Kansiteoksemme on yksi Oulu2026-hankkeen Rauhankoneprototyypeistä, jonka on luonut viime keväänä Pöllönkankaan koulun neljäsluokkalainen (nyk. 5-luokkalainen) Luukas Lämsä Oulusta.
Oulu2026-kulttuuriohjelman Rauhankone-kokonaisuus esittelee uuden tavan ratkaista konflikteja ja edistää vuoropuhelua. Kulttuuripääkaupunkihankkeen otsikko ”Kulttuuri-ilmastonmuutos” tarkoittaa myös pyrkimystä edistää rauhaa ja muokata ihmisten keskinäisiä kommunikaatiotapoja. Kyse on rauhasta luottamuksen, jakamisen ja välittämisen kulttuurin ilmapiirinä.
Rauhankone pohjautuu Oulun yliopistossa aikoinaan opiskelleen tekoälyn tutkija Timo Honkelan (1962–2020) elämäntyöhön. Hänen unelmansa oli kehittää tekoälyyn perustuva kone, jonka avulla voitaisiin ratkaista konflikteja ja edistää maailmanrauhaa.
Rauhankone tulee yhdistämään taidetta ja teknologiaa esteettiseksi elämykseksi, joka ympäröi kokijan. Taiteellisen konseptin koneelle suunnittelee suomalainen Ekho-kollektiivi, ja teoksen vuorovaikutuksellisuudessa hyödynnetään tekoälyä, koneoppimista ja konenäköä. Rauhankone siis oppii vuorovaikutuksessa käyttäjiensä eli koneen osatoteuttajien kanssa.
Rauhankoneen rakenne on modulaarinen ja sitä voidaan käyttää samanaikaisesti ja virtuaalisesti eri paikoissa. Vuonna 2026 kone on esillä Oulussa sekä Slovakian Trencˇínissä. Vuonna 2027 Rauhankone jatkaa kiertuettaan Latvian Liepa¯jaan sekä myöhemmin nimettävään kulttuuripääkaupunkiin Portugaliin.
Ohjelmakokonaisuus käynnistyi keväällä 2022, jolloin kaikille Oulu2026-toiminta-alueen koulujen oppilaille tarjottiin mahdollisuus osallistua Rauhankoneprototyypin suunnitteluun. ”Lasten tekemiä Rauhankoneita saatiin yli 170 eri kouluista ympäri Oulua ja Pohjois-Pohjanmaata”, Oulun kulttuurisäätiön yhteisöpäällikkö Heli Metsäpelto kertoo. ”Lisäksi jaoimme Rauhankone-kohdeavustusta toiminnan järjestämiseen vastaanottokeskuksissa viidelletoista kulttuuri- ja liikunta-alan toimijalle. Kaksi tuen saajista toteuttaa nyt käynnissä olevia kriisiresidenssejä.”
Myös Rauhankoneen yhteisöllinen toteutus laajenee hankkeen edetessä, Metsäpelto toteaa. ”Oulu2026-hankkeen toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen ja minä matkustamme kansainväliseen Rauhan konferenssiin Chemnitziin marraskuun alussa. Toivottavasti saamme sieltä eväitä tähän työhön. Rauhankone resonoi ihmisissä joka puolella Eurooppaa.”
Lisätietoja:
oulu2026.eu/rauhankone
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Andrei Alén ohjasi uuden version Spede-klassikko Hirttämättömistä. Aapo Kukko ei syttynyt 24.5.2023 teattereihin saapuvasta hiekkakuoppawesternist
”Anna joen virrata -elokuvan katsomiskokemus on kipeä, sillä katharsista ei tule. Saamelaisten maaoikeuksia rikotaan häikäilemättä edelleen.” Jenny Kangasvuo arvioi 5.5. elokuvateattereihin saapuvan Ole Giæverin ohjauksen.
Huhtikuun Kaltion kansitaiteilija on iiläinen kuvanveistäjä Sanna Koivisto, jonka retrospektiivinen näyttely Kohtaamisia on esillä Kemin taidemuseossa. Teos ”Myytävänä” (2009) on […]
Rauhasta ja konfliktien rauhanomaisista ratkaisuista puhuminen tuntuu vain vaikeutuvan, vaikka Suomi on vihdoin virallistettu Pohjois-Atlantin liiton jäseneksi. Jo yli neljäsataa […]
Kaltion uutena kolumnistina aloittaa Pohjoisen oopperakomppanian taiteellinen johtaja Jenni Kinnunen, joka musikaalisten projektien ohessa yrittää hoitaa perintömetsää. Haluaisin käyttää mooottorisahaa, […]
Ukrainan sota on yksi esimerkki ihmisen tuhovoimasta ja vimmasta tuhota kaikki. Sodan synnyttämässä katastrofaalisessa tilanteessa yhä useammat ihmiset, organisaatiot ja […]
Kreikan nykyrunouden antologia Aurinkokellon runot ”ovat elämänläheisiä, kriittisiä ja silti harmonisia tulkintoja ihmisistä, olosuhteista ja kaikesta elämän konkretiasta”, Risto Kormilainen ilahtuu kritiikissään.
”Jälkiviisastelua on ihmeen vähän, omia ja etenkin ministeriön virheitäkin myönnetään jälkikäteen auliisti”, Matti A. Kemi huomioi opetusminsteriön kansliapäällikkö Jaakko Nummisen kaksiosaisesta muistelmateoksesta Sivistys-Suomen synty.
”[Johanna] Hulkko piirtää pienten yksityiskohtien avulla tarkkaa ajankuvaa”, sanoo Marjo Jääskä 1970-luvulle Oulun Raksilaan sijoittuvasta romaanista Onnenpäiviä.
”Sallamaan novellien keskiössä on yksilö, yksilön elämä ja mitätöntä ihmiselämää vasten maailman politiikan suuri murros.” Matti A. Kemi arvioi novellikokoelman Elvira Madiganin viimeinen köysi.
”[Keijo] Nevarannan lyriikka on vahvaa kaikessa pienimuotoisuudessaan ja akvarellimaisuudessaan”, kirjoittaa Risto Kormilainen uudelleen julkaistusta kokoelmasta Lintujen silmissä kivien kylmyys.
