Perämeren Berliini 2025
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
Kannessa: Rauhankone
Kansiteoksemme on yksi Oulu2026-hankkeen Rauhankoneprototyypeistä, jonka on luonut viime keväänä Pöllönkankaan koulun neljäsluokkalainen (nyk. 5-luokkalainen) Luukas Lämsä Oulusta.
Oulu2026-kulttuuriohjelman Rauhankone-kokonaisuus esittelee uuden tavan ratkaista konflikteja ja edistää vuoropuhelua. Kulttuuripääkaupunkihankkeen otsikko ”Kulttuuri-ilmastonmuutos” tarkoittaa myös pyrkimystä edistää rauhaa ja muokata ihmisten keskinäisiä kommunikaatiotapoja. Kyse on rauhasta luottamuksen, jakamisen ja välittämisen kulttuurin ilmapiirinä.
Rauhankone pohjautuu Oulun yliopistossa aikoinaan opiskelleen tekoälyn tutkija Timo Honkelan (1962–2020) elämäntyöhön. Hänen unelmansa oli kehittää tekoälyyn perustuva kone, jonka avulla voitaisiin ratkaista konflikteja ja edistää maailmanrauhaa.
Rauhankone tulee yhdistämään taidetta ja teknologiaa esteettiseksi elämykseksi, joka ympäröi kokijan. Taiteellisen konseptin koneelle suunnittelee suomalainen Ekho-kollektiivi, ja teoksen vuorovaikutuksellisuudessa hyödynnetään tekoälyä, koneoppimista ja konenäköä. Rauhankone siis oppii vuorovaikutuksessa käyttäjiensä eli koneen osatoteuttajien kanssa.
Rauhankoneen rakenne on modulaarinen ja sitä voidaan käyttää samanaikaisesti ja virtuaalisesti eri paikoissa. Vuonna 2026 kone on esillä Oulussa sekä Slovakian Trencˇínissä. Vuonna 2027 Rauhankone jatkaa kiertuettaan Latvian Liepa¯jaan sekä myöhemmin nimettävään kulttuuripääkaupunkiin Portugaliin.
Ohjelmakokonaisuus käynnistyi keväällä 2022, jolloin kaikille Oulu2026-toiminta-alueen koulujen oppilaille tarjottiin mahdollisuus osallistua Rauhankoneprototyypin suunnitteluun. ”Lasten tekemiä Rauhankoneita saatiin yli 170 eri kouluista ympäri Oulua ja Pohjois-Pohjanmaata”, Oulun kulttuurisäätiön yhteisöpäällikkö Heli Metsäpelto kertoo. ”Lisäksi jaoimme Rauhankone-kohdeavustusta toiminnan järjestämiseen vastaanottokeskuksissa viidelletoista kulttuuri- ja liikunta-alan toimijalle. Kaksi tuen saajista toteuttaa nyt käynnissä olevia kriisiresidenssejä.”
Myös Rauhankoneen yhteisöllinen toteutus laajenee hankkeen edetessä, Metsäpelto toteaa. ”Oulu2026-hankkeen toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen ja minä matkustamme kansainväliseen Rauhan konferenssiin Chemnitziin marraskuun alussa. Toivottavasti saamme sieltä eväitä tähän työhön. Rauhankone resonoi ihmisissä joka puolella Eurooppaa.”
Lisätietoja:
oulu2026.eu/rauhankone
Työväenkulttuurin takaisinvallankaappaus
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Palsta suomalaisen elokuvataiteen avohakkuuksi
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Demokratian yksinkertaistamisesta
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Tavallinen saksalainen professori
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Vanhuuden malleja eri ikäluokille
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Kaurismäeltä pastissi-Kaurismäkeä
”Kollegakriitikot ylistävät elokuvaa kilpaa, mutta minä en tajua miksi.” Matti A. Kemi katsoi Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet ja näki väsähtäneen version ohjaajan aiemmista teoksista.
Esineitten merkityksestä
”Elokuvaa vievät eteenpäin kiehtova ja unenomainen kuvallinen kerronta sekä Westin oma ääni, dialogi esi-isien kanssa”, Sofia Perhomaa toteaa Suvi Westin ja Anssi Kömin dokumentista Máhccan.
Pitkä, kuuma kesä
”Ja yhä kuumenee. Ihminen on kuitenkin sellainen olento, että se voi edelleen uskoa, että mitään ilmastonmuutosta ei oikeasti tapahdu.”
Kannessa: Juuret
Elokuun Kaltion kansiteos on still-kuva Arttu Niemisen ja Veera Nevan audiovisuaalisesta teoksesta ”Juuret”. Neva vastaa teoksen äänistä ja Nieminen visuaalisesta ilmaisusta.
Talonpoika
Sahaus on ohitse ja pihassa lepää kasa lautaa. Se pitää pinota tapuliin, jotta kevät, tuo puutavaran ihmeellinen fööni, pääsee hoitamaan kuivauksen.
Kuin lapsen kädestä
”Tekoälyllä saa ehkä helposti aikaan sattumanvaraisen ja pinnallisesti hienolta näyttävän kuvan, mutta jos yrittää saada sillä aikaan juuri sen, mitä näkee mielessään – oman kuvan – vaatii se usein ainakin kärsivällisyyttä ja työtä, jos ei varsinaisesti taitoa.”
Andy Warhol tuli pohjoiseen
”Kannattaa mennä sisään, sillä tämä saksalaisen Claus von der Ostenin hankkima ja Hampurin taidemuseolle lahjoittama 140 julisteen kokonaisuus on ainutlaatuisen kattava”, Anna-Maija Ylimaula sanoo Taidetalo Kulttuuripankin näyttelystä.
Queerin hiphopin kintereillä
”Vaikka seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat aina olleet tärkeässä roolissa hiphopin kehityksessä, historiankirjoitus on heidän osaltaan todella vajavaista”. Kaarne Fredriksson kirjoittaa hiphop-kulttuurin suhteesta queer-yhteisöihin.
Hiljaiset huoneet ja vilkkaat näyttelytilat
Myös menneenä kesänä taidenäyttelyitä on järjestetty paljon ja myös sellaisilla paikkakunnilla, joissa ei ympärivuotisia näyttelytiloja ole. Viidestä näyttelystä Reijo Vallalla jäi kerrottavaa syksyllekin.
Tappavan tehokas patruuna Lapualta
”Osumatarkkuudeltaan ja rihloiltaan ensiluokkainen täyskaato”, arvioi Matti A. Kemi syyskuun alussa teattereihin saapuvan Toni Kurkimäen esikoisohjauksen Lapua 1976.