Onnittele 80-vuotiasta Kaltiota lahjoittamalla!
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
Erikoisia naisia kautta aikojen
Maria Pettersson: Suomen historian jännät naiset. Selvännäkijöitä, sotilaita, huijareita ja horrossaarnaajia. 597 s. Atena 2022.
Kautta aikojen suomalaiset naiset ovat vaikuttaneet politiikassa, kulttuurissa, sodassa, kaupassa ja monella muulla alalla vahvasti. Heidän roolistaan on historian saatossa kirjoitettu kuitenkin varsin vähän aina 1970-luvulle saakka, jolloin naisten historiaa alettiin tutkia perusteellisemmin. Pintaa raaputtamalla paljastui, että vuosisatojen aikana on vaikuttanut monia persoonallisia, vahvoja, erikoisia ja jänniä naisia, jotka ovat jättäneet riuskan jäljen maailman menoon.
Journalisti-lehden päätoimittaja ja historiaharrastaja Maria Pettersson (s.1984) on kirjoittanut teoksen Suomen historian jännät naiset, jossa hän marssittaa framille laajan kirjon naisia, jotka olivat hyväsydämisiä, pahansisuisia, auttavia ja itsekkäitä. Mukana on seikkailijattaria ja rikollisia, taiteilijoita ja hovin liehittelijöitä, sotilaita ja aktivisteja, uranaisia ja hengen naisia. Siis naisia joka lähtöön!
Elvira Bono (1893–1973) oli italialaiseen Bonon sirkussukuun syntynyt trapetsitaiteilija, tarkka-ampuja ja näyttelijätär. Hän oli monilahjakkuus, joka avioitui 16-vuotiaana taidemaalari Jalmari Ruokokosken kanssa. Liitto jäi lyhyeksi, ja Bono lähti heimosotaretkelle Petsamoon. Retki meni Bonon osalta vihollisen ylivoiman alla penkin alle. Bono viehtyi Lappiin ja hän työskenteli tulkkina ja kokkina metsä- ja kultatyömailla. Värikäs ja toimelias Bono kuoli 80-vuotiaana ja on haudattu Rovaniemelle.
Kuvataiteilijoista yksi originelleimmista oli Meri Genetz (1885–1943), joka keskusteli henkien kanssa, söi kärpässieniä ja keräsi ympärilleen laitapuolen kulkijat sekä astrologit. Pariisin taiteilijapiireissä hän oli kuin kotonaan. Taidetta syntyi ja elämä oli yhtä juhlaa – mutta myös murheenlaaksoa, kun puoliso kuoli ja poika kaatui talvisodassa. Kuolemansa jälkeen räväkän taiteilijattaren teokset vaipuivat unholaan, kunnes 1980 hänen muistonäyttelynsä toi ne jälleen ihmisten tietoisuuteen.
Hovin liepeillä niin idässä kuin lännessä on useampikin nainen päässyt kurkistamaan kuningas- ja keisariperheiden elämään aina 1500-luvulta lähtien. Naisista löytyy myös sotilaita ja aktivisteja sekä punaisten että valkoisten puolelta. Pettersson esittelee myös ensimmäiset kansanedustajanaiset, joita oli useista puolueista. He olivat vahvoja tahtonaisia, joista monet perustivat naisten oikeuksia ja tasavertaisuutta ajavia yhdistyksiä.
Uranaisista Pettersson nostaa niin oman alansa uranuurtajia kuten Alma Söderhjelmin (1870–1949), joka oli Suomen ensimmäinen naisprofessori, kuin bisnesnaisia teollisuuspamppu ja kansanedustaja Vera Hjeltin (1857–1947) tapaan. Hengen naisia on ollut myös sangen kirjava joukko: okkultisteja, selvännäkijöitä, parantajia, noituutta harjoittaneita, näkyjen näkijöitä ja uskonnollisia johtajia.
Pettersson kuvaa antaumuksella kunkin naisen taustaa, ympäristöä ja aikaa, jossa he elivät. Joskus hän eksyy turhankin pikkutarkasti kuvailemaan henkilön elämää kronologisessa järjestyksessä. Monissa kohdin vähempikin olisi riittänyt tuomaan kaikkein keskeisimmän henkilön elämäntyöstä. Kyllä tämä teos pienestä historian kertauskurssistakin käy, mutta ennen muuta teos tarjoaa maukkaita henkilökuvia väliin hersyvän huumorin kera.
Metsä elonkirjon takaajana ja luonnonsuojelutyön näyttämönä
”Havumetsän lapsien voima on elokuvan kyvyssä käsitellä valtavaa aihevyyhtiä laajalle yleisölle lähestyttävällä tavalla.” Virpi Suutarin viimeisimmän dokumentin arvioi Kaltiolle Mia Hannula.
Metsäsuhteemme dokumentoijat ja ennallistajat
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Perämeren Berliini 2025
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
Työväenkulttuurin takaisinvallankaappaus
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Palsta suomalaisen elokuvataiteen avohakkuuksi
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Demokratian yksinkertaistamisesta
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Tavallinen saksalainen professori
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Vanhuuden malleja eri ikäluokille
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Vau, täällä on tällaisiakin tyyppejä
”Moni hyönteinen näyttää ulkoavaruuden olennolta, jos mikroskoopilla katselee. Se herättää enemmänkin hämmästystä, jopa inhoa ja halua torjua näitä olentoja. Silloin empatia jää helposti puuttumaan.” Sampsa Hannonen haastatteli eläinfilosofi Elisa Aaltolaa.
Mielenosoitusoikeuden taantuminen tainnuttaa demokratiaa
”Mielenosoittamisoikeus, kuten mikä tahansa muukin oikeus, voidaan myös menettää. Siksi sen toteutumista tulee seurata, tarkastella ja uudelleenarvioida.” Rovaniemeläinen lukiolainen Minea Kaippio kirjoittaa mielipiteenvapaudesta.
Sielujen läpi ujeltavia kertomuksia luopumisesta
”Elokuva on kokonaisuutena immersiivinen. Sen sisäismaailmaan uppoutuu vaivatta. Pöystin roolihahmo tivaa: ’Vakoiletko sinä, nainen, uniani?!'” Matti A. Kemi katseli Pirjo Honkasalon viimeisimmän fiktioelokuvan.
Vetoomusten allekirjoittelu ei riitä
Apartheid-valtioita on ennen Israeliakin pysäytetty boikottien avulla.
Via Karelia ja Österbottenin siutti Kotia
”Oli varhmaan tarkotus ette sain vastaani haasteita. Mie tarkotan ette, jos kirjailija lähtee stipentireissule, niin onnea oon se, ette jotaki tapahtuu. Mutta tällä kertaa tapahtumia oli aika monta.”
Vain väsymyksestä johtuvaa
”Etsiessäni talon vanhoja piirustuksia löysin senkin sisuksista hyvin pehmeän paperin. Vai pitäisikö sanoa sittenkin dokumentin: laidoista raskaasti hiutunut todistus sijoitti tilamme rekisteriin. Kaikki oli käsinkirjoitettu, ja voi miten kauniisti!”
Jenni Kinnusen kolumni.
Pääskyparvi taivaan räystään alla
”Kesällä Kuttura täyttyy elämästä, kun kylässä syntyneet palaavat jälkeläisineen tutuille laitumille. Tulemme pääskysten lailla, löydämme armaat asuinsijat, rakkaat rannat. Otamme vastaan, mitä kotikylän kesä tarjoaa.”
Pullotettuna päihdyttävä varoitusfilmi alkoholin ongelmista
”Tämän vuoden parhaimmistoa viihdeosastolla”, toteaa Matti A. Kemi 28.3.2025 ensi-iltansa saaneesta, Teemu Nikin ohjamaamasta elokuvasta 100 litraa sahtia.
Kylässä kylästä kylään
Mustarinda-seuran Miina Kaartinen ja Sanna Ritvanen viettivät kolme kuukautta residenssissä New Yorkissa. Kaltion palstalla he haastattelevat Red Hookin Pioneer Works -kulttuurikeskuksen julkaisutoiminnan johtajaa.
TaideTurvapaikka: safe(r) space for (inevitable) peace
Lölä Florina Vlasenko writes about TaideTurvapaikka, a community art project started at Oulu refugee center in 2023. The article is published in Finnish translation in the printed Kaltio 1–2/2025.
Jah(app)! Digihunteerinkia
Meänkielen kirjeenvaihtajamme Linnea Huhta pohtii tällä kertaa olemassaoloaan digitaalisessa maailmanpiirissä.
Thangka välittää viisautta, myötätuntoa ja voimaa
Vuoden 2025 helmikuun viikonloppuina Oulussa oli mahdollista tutustua thangkoihin Galleria 33:n tiloissa. Thangkat ovat keskeinen osa Tiibetin kulttuuria sekä tiibetinbuddhalaista harjoitusta.
Pamelalla Senegaliin
”Omakustanne on hykerryttävä ja sisällöltään yllättävän valistava teos matkailusta, eurooppalaisuudesta sekä senegalilaisen kulttuurista.”
Vahvan inhimillinen kuva Lönnrotista
”Tällaisen elämäkerran aika jo totisesti oli”, toteaa Risto Kormilainen emeritaprofessori Irma Sulkusen teoksesta Elias Lönnrot ja hänen pitkä varjonsa.
Mestari ja oppipoika
”Kirjansa alaviitteissä Seppälä valottaa usein kiinnostavia näkökulmia.” Juhani Rantala luki Juha Seppälän teoksen Paavo Rintalan kirjallisuuden lukemisesta.
Hakkuilla tavataan: tiedolla ja tarinoin tuhoa vastaan
Aktivistinen Metsäliike ja kulttuurilehti Kaltio kohtaavat toisensa yhteistyönumeron sivuilla, kiitos päätoimittaja-Paavolle tästä tilaisuudesta! Metsäliike on kansanliike, jonka tavoite on saada […]
Kepeitä piipahduksia viktoriaaniselle kosioreissulle
”Huolitellun tekstin lomassa näennäisesti ei tapahdu muuta kuin sulhasen valinta, mutta rivakasti etenevät käänteet tarjoavat lukijalleen kurkistuksen 1800-luvun ajatuskuvioihin ja maisemiin.” Matti A. Kemi luki Satu Tähtisen romaanisarjan kaksi ensimmäistä.
Sanojen äiti on kaasu
”Yhtä paljon kun piereskely on ollut osa ihmisyyttä, myös piereskelyyn liittyvä kirjoittaminen on kuulunut monien sanankäyttäjien repertuaariin.” Aapo Kukko luki Nastamuumion julkaiseman historiallisen suolikaasukirjoituskoosteen.