Eräänlainen saavutus
Nelikymppinen Radiopuhelimet Heikki Romppaisen haastateltavana.
Murheen kantajat
Pauliina Vanhatalo: Vastuulliset. 252 s. Tammi 2022.
Pauliina Vanhatalo on monipuolinen kirjailija, joka on kirjoittanut viihdettä, omaelämäkerrallisia teoksia ja taideromaaneja. Viimeksi mainittuja on tähän mennessä julkaistu seitsemän, viimeisimpänä Vanhatalon omaan kotikaupunkiin, Raaheen, sijoittuva Vastuulliset.
Romaani kertoo ihmisistä, jotka ajautuvat ottamaan loputtomasti vastuuta lähimmäisistään ja jotka samalla ovat vaarassa unohtaa itsensä ja oman ainutkertaisen elämänsä. Keskushenkilöinä tavataan Niina, Pasi ja Lenni. He ovat eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa, mutta jokainen heistä on omalla tavallaan umpikujassa.
Niina on keskiluokkainen ja hyvin toimeentuleva kasvatusalan ammattilainen, mutta on aikuisen lapsensa ongelmien vuoksi jatkuvassa hälytystilassa. Pasi taas syyttää itseään kaverinsa tekemästä perhesurmasta eikä saa asialta rauhaa, vaan asettuu majailemaan surmatalon viereiseen autiotaloon.
Hirvittävän historian tahraamaan taloon on perheensä kanssa muuttanut alakouluikäinen Lenni. Pojan mieltä tummentavat uuteen kotiin liittyvien varjojen lisäksi perheen sisäiset huolet. Korona on vienyt muusikkoisän työt, eikä mies jaksa tätä masentumatta. Ympärillä olevien ihmisten tunnetiloja herkästi rekisteröivä Lenni pysyttelee jatkuvasti valppaana ja lapsen keinoin yrittää kannatella sekä itseään että läheisiään.
Näkökulmahenkilöt vaihtelevat luvusta toiseen ja vähitellen henkilöiden välinen verkosto ja kytkökset paljastuvat kokonaisuudessaan. Vanhatalo rakentaa kuvaa järjestelmällisesti, mutta silti hienovaraisesti ja pieniin yksityiskohtiin luottaen. Lukija saa oivaltamisen iloa, kun ihmisten väliset yhteydet selviävät.
Kirjailija kuvaa vähäeleisellä kielellä valtavia tragedioita, jotka ehkä koskettavatkin juuri siksi, ettei niiden kertomiseen tarvita patetiaa tai paisuttelua. Henkilöhahmoihin kiintyy, eikä heistä kukaan ole yksioikoisen hyvä tai paha. Niukoin sanoin Vanhatalo onnistuu piirtämään näkyviin myös hahmojen taustoja, jolloin heidän tekemisiään ja tekemättä jättämisiään ymmärtää entistä paremmin.
Teos on rakennettu siten, että jännite säilyy alusta loppuun asti. Heti ensimmäiset virkkeet imaisevat mukaansa ja nopeasti muodostuu pakottava tarve saada tietää, miten näiden ihmisten käy.
Raahe on tarinassa tunnistettavana läsnä, vaikka kaupunkia ei taidetakaan nimetä suoraan. Esille ja merkityksellisiksi nousevat esimerkiksi erikoinen vesitornitalo sekä terästehdas ja sen vaikutus kaupungin asukkaiden elämäneetokseen. Unelmien on vaikea kantaa pikkukaupunkia kauemmas, kun tehdasyhteisön arvot ohjaavat sopeutumaan ja seuraamaan isältä pojalle siirtyviä malleja.
Vanhatalo vihjaa myös siitä, miten vahingollinen voi perinteinen voimakkaan, pärjäävän ja pystyvän miehen ihanne olla. Vaatii voimia pyristellä siitä eroon ja kokea itsensä ihan kelpo mieheksi, vaikka vasaran sijaan kädessä pysyisi paremmin kitara.
Vastuulliset on hienovireinen ja psykologisesti uskottava kuvaus vaikeissa tilanteissa kamppailevista ihmisistä. Erityisen vaikutuksen tekee se luontevuus, jolla Vanhatalo kuvaa maailmaa nuoren pojan näkökulmasta. Lennin sinnittely perheen ristiriitojen keskellä vetää vakavaksi paatuneimmankin lukijan.
Kaikille aisteille
”Yleisesti ottaen taidetta pitää vain katsoa, joissain tapauksissa kuunnella, joskus jopa haistella, mutta ei missään tapauksessa koskea.” Kuinka ”saamelaisen nykytaiteen suurnäyttely” Helsingissä vertautuu Oulun taidemuseossa alkuvuodesta 2026 nähtyyn?
