla esitettävässä näytöksessä ”Kotimainen katselmus 11”. Samassa näytöksessä on mukana myös Niemisen Amandaidin (Amanda Martikainen) kappaleeseen ”Flowers” tekemä musiikkivideo.
Tämän sivun liekehtivä puu esiintyy myös ”Flowers”-videolla, johon sen sisältävä kohtaus on lohkaistu ”Ilmestys”-videoteoksesta. ”Ilmestys” on julkinen teos Rovaniemen seurakuntakeskuksessa. Tämä Niemisen tavaramerkiksi varioituna muodostunut puu on mukana myös hänen viimeisimmässä lyhytelokuvassaan Lift Up Your Voices.
Arttu Nieminen (1981) on Rovaniemellä asuva mediataiteilija. Hän kertoo teostensa lähtökohtana olevan usein symmetrialla ja horisontilla leikittelevä muoto, arktinen hauras luonto sekä enteiden ja näkyjen kaltaiset rinnastukset ajankohtaisiin ilmiöihin. ”Virtaavat luontokuvat, poeettinen lausunta, minimalistinen musiikki ja kokonaisuutta rikkovat brutaalit montaasit ovat ilmaisuni kulmakiviä. ASMR-keinoin (Autonomous Sensory Meridian Response) ladattuja kohtauksia ketjuttamalla sorvaan audiovisuaalisia loitsuja, joihin pyrin istuttamaan muutosvoimaa. Olen siis eräänlaisen propagandaelokuvan äärellä, vaikka pyrinkin puhdistavaan taidekokemukseen.”
”Luonto, kuten ihmisen rakentamat kolossaaliset struktuurit ja kaupungin syke, näyttäytyy minulle omana tiedostavana olionaan, toisinaan taas mystisenä rajapintana näkyvän ja näkymättömän välillä. ’Eristäytynyt’, ’mystinen’ ja ’virtaava’ ovatkin määreitä, joista teokset hallusinoivat muotoaan. Ne ovat houreisia oodeja luonnon mystisille piirteille ja houkuttavat metsään uusin silmin.”
Nieminen kertoo pyrkivänsä ”puhuttelemaan teoksillani kokijaa, ikään kuin he itse olisivat intensiivisellä tripillä”. Hänen teostensa näyt ja kuvat ammentavatkin luontomatkojen ohella ”psykedeelisiltä matkoiltani, jolloin tajunta ikään kuin huokaa ja herää uusiin todellisuuksiin, sieltä sukeltaen taas uusiin mielen maisemiin, joiden äärellä haltioitua, pohtia elämää ja kokea pyhää, kaunista läsnäoloa itsensä ja universumien äärellä.”
Emeritusprofessori ja entinen Kaltion päätoimittaja Veli-Pekka Lehtola pohtii saamelaisteemojen käsittelyäKaltiossa lehden sotienjälkeisen historian, vuoden 1966 saamelaisjulkaisun ja itse toimittamiensa teemanumerojen (1982 ja 1996) pohjalta.
Yhä suurempi osa EU-maiden kansalaisista kannattaa kauppapakotteita Israelille. Sadat eurooppalaiset poliitikot ovat viime ja tänä vuonna allekirjoittaneet vaatimuksia, joissa vaaditaan unionin yhteisiä pakotteita Israelia vastaan. Kasvavasta paineesta huolimatta EU ei ole lakkauttanut kauppaa edes Israelin siirtokuntien kanssa, jotka ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Lyhyen urani aikana useat erilaiset valtaväestöön kuuluvat kulttuuritoimijat ovat pyytäneet minua yhteistyöhön siten, että olen voinut päätellä kiinnostuksen heränneen keskinkertaisen […]
”Koska vähemmistökielen kirjoitustaito on edelleen harvassa, olen ottanut enemmän vastuuta lehtikirjoitusten tuottamisesta ja niiden kielenhuollosta.” Marja-Liisa Olthuis on yliopistonlehtori ja kirjailija, mutta myös inarinsaamenkielisen Anarâš aavis -lehden toimittaja.
