Kuvareportaasi Ärjänsaaren Taidefestivaalilta 21.–22.7.2018
Kajaanilainen Vaara-kollektiivi kutsui koolle uuden taidefestivaalin Oulujärvelle Ärjänsaareen. Ekologisia teemoja ja esittävää taidetta yhdistänyttä tapahtumaa vietettiin heinäkuun lopussa.
Saareen suuntasi viikonlopun aikana kolmisensataa vierasta ihmettelemään esityksiä, ympäristötaidetta ja asiantuntijakeskusteluja. Vuosittaiseksi perustettu retkeilevä ja roskaton festivaali keräsi kävijöitä ympäri Suomea ja jopa ulkomaita myöten. Vaara toivoo festivaalin kehittyvän kohtaamispaikaksi tulevaisuuden pohdinnalle ympäristömurroksen keskelle.
Oulujärven paratiisisaari Ärjä hurmasi niin taiteilijat kuin ensimmäistä kertaa paikalle eksyneet vieraat. Yksi festarin asiantuntijavieraista, ympäristöahdistuksesta kertovan kirjan Päin helvettiä – ympäristöahdistus ja toivo kirjoittanut Panu Pihkala kiteytti Ärjän kokemustaan blogissaan:
”Olen kiertänyt jo pitkään Suomen luontopaikkoja, mutta tämä on yksi vaikuttavimmista. Noin viiden kilometrin mittainen saari on suuri hiekkakasa: niin suuri, että rantatöyräät ovat paikoitellen monta kymmentä metriä korkeita jyrkänteitä. Havumetsät ovat vanhoja, valoisia ja sammaleisia. Rantanäkymät toivat mieleen – harvinaista kyllä – Kalifornian legendaarisen Big Surin.”
(Lue lisää: https://ekoahdistus.blogspot.com/2018/07/arjan-festarit-veivat-toiseen-maailmaan.html)
Esittävää taidetta valmistui festareille viikon mittaisen residenssityöskentelyn tuloksena. Kuvassa loikoilevat norjalais-suomalaisen näyttelijäkaksikon Kaja Mærk Egeberg ja Mari Pitkänen hahmot, jotka osallistuivat ”Ärjän yö” -esitykseen. Kuva Veikko Leinonen.
Jukka Takalon Kajakkiorkesteri aloitti Säipän rannalla festivaalin ohjelman. Retkikokkailut yhdistyivät Takalon Vaarojen lauluihin. Haastetta sähköttömällä saarella järjestetylle festivaalille toi viikonlopuksi voimaan tullut metsäpalovaroitus, joka pakotti myös trangiakokkailut rantahiekalle kuivasta mäntymetsästä. Kuva Khalid S. M. Imran.
Ärjässä taide yhdistyi asiantuntijakeskusteluihin. Ärjän tulet -keskustelutilaisuudet sytyttivät ajatustenvaihtoa ja keskustelut jatkuivat yleisön ja asiantuntijoiden kesken vireinä virallisen ohjelman ulkopuolella. Kuvan keskellä keskustelemassa vasemmalta lukien Tero Toivanen BIOS tutkijaryhmästä, Veikko Leinonen Vaara-kollektiivista, Lasse Nordlund Valtimon Omavaraopistosta ja Antti Majava BIOS tutkijaryhmästä ja Mustarinda-seurasta. Kuva Khalid S. M. Imran.
Saarta kiertänyt ”Ärjän yö” -esitys alkoi auringonlaskusta, joka peittyi lauantai-illan sumuun. Yleisö seuraamassa ”auringonlaskua” ja vesillä tapahtunutta kohtausta 30 metrisellä Mansikkatörmällä. Kuva Khalid S. M. Imran.
”Ärjän yö” käsitteli sopeutumisen ja sopeutumattomuuden teemaa. Etualalla omalaatuisen luontosuhteen omannut Erkki Johannes Tahvanainen sekä david attenborough seuraavat veteenpalaajien nousua kohden yleisöä. Kuvassa vasemmalta esiintyjät Panu Lyytinen, Saku Koistinen, Sampo Kerola ja Panu Huotari. Kuva Khalid S. M. Imran.
Kuvataiteilijat Riikka Keränen, Niko Tii Nurmi Sipiläinen ja Nabb+Teeri toivat Ärjään ympäristötaidetta. Kuvassa Riikka Keränen yhden teoksensa kimpussa. Kuva Emilia Hyvönen.
Niko Tiin teos levittäytyi Ärjän huusseihin ja sitä riitti niin kauan kuin sitä riitti. Kuva Niko Tii Nurmi Sipiläinen.
Ärjässä haettiin tapaa järjestää retkeilevä ja roskaton festivaali. Metsähallituksen roskattoman retkeilyn periaatteilla ihmiset veivät tuomansa roskat mennessään pois. Vedensaannista huolehti puolestaan saari itsessään. Ärjä on pohjavesialuetta, ja juomavesi saatiin Ärjän kaivosta. Oman lisänsä viikonloppuun toi lauantai-illan ongelma: pitkällinen kuivuus ja yhtäkkinen yleisöryntäys kuivattivat kaivon pariksi tunniksi. Kuva Khalid S. M. Imran.
Ihmisen ja ei-ihmisen rajalla – saari ja ihmisen osa luonnon keskellä saivat taiteilijat käsittelemään post-humanistisia teemoja. Kuvassa yksi Ärjän vallanneita muurahaisista. Kuva Veikko Leinonen.
Muusikko Juho Hannikainen, tuottaja Elsa Lankinen, tanssija Saku Koistinen, kuvataiteilija Riikka Keränen ja lavastaja-esiintyjä Markku Hernetkoski Ärjän ikonisella Säipän hiekkarannalla toukokuussa suunnittelemassa festivaalia.
Pitkistä prosesseista syntyy kestävää jälkeä. Taide ja Ärjän tulevaisuus kietoutuvat Vaara-kollektiivin ja Metsähallituksen suunnitelmissa myös tulevaisuudessa yhteen. Ärjän Taidefestivaali järjestetään ensi vuonna toiseen kertaan. Harkinnassa on myös pidempiaikainen residenssitoiminta saaressa – kunhan saaren kunnostustyöt etenevät seuraavan parin vuoden aikana.
Lisää: arjanfestivaali.fi
75-vuotisjuhlaseminaari “Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa linkin
https://youtu.be/15rXahoaBYo kautta suorana kello 13–16 sekä myöhemmin tallenteena.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi “vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Ihanan elämän jälkeen seuraava Fellinin “suuri” elokuva on vuoden 1963 8½ (Otto e mezzo). Henkilökohtaisuuden rajat ylittyvät ja teos laajenee yleiseksi ja ihmeellisen koskettavaksi.
Vuoden 1960 elokuvassa La dolce vita eli Ihana elämä hajoavat niin kommunikaatio kuin kulttuurikin; koti, luonto sekä totuus ovat tästä maailmasta poissa. Mutta tulevaisuuden mahdollisuus jää.
Kansikuvana on kajaanilaisen valokuvaaja Pekka Agarthin otos vuoden 2019 Oulujärven rock-risteilyltä. Risteilyllä esiintynyt Black Peider eli Petteri Tikkanen poseeraa höyrylaiva […]
Katselen vielä silloin tällöin televisiota. Kyllä, sitä laitetta, joka on kotona olohuoneessa jossain kirjahyllyn kulmassa tai jonkinlaisen lipaston päällä. Tarkoitan, […]
Sauna on hyvä ihmiselle. Tämä suomalaisten varsin hyvin tuntema seikka on todennettu useissa tutkimuksissa. Lämpö voi toimia myös henkisenä terapiana.
Ulkoministeriön rahoittamaan medialukutaitohankkeeseen kuuluva teos käsittelee ensisijaisesti journalismia ja sen määrittelyjä, Aki Petteri Lehtinen kirjoittaa.
JP Koskinen on ilmastonmuutosromaanissaan tiukasti ajan hermolla, Risto Kormilainen toteaa kritiikissään.
“Kuin istuisi murmanskilaisessa kapakassa kuuntelemassa uuden tuttavuuden kertomia sadunhohtoisia tarinoita, joissa on mukana ripaus syventävää analyysia”, Ville Hytönen kirjoittaa Arvo Tuomisen Putin-teoksesta.
Hamy Ramezanin ensimmäinen pitkä elokuva Ensilumi saapuu teattereihin perjantaina 16.10. Maahanmuuttotarinassa on ainesta suomalaiseksi klassikoksi.
Vuonna 1957 ensi-iltansa saaneeseen Cabirian öihin Fellini teki taustatutkimusta Rooman lähiöissä ja ilotyttöalueilla alakulttuurien asiantuntija Pier Paolo Pasolinin kanssa.
