Tulva ry hyökyy nimensä mukaisesti moneen suuntaan. Tapahtumien järjestäminen, musiikki- ja mediatuotannot, vaatemerkin pyöritys ja nuorisotyö kuuluvat kaikki yhdistyksen repertuaariin.
Tulvan taustalla vaikuttaa liuta pitkän linjan räppäreitä ja kulttuurivaikuttajia, jotka ovat löytäneet uuden intohimon nuorten kanssa työskentelystä.
Henry K: rap-artisti ryhmänohjaajana
Istuskelemme Tulva ry:n toiminnanjohtajan Henry Kuusiniemen (-85) kanssa vesiväylän äärellä Toppilansaaressa, Telakka-mediapajan pihalle itse rakennetulla patiolla, jota on tarkoitus hyödyntää kesällä videokuvauksissa ja tapahtumissa. Maisemat ovat tulleet tutuiksi yhdelle Oulu-rapin pioneereista, joka jo nuoruudessaan vietti paljon aikaa alueen läheisyydessä. Vastarannalla näkyvät seitsemisen vuotta sitten asunnoiksi muutetut historialliset tehdasrakennukset: punatiilinen Vaasan Mylly ja SOK:n valkeat viljasiilot, joiden kellarikerroksessa toimi 2000-luvun alkupuolella myös rap-kollektiivi Kultaleiman studio.
”Saatoimme viikonlopun aikana tehdä studiossa biisin, nauhoittaa ja julkaista sen ja lopuksi suunnata vielä keskustaan juhlimaan”, Kuusiniemi kertoo. Kultaleimaan kuului kahdeksan MC:tä, jotka vannoivat ryhmäenergian nimeen Wu Tang Clanin hengessä.
Poppoo oli tärkeä kasvualusta niin Henry K:lle kuin koko Oulun rap-skenellekin: tästä muistuttaa myös koru Kuusiniemen kaulassa. Myöhemmin syntyi Perusjätkät-yhtye, joka on tehnyt Oulun murretta tunnetuksi suosioon nousseilla biiseillään ja keikkaillut ahkerasti ympäri Suomea.
Silta hip hop -taustasta nuorisotyöhön tuntuu luontevalta. ”Mulle musiikin tekeminen on aina ollut yhteisöllistä hommaa, se on mulle se suola siinä”, painottaa Henry. Rap-kokoonpanoissa eletyistä kokemuksista riittää ammennettavaa myös nykyiseen työhön mediapajan ryhmänohjaajana.
Kuusiniemi teki räppäämisen ja keikkailun ohessa monta vuotta erilaisia hanttihommia. Nykyinen pesti tuntuu niihin verrattuna kuin toteen käyneeltä unelmalta: ”En olisi viisi vuottakaan sitten voinut kuvitella, että saisin tehdä tällaista työkseni. Ajoin viisitoista vuotta ammatikseni kuorma-autoa. Sitten tapasin Tulvan jätkät ja siitä se lähti.”
Henri Kuusiniemi Telakan edustalla. Kuva: Totte Vaarala.
Tulva ry
Tulva koostui alun perin Porista Ouluun muuttaneista Jere Rönkkömäestä ja Jussi Rautiosta, jotka olivat järjestäneet Pori on the Raps -tapahtumaa kotikaupungissaan vuosina 2014–2015. Molemmat tunsivat palavaa intohimoa musiikkia kohtaan ja kulttuuriala kiinnosti.
Idea räppifestareiden järjestämisestä Oulussakin heräsi, kun Rönkkömäki ja Rautio sattuivat ajelulla uudessa kotikaupungissa ohittamaan Limingantullin Areena-rakennuksen (nyk. Terminaali). Paikka vaikutti lupaavalta keikkalokaatiolta, ja miehet ryhtyivätkin sutjakkaasti tuumasta toimeen.
Esiintymään kutsuttiin tunnettuja artisteja ympäri Suomea ja ensimmäinen Tulvafest-tapahtuma näki päivänvalon vuonna 2016. Paikallista rap-skeneä edustivat muiden muassa Perusjätkät ja Henry K, johon tutustuttuaan porilaiset päättivät pyytää häntä kelkkaansa mukaan. Yhteistuumin miehet alkoivat suunnitella lisää hip hop -tapahtumia Ouluun, ja pian paikalliseen klubitarjontaan ilmestyi Tulvafestien lisäksi kuukausittainen Tulvaklubi, joka on tarjonnut esiintymismahdollisuuksia myös paikallisille aloitteleville kyvyille.
Yhdistykseksi Tulva Ry rekisteröitiin kevättalvella 2017.
Tulva on tuonut Ouluun kansainvälisiä artisteja: yhdysvaltalainen Reks, Kanadan Merkules , Looptroop Rockers Ruotsista. Devin the Dude on vieraillut kaupungissa pariinkin otteeseen. Liekö syynä paluuseen makoisa poronliha, jota tulvalaiset tarjosivat teksasilaiselle räppärille Seurahuoneella ja jota tämä Kuusiniemen mukaan ”kehui maasta taivaaseen”? Tulvalaiset kokeilivat siipiään myös kivijalkaklubi Wäinön vakituisina tapahtumajärjestäjinä noin puolen vuoden ajan, mutta saivat harmikseen huomata, ettei hip hop -painotteisessa yökerhossa riittänyt tarpeeksi kävijöitä keikkailtojen ulkopuolella.
Nuorisotyön suuntaan toiminta on laajentunut pikkuhiljaa. Tietä viitoittivat muun muassa yhteistyöprojektit Nuorten Ystävät ry:n ja Kaaos-hankkeen kanssa. Ensimmäisessä näistä nuorten kanssa työstettiin yhdessä rap-biisi, johon kuvattiin myös musiikkivideo. Toisessa osallistujat pääsivät itse järjestämään maksuttoman ja päihteettömän klubi-illan artisteineen sekä vastaamaan tiedotuksesta, markkinoinnista ja tapahtuman dokumentoinnista. Nuorten kanssa työskentely sytytti kipinän vaiherikkaan nuoruuden eläneissä miehissä ja johti sittemmin myös ajatukseen kuntouttavan työtoiminnan ryhmien perustamisesta.
Telakan historiasta puhuttaessa Kuusiniemen katse vaeltaa vaistomaisesti pihan poikki, kovalla työllä rakentuneen media- ja monitoimitalon suuntaan. ”Onhan tämä uskomaton tarina. Riskejäkin on pitänyt ottaa, mutta kasvettu on koko ajan ja suunta on vain ylöspäin.”
Telakan studion tarkkaamo. Kuva: Joonas Leinonen.
Telakka: venekorjaamosta mediapajaksi
Toppilan entisen satama-alueen telakka toimi pitkään venekorjaamona. ”Ennen täällä korjattiin veneitä, nyt täällä korjataan nuoria”, Henry toteaa osuvasti.
Tulva ry:n ja ahkerien talkoolaisten ansiosta rakennus pitää nyt sisällään ammattitason äänitysstudion erillisellä tarkkaamolla, tapahtuma- ja kuvauskäyttöön soveltuvan monitoimisalin, työpisteitä mediatuotantoihin, ruokailu- ja oleskelutilan, Moar-vaatemerkin tilat sekä pelailulle