Sigga-Marja Magga pohti duodjin radikaalisuutta talvella 2024 Jouni S. Laitin näyttelyn avajaispuheessaan: ”Laiti pilaa yhteiskuntakritiikissään kauniin esineen”.
”Suomi ja Norja eivät ole kunnioittaneet Tenon tilanteessa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, joka todetaan vuonna 2007 hyväksytyssä YK:n Alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevässä julistuksessa.” Saima Visti keskusteli Tenon lohitilanteesta Áslat Holmbergin kanssa.
”Karnevalistisen ja riehakkaan monologitulvan alle kätkeytyy havaintoja ympäröivästä sekä manifestoivaa ja voimaannuttavaa energiaa”, toteaa Matti A. Kemi Badwoman-ryhmän esityksestä Mopo – uusi kevät.
”En ole edelleenkään varma, mikä oli esityksen sanoma. Mitä opimme hullusta taistelutahdosta?” Eppu Meriö arvioi Puolangan Pessimistien kesän 2025 näytelmän Karvanoppamusikaali.
Toista kertaa syyskuussa 2025 järjestetty Pyhä Sana -festivaali esittelee sanataidetta ja musiikkia sekä keskustelee yhteiskunnallisista teemoista. Pentti Järvelin tutustui tapahtuman antiin.
”Websterin dokumentti ei luo sankaritarinoita, ei osoita syyttävää sormea. Ei saarnaa, ei tyrkytä.” Matti A. Kemi katseli Palavan maan.
”On olemassa vaihtoehtoisia tekemisen muotoja – on olemassa tila, jossa voin väittää katsojalle, että minä olen kuvassa metsästyksen haltijan turvaamana. […]
Saamelainen taide on yksi Kaltion 80-vuotisjuhlavuoden teemoista. Tässä numerossa esitellään laajasti 2020-luvun saamelaisia taiteita ja taiteilijoita, jotka toimivat pohjoiskalotin alueella […]
”Lauri-Matti Parppein esikoiselokuvassa törmäytetään klassisen musiikin jäykät säännöt ja avarat konserttisalit kokeellisen musiikin mielikuvituksellisuuteen, jota toteutetaan autotalleissa ja pienissä baareissa.” Jenny Kangasvuon arvioima Jossain on valo joka ei sammu saa juuri ensi-iltansa.
Vaikka sitä markkinoidaan Nauvoon sijoittuvana juhannusaiheisena draamana, jossa ”pilkahtelee huumori”, Elämä on juhla on pikemminkin tragediaa, josta on hankaluuksia löytää minkäänlaisia huumorin pilkahduksia. Matti A. Kemi arvioi leffan.
Katariina Lillqvist has been directing her new animation at Liminka Art School, where her script was also turned into a graphic novel in 2024. Lölä Vlasenko talked to Lillqvist and artist–teacher Tessa Astre about Roma history and creating art.
Lölä Florina Vlasenko sat down with four people of different backrounds to discuss Oulu Theatre’s play Perillä – Destination – الوصول إلى. The article is published in Finnish in print version of Kaltio.
Ján Skaličan stayed in Mustarinda artist residency in March 2025. He ruminates how the experience affected his state of mind. The Finnish translation tof the column is published in the printed Kaltio.
Kirjailija Eeva-Maria al-Khazaali vieraili Ars Kärsämäen avajaisissa. Hän löysi näyttelystä monenlaisia tulkintoja kasvusta.
Tapani Rantalan näyttely Kaikki on ollut mahdollista on esillä Kemin taidemuseossa 7.6.–9.8.2025. Kriitikko Helki Kallio yllättyi näyttelyssä positiivisesti.
”Vaikkakin teos on nimetty dekkariksi, murhat ja niiden setvintä on sivuosassa.” Matti A. Kemi luki Aurora Sainion esikoisteoksen Älä anna syntejäni anteeksi.