Kaupunki syntyy suistoon
”Toimeliaisuus on syntynyt sinne, minne entisaikojen kulkupeleillä parhaiten pääsi, vesireittejä pitkin. Jokea ja merta. Veneillä, ruuhilla, tukkilautoilla, laivoilla. Talvella hiihtäen tai eloperäisillä vetopeleillä. Poroilla ja hevosilla.”
Aikuisten fantasialle olisi valtava kysyntä
Genrekirjallisuutta luetaan Suomessakin runsaasti. Suuren osan siitä julkaisevat hyvin pienet kustantamot. Helmivyö juhlisti toukokuussa kymmenen vuoden kustannustoimintaansa.
Korjaamontien treenikset purku-uhan alla
Välivainiolle on keskittynyt omaehtoisen kulttuurin tiloja. Niistä tunnetumpi, Tilaa kulttuurille ry:n ylläpitämä Tukikohta elää ja voi hyvin, mutta toinen on lopetusuhan alla.
Näkymätön toinen
Miten ihmisen ja tarkemmin ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajan itsetietoisuus muotoutuu? Mousa pohtii yksilön ja yhteiskunnan suhdetta filosofien ja sosiologien näkökulmien valossa.
Oulun hiljaisuus mahdollistajana luovuudelle
Pietarissa opiskellut brasilialaislähtöinen taiteilija Gabriel Gram muutti Ouluun vuoden 2025 alkaessa. Jela Seppä jututti tatuoijana työskentelevää Gramia tämän esikoisnäyttelyn yhteydessä.
Pentin poluilla kirjailijan jalanjäljillä
Osana Oulu2026-kulttuuripääkaupunkiohjelmaa valmistuneen Pentin polut -kulttuurireitistön avajaisia juhlittiin Siikalatvalla ja Pyhännällä kesäkuussa. Niina Kestilä tutustui reittiin.
Sienipilven varjo
Juhani Rantala mietti voimakkainta väkivaltaa ja ihmiskunnan päätymistä siihen Hiroshiman räjähdyksen 80-vuotispäivän tienoolla.
Juha Hurme ohjasi kirjan nelikymmenvuotiaasta Radiopuhelimet-yhtyeestä
”Kuten edeltäjänsä myös Radiopuhelimet palasina pitää siis sisällään yhtyeen jäsenten itsensä kertomaa – mutta tällä kertaa vain heidän.” Tämänkin kirjan on toimittanut Juha Hurme.
Poliittista luentaa
”Historia osoittaa, kuinka kulloinenkin poliittinen säätila on heijastunut Suomen ja Venäjän välisiin kulttuuriseen kanssakäymiseen. Tomi Huttunen toteaa kirjallisuuden kääntäminen olleen vilkkaampaa maiden välisen suojasään vuosina.”
Muutos tapahtuu taiteesta
”Oulu2026:ssakin on omat sokeat pisteensä ja kriittisen tarkastelun kohteet, ja eiköhän niistäkin saada vielä kuulla perusteltua analyysiä.” Päätoimittaja ei tällaista vielä kuitenkaan tarjoa, kunhan harhailee.
Kannessa: Juoppo Joogaa
Kesäkuun kansiteos on Oulussa asuvan performanssitaiteilija Olga Prokhorovan ”Juoppo Joogaa”.
Paa skaks tässä?
”The Blaster Masterin sukupolven mittaisen levytystauon jälkeen julkaistu Bring Me The Sun yllättää myönteisesti”, Eros Gomorralainen kirjoittaa oululaisyhtyeen uudesta pitkäsoitosta.
Vieraan vieraana
Mustarindan kesäohjelma kuvittelee uusia tapoja ymmärtää taiteen roolia kestävämmän matkailun kontekstissa.
”No Ban Can Block the Ways of Enjoying Life”
”Poems, dance and songs help us balance all the traumas through hope.” Lölä Florina Vlasenko interviewed Iranian-born artist Shima Salehi.
Maisemia saamelaisen nykytaiteen rinteiltä
Saamelaisen nykytaiteen suurnäyttely Eanangiella – Maan kieli on yksi Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden kohokohdista. Jenny Kangasvuo tutustui näyttelyyn.
European Capital of Culture: Next Stop – Elections
What lies beneath the shiny surfaces of Capital of Culture project? Lölä Florina Vlasenko ruminates on the feelings of Oulu artists and cultural workers on the ground level. [The article is written in March 2026.]
Meän Periferian yhteisöllinen syli on avara, innostava ja lämmin
Meän Periferia avasi toimintansa Meän Kulmassa Kemin keskustassa vuonna 2025. Mitä siellä tapahtuu? Anu Kolmonen kertoo.