
Onnittele 80-vuotiasta Kaltiota lahjoittamalla!
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
Pauliina Vanhatalo: Vastuulliset. 252 s. Tammi 2022.
Pauliina Vanhatalo on monipuolinen kirjailija, joka on kirjoittanut viihdettä, omaelämäkerrallisia teoksia ja taideromaaneja. Viimeksi mainittuja on tähän mennessä julkaistu seitsemän, viimeisimpänä Vanhatalon omaan kotikaupunkiin, Raaheen, sijoittuva Vastuulliset.
Romaani kertoo ihmisistä, jotka ajautuvat ottamaan loputtomasti vastuuta lähimmäisistään ja jotka samalla ovat vaarassa unohtaa itsensä ja oman ainutkertaisen elämänsä. Keskushenkilöinä tavataan Niina, Pasi ja Lenni. He ovat eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa, mutta jokainen heistä on omalla tavallaan umpikujassa.
Niina on keskiluokkainen ja hyvin toimeentuleva kasvatusalan ammattilainen, mutta on aikuisen lapsensa ongelmien vuoksi jatkuvassa hälytystilassa. Pasi taas syyttää itseään kaverinsa tekemästä perhesurmasta eikä saa asialta rauhaa, vaan asettuu majailemaan surmatalon viereiseen autiotaloon.
Hirvittävän historian tahraamaan taloon on perheensä kanssa muuttanut alakouluikäinen Lenni. Pojan mieltä tummentavat uuteen kotiin liittyvien varjojen lisäksi perheen sisäiset huolet. Korona on vienyt muusikkoisän työt, eikä mies jaksa tätä masentumatta. Ympärillä olevien ihmisten tunnetiloja herkästi rekisteröivä Lenni pysyttelee jatkuvasti valppaana ja lapsen keinoin yrittää kannatella sekä itseään että läheisiään.
Näkökulmahenkilöt vaihtelevat luvusta toiseen ja vähitellen henkilöiden välinen verkosto ja kytkökset paljastuvat kokonaisuudessaan. Vanhatalo rakentaa kuvaa järjestelmällisesti, mutta silti hienovaraisesti ja pieniin yksityiskohtiin luottaen. Lukija saa oivaltamisen iloa, kun ihmisten väliset yhteydet selviävät.
Kirjailija kuvaa vähäeleisellä kielellä valtavia tragedioita, jotka ehkä koskettavatkin juuri siksi, ettei niiden kertomiseen tarvita patetiaa tai paisuttelua. Henkilöhahmoihin kiintyy, eikä heistä kukaan ole yksioikoisen hyvä tai paha. Niukoin sanoin Vanhatalo onnistuu piirtämään näkyviin myös hahmojen taustoja, jolloin heidän tekemisiään ja tekemättä jättämisiään ymmärtää entistä paremmin.
Teos on rakennettu siten, että jännite säilyy alusta loppuun asti. Heti ensimmäiset virkkeet imaisevat mukaansa ja nopeasti muodostuu pakottava tarve saada tietää, miten näiden ihmisten käy.
Raahe on tarinassa tunnistettavana läsnä, vaikka kaupunkia ei taidetakaan nimetä suoraan. Esille ja merkityksellisiksi nousevat esimerkiksi erikoinen vesitornitalo sekä terästehdas ja sen vaikutus kaupungin asukkaiden elämäneetokseen. Unelmien on vaikea kantaa pikkukaupunkia kauemmas, kun tehdasyhteisön arvot ohjaavat sopeutumaan ja seuraamaan isältä pojalle siirtyviä malleja.
Vanhatalo vihjaa myös siitä, miten vahingollinen voi perinteinen voimakkaan, pärjäävän ja pystyvän miehen ihanne olla. Vaatii voimia pyristellä siitä eroon ja kokea itsensä ihan kelpo mieheksi, vaikka vasaran sijaan kädessä pysyisi paremmin kitara.
Vastuulliset on hienovireinen ja psykologisesti uskottava kuvaus vaikeissa tilanteissa kamppailevista ihmisistä. Erityisen vaikutuksen tekee se luontevuus, jolla Vanhatalo kuvaa maailmaa nuoren pojan näkökulmasta. Lennin sinnittely perheen ristiriitojen keskellä vetää vakavaksi paatuneimmankin lukijan.
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
”Havumetsän lapsien voima on elokuvan kyvyssä käsitellä valtavaa aihevyyhtiä laajalle yleisölle lähestyttävällä tavalla.” Virpi Suutarin viimeisimmän dokumentin arvioi Kaltiolle Mia Hannula.
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
”Voihan olla, että fiksumpi lukija saa noista keskusteluista enemmän irti kuin tällainen maalaisjuntti”, Eero Ylitalo äimistelee Eero Materon romaanin Laturin paperit kerronnan tasoja.
”Mäkelällä on pitkä Proust-perinne. Jo kesällä 1962 kahdenksantoistavuotiaana hän kävi Pariisissa Pére Lachaisen hautausmaalla tämän haudalla.”
Risto Kormilainen luki myös Hannu Niklanderin viimeisimmän romaanin ja koki, että ”mukaan on lastattu tarpeettoman paljon korttiotteita ja tiedon runsautta”.
”Holmström onnistuu kuvauksessaan uskottavasti ja on hienoa, että tapahtumapaikkana on pieni maalaiskaupunki Helsingin, Tampereen tai Turun sijaan.” Risto Kormilainen luki Suden lapset.
Markku Envall ”antaa lukijalle tilaa omaan ajatteluun ja kantojen muodostukseen tekstien mietteliäisyydellä sekä arvoituksellisuudella”, kirjoittaa Risto Kormilainen esseekokoelmasta Rajan kahta puolta.
Sodan pauloissa tarkastelee Suomen militarisoitumista parinkymmenen artikkelin verran. Juhani Rantala luki Susanna Hastin ja Noora Kotilaisen toimittaman teoksen.
”Kokeelliseksi elokuvaksi 66 minuuttia lumoaa.” Matti A. Kemillä riittää ylisanoja Mika Taanilan viimeisimmälle Epäonnistunut tyhjyys-teokselle.
Joulukuun numeron kannessa on Tuija Karénin teos ”Kokkotuli” sarjasta Heijastuksia.
Päätoimittaja vaelsi marraskuun lopulla Pikisaareen ja päätti kertoa siitä myös pääkirjoituksessa. Juonipaljastuksena kerrottakoon, että 12.12. reissutoive jäi vain toiveeksi.
Sula tuoksui keväällä lähdön aikana. Lehdet ja havunneulat varisevat kenkieni alla. Paljastunut, kostea maa hengitti jännittyneesti, ja sadevesi valui kanssani […]