Palsta suomalaisen elokuvataiteen avohakkuuksi
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Puolinaista estetiikkaa
Oulun kaupungin kulttuuristrategia 2030. Oulu – Capital of Northern Scandinavia 2020.
Aloitetaan positiivisilla uutisilla. Kulttuuristrategian esittelykuvaston visuaalisuus hätkähdyttää hetkittäin. Satunnaisen mainostoimiston työksi tämä olisi onnistunut, vaikka osa elementeistä tuntuu halvoilta. Työn toteuttaneen tahon voisi olettaa kykenevän loihtimaan myös laajamittaisempia kuvallisia eepoksia, jos hänelle annettaisiin vapaammat kädet.
Konservatiivisuuden ja radikalismin ristisiitoksen kategoriassa tämä voisi jopa menestyä, jos sellaista jollakin festivaalilla juhlistettaisiin. Kuvat tanssivat hetkittäin mutta pysyvät rajojen sisällä. Murretuissa väreissä yhdistyy vakavuus ja vanha aika, jota uudet ideat läikittävät. Teksti on yhdentekevä, mutta se ei ole tässä yhteydessä olennaisinta.
Mikään ei liiku, draaman kaari ei huipennu. Elementit pysyvät etäällä, vaikka ne on näennäisesti koottu yhteen. Miksei lopun metsäläinen kohtaa kaupungin bilettäjänuoria? Ehkä kyse on diversiteetistä, jonka ei ole tarkoitus sulautua, mutta esteettisesti kyse on pintaraapaisusta, vihjailusta vailla syvempiä aikeita. Olen radikaali, mutta en oikeasti, eikä millään ole väliä, sillä olen kuvassa kertomassa todellisuudesta, joka ei koskaan realisoidu.
Olemme tämän kokonaisuuden sivuilla vailla syvempää syytä. Kyse on kuin muutamia kiinnostavia kohtauksia sisältävästä elokuvasta, josta lopputekstien jälkeen jää pohtimaan, oliko irrallisuus tarkoituksellista. Siinäkö koko sanoma? Kiusoittelen taidoilla, joita minulla ei ole mahdollisuutta ilmentää. Jätän matkan rohkeasti kesken ja jään rannalle ihailemaan aaltoja.
Kielellistä kykyä ilmaista tyhjyyttä mahdollisimman moninaisesti ja silti ennustettavasti voinee pitää ominaisuutena, jolla on arvokas paikkansa tässä yhteyskunnassa, enkä näin ilmaistessani suinkaan pilkkaa tuota osaamista. Mutta teoksen visuaalinen ilme on juuri siinä määrin uskalias, että tekstin geneerisyys alkaa vaivata. Onko se toteutettu ennen kuvallisuutta? Onko elementtien kärjistymisessä toisiaan vasten kyse postmodernista pop-taiteesta tai ironiasta?
Älkäämme kuitenkaan sortuko liialliseen ankaruuteen. Omassa lajityypissään tämä on riittävän pätevää työtä. Surullista on lähinnä se, miten paljon laajempiin maailmoihin nämä onnistumisen sadasosavälähdykset voisivat viitata.
Oulun kulttuuristrategia 2030 luettavissa pdf-dokumenttina täällä >>
Demokratian yksinkertaistamisesta
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Tavallinen saksalainen professori
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Vanhuuden malleja eri ikäluokille
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Yksi elokuva noin neljästä aihiosta
”Vaikuttaa, että elokuva on kyhätty neljästä erillisestä käsikirjoituksesta henkistä väkivaltaa käyttäen yhden elokuvan mittaiseksi.” Kaltion Matti A. Kemi arvioi, että Hyväveli on vuoden 2022 heikoin kotimainen pitkä elokuva.
Hyytävä komedia ystävyydestä
”Aina ei oikein tiedä, pitäisikö nauraa vai hämmästellä suu auki”, kirjoittaa Pete Huttunen Pamela Tolan viimeisimmästä ohjauksesta Järjettömän paska idea. Oulussakin kuvatun elokuvan ensi-ilta oli 13.1.2023.
Päätöntä kaahailua Lappi-kuvastossa
Kaltion kriitikko Matti A. Kemi ei vaikuttunut viimeisimmästä Napapiirin sankarit -sarjan elokuvasta. ”Puoleentoista tuntiin edes ilmeikkäät näyttelijät eivät ole uskoneet käsikirjoituksen ponnettomuuteen.”
Toiveikasta talvimieltä
”Hamstereissa Veikko Huovisen veijaritarina syvenee yhden sukupolven korjaavaksi kokemukseksi”. Reijo Valta arvioi 4.1.2023 teattereihin saapuvan romaanin viimeisimmän, Markku Pölösen ohjaaman elokuvaversion.
Arjen aherrusta ja eskapismia maailman mylleryksen keskellä
Unenomainen seikkailu vanhalla Varikolla ”Seuraan esitystä hämmästyneenä ja yritän varoa, jotten vahingossakaan sotke riskialtista performanssia omilla äkillisillä liikkeillä tai teoillani.” […]
Vanha Eurooppa ja sen nykypäivän perinne
Perusarvojemme tuntematon historia Jopa 8 000 vuotta vanha Tonavan laakson sivilisaatio tarjoaa meille paljon enemmän kuin pelkkää museotavaraa. Sen yhteiskunnassa saivat […]
Hyvä on hiihtäjän hiihdellä
Antti Heikkisen Latu-romaanin maalaisproosa vertautuu Risto Kormilaisen silmissä karjalaiseen Heikki Turuseen ja ylä-savolaiseen Eino Säisään.
Vahva esikoisromaani uskonnon kahleista irtautumisesta
”Eksklusiiviset uskonnolliset liikkeet ja seurakunnat eivät anna tilaa itsenäiselle ajattelulle vaan kaventavat ihmisen ja uskon yhteen tiukkaan muottiin.” Risto Kormilainen luki Camilla Nissisen romaanin Meitä vastaan rikkoneet.
Kiannon klassikkolaulu vie maan ääriin
Juha Hurmeen uutuusteos Tiu tau tilhi ”hurmioituneella tavalla johdattelee kansakoulun periklassisen laulun myötä Fröbelin palikoihin ja aina Alaskaan saakka”, toteaa kriitikko Risto Kormilainen.
Paimenena muurien sisällä
”Lapsuuden lähtökohdat eivät olleet kovin otolliset Kaisa Tammelle (s. 1970) tulevaisuuden uraa ajatellen. Alkoholisti-isä terrorisoi perhettä ja sai raivokohtauksia. Risto Kormilainen arvioi Naisvankilan pomon.
Tellus tulessa
”Maapallon pelastukseksi tulee yhteiskuntien julkinen sektori rakentaa uusiksi, peruuttaa infrastruktuurin yksityistäminen, verotettava suuryhtiöitä ankarammin, ehkä jopa kansallistettava niitä.” Naomi Klein vaatii muutosta Tuli on irti -teoksessaan, arvioi Juhani Rantala.
Lajien punontaa, aatteen punerrusta
”Pikemmin kuin romaani teos on anti-romaani tai tutkielman parodia”, pohdiskelee Esko Karppanen Runeberg-palkintoehdokkaaksikin valitusta Tiina Lehikoisen Punelmia-teoksesta.