”Charlotte Clermont oli taiteilijaresidenssissä samaan aikaan kanssani”, valokuvaaja Inkeri Jäntti kertoo. Kanadalaisen videotaitelijan muotokuva on mukana Jäntin Mono no Aware -näyttelyssä, joka on kuvattu residenssijaksolla Japanin Fukuokan Studio Kurassa syksyllä 2016.
Tunnistamattomaan ihmiseen on helpompi samaistua”, Jäntti kommentoi kohteen kasvojen rajaamista kuvan ulkopuolelle. ”Kuvaan mielelläni henkilöitä tällä tavalla.”
Jäntti valittiin näyttelyllään 20. Oulunsalo Soi -musiikkijuhlien Vuoden Kuvataiteilijaksi. Mono no Aware on esillä Oulunsalon kirjastossa syyskuun puoliväliin asti.
Japanilainen käsite ”mono no aware” kuvastaa vapaasti suomennettuna hetken haikeutta. ”Se on se lyhytaikainen, suloisen melankolian tunne, jonka kokee, kun näkee jotain kaunista mutta hetkellistä.” Käsite on liitetty Japanin shintolaisuuteen ja erityisesti zen-buddhismin filosofiaan, ja sen nosti laajaan tietoisuuteen Edo-kaudella vaikuttanut kirjallisuusoppinut Motoori Norinaga (1730–1801), jonka mukaan mono no aware on japanilaisen kirjallisuuden ydinolemus.
Inkeri Jäntti valmistui medianomiksi Oulun ammattikorkeakoulusta vuonna 2013. Hän kuvaa niin spontaaneja hetkiä kuin lavastettujakin muotokuvia. Jäntille on tärkeää oivaltaa uutta ja vangita salattuja näkökulmia; erityisesti hylätyt talot ja unohdetut epäpaikat löytävät helposti tiensä Jäntin kuviin. Charlotten muotokuvakin on napattu Studio Kuran läheltä löytyneellä käytöstä poistetulla tai muuten unohtuneella uima-altaalla.
Valokuvaamisen lisäksi Jäntti on toiminut tuottajana ja käsikirjoittajana. Hän on työskennellyt useana vuonna myös Oulunsalo Soi -musiikkijuhlien festivaalikuvaajana.
Oulunsalo Soin Vuoden Kuvataiteilija, Inkeri Jäntti: Mono no Aware Oulunsalon kirjastossa (Karhuojantie 2) 16.8.–15.9., www.photonorth.fi.
Lisää osoitteessa www.inkeri-jantti.com.
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
”Vastoin ennakko-odotuksia elokuva on surumielinen, paikoin jopa eksistentialistinen pohdinta Pasasen luonteesta ja sisäisistä ristiriidoista.” Matti A. Kemi arvioi syksyllä suurempaa menestystä saavuttamattoman Spede-elokuvan.
Oulun teatterin Post-Kabareen ”sävyisä kantaaottavuus tuntuu kompromissilta silkan viihteen ja terävän herättelyn välillä”, kriitikko Tenka Issakainen toteaa pikkujouluajan kantaesityksestä.
Mummola ei ole se tavanomaisin jouluelokuva. Tia Kouvon 10.11.2023 teatteriensi-iltansa saaneen esikoispitkän arvioi Kaltiolle ilahduttavaksi Matti A. Kemi.
”Mutta jotain on tapahtunut, ja toivottavasti tapahtuminen jatkuu.” Päätoimittaja on juuttunut jonkinlaiseen… no, juuttunut. Juuttunut.
”Mitä tänään söisimme? Kaikkea on. Informaatioähky. Silmäkarkkia. Puhelimessa 5000 kuvaa. Onko meillä tähän varaa? Muista ottaa kuva.”
”Yhtään puhdasta arkkia ei löydy, vaikka käyn läpi koko talon. Muistan toissaviikolla ajatelleeni, että paperi on aika vähissä, mutta riisiäkään en käynyt ostamassa. Sitä paitsi paperin ostaminen tuntuu yhtä väkinäiseltä ja vaivaannuttavalta kuin pottujen ostaminen.”
”Kyseessä on myös hieman vahingossa Suomen suurin raanukokoelma sekä arkisto.” Amanda Hakoköngäs jututti Elina Juopperia tämän ”Perintö”-teoksen tiimoilta.
”Kuivakka tekstiaines lukuisine viitteineen haukotuttaa toisinaan”, Matti A. Kemi toteaa Martti Soramäen ensyklopediamaisesta Yleisradion historiikista Sensuurista sananvapauteen.
Kai Aareleidin Tyyni valtameri on ”samalla kertaa rakkaustarinoiden risteytys ja ikkunoita virolaiseen menneisyyteen avaava historia”, Risto Kormilainen kirjoittaa.
Ensimmäinen koltansaamenkielinen pitkä fiktioelokuva Je’vida saa ensi-iltansa 20.10.2023. Jenny Kangasvuo arvioi Katja Gauriloffin viimeisimmän ohjaustyön.
