Kansiteoksemme on yksi Oulu2026-hankkeen Rauhankoneprototyypeistä, jonka on luonut viime keväänä Pöllönkankaan koulun neljäsluokkalainen (nyk. 5-luokkalainen) Luukas Lämsä Oulusta.
Oulu2026-kulttuuriohjelman Rauhankone-kokonaisuus esittelee uuden tavan ratkaista konflikteja ja edistää vuoropuhelua. Kulttuuripääkaupunkihankkeen otsikko ”Kulttuuri-ilmastonmuutos” tarkoittaa myös pyrkimystä edistää rauhaa ja muokata ihmisten keskinäisiä kommunikaatiotapoja. Kyse on rauhasta luottamuksen, jakamisen ja välittämisen kulttuurin ilmapiirinä.
Rauhankone pohjautuu Oulun yliopistossa aikoinaan opiskelleen tekoälyn tutkija Timo Honkelan (1962–2020) elämäntyöhön. Hänen unelmansa oli kehittää tekoälyyn perustuva kone, jonka avulla voitaisiin ratkaista konflikteja ja edistää maailmanrauhaa.
Rauhankone tulee yhdistämään taidetta ja teknologiaa esteettiseksi elämykseksi, joka ympäröi kokijan. Taiteellisen konseptin koneelle suunnittelee suomalainen Ekho-kollektiivi, ja teoksen vuorovaikutuksellisuudessa hyödynnetään tekoälyä, koneoppimista ja konenäköä. Rauhankone siis oppii vuorovaikutuksessa käyttäjiensä eli koneen osatoteuttajien kanssa.
Rauhankoneen rakenne on modulaarinen ja sitä voidaan käyttää samanaikaisesti ja virtuaalisesti eri paikoissa. Vuonna 2026 kone on esillä Oulussa sekä Slovakian Trencˇínissä. Vuonna 2027 Rauhankone jatkaa kiertuettaan Latvian Liepa¯jaan sekä myöhemmin nimettävään kulttuuripääkaupunkiin Portugaliin.
Ohjelmakokonaisuus käynnistyi keväällä 2022, jolloin kaikille Oulu2026-toiminta-alueen koulujen oppilaille tarjottiin mahdollisuus osallistua Rauhankoneprototyypin suunnitteluun. ”Lasten tekemiä Rauhankoneita saatiin yli 170 eri kouluista ympäri Oulua ja Pohjois-Pohjanmaata”, Oulun kulttuurisäätiön yhteisöpäällikkö Heli Metsäpelto kertoo. ”Lisäksi jaoimme Rauhankone-kohdeavustusta toiminnan järjestämiseen vastaanottokeskuksissa viidelletoista kulttuuri- ja liikunta-alan toimijalle. Kaksi tuen saajista toteuttaa nyt käynnissä olevia kriisiresidenssejä.”
Myös Rauhankoneen yhteisöllinen toteutus laajenee hankkeen edetessä, Metsäpelto toteaa. ”Oulu2026-hankkeen toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen ja minä matkustamme kansainväliseen Rauhan konferenssiin Chemnitziin marraskuun alussa. Toivottavasti saamme sieltä eväitä tähän työhön. Rauhankone resonoi ihmisissä joka puolella Eurooppaa.”
Eeli Autio, Eeli Eskola ja Nooa Rentola, Lauri Haikolan koulu, Sievi
”Havumetsän lapsien voima on elokuvan kyvyssä käsitellä valtavaa aihevyyhtiä laajalle yleisölle lähestyttävällä tavalla.” Virpi Suutarin viimeisimmän dokumentin arvioi KaltiolleMia Hannula.
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Asema-kollektiivin kesäteatterinäytelmää Eläintila esitettiin Oulun Hupisaarten kesäteatterissa 27.6.–5.7.2024. Tenka Issakainen kävi arvioimassa nuorten tekijöiden shown.
Oulun Taiteilijaseuran toteuttama ARToulu-taidealue syntyy Ouluun keväällä 2026. Alueen toivotaan laajentavan käsitystä siitä, mitä kaikkea visuaalinen taide voi olla ja […]
Julkistaidetta katsastamassa Pitääkö julkisen taiteen herättää tunteita tai ajatuksia? Miksi kaupunkiympäristö tarvitsee taidetta ja muistomerkkejä? Kaltio kuljeskeli Oulun uusien ja […]
Oulun Pikisaaren ympäristötaidereitti Pikinen Poloku on vakiintunut muutamassa vuodessa yhdeksi kaupungin kulttuurikesän vetonauloista. Saaressa itsekin työskentelevä Anu Kolmonen jututti taiteilijoita […]
Oulun kaupungin näyttämötilapulaa on osaltaan jo yli vuoden helpottanut Akseli Klonkin hallinnoima Pop-Up Näyttämö Klonkka. Matti A. Kemi selvitti tapauksen taustoja.
Kaltion päätoimittajaa pyydettiin kirjoittamaan Taiken Julkisen taiteen vuosikatsaukseen 2024 vuosikritiikki ”periferian julkisesta taiteesta”. Hän teki työtä käskettyä. Saimme luvan julkaista artikkelin myös omilla sivuillamme.
”Syvemmällä tasolla elokuva kuitenkin kertoo siitä, kuinka menneisyyttä käsitellään.” Jenny Kangasvuo arvioi Alice Rohrwacherin uusimman elokuvan La chimera – sielujen aarteet.
Elina Sallisen esikoiskokoelma erottuu ”rauhallisilla, paikoin pysähdyksiin jäävillä fragmenteillaan”, KaltionMatti A. Kemi kirjoittaa. Kehät sai vuoden 2024 Kritiikin Kannukset -palkinnon.
”Mäkelä uskoo luovuuden tulevan muusta kuin ’olviretkistä Schleusingeriin’. Ne vain sumensivat aivot, hän kuittaa viinaromantiikan.” Juhani Rantalan arvioitavana Hannu MäkelänKirjoittamisen ilo.
”Hurmaavan nyrjähtäneet käänteet ja värikäs kieli usuttavat lukemaan eteenpäin”: Marjo Jääskä arvioi tällä kertaa Katariina Vuoren romaanin Parasta ennen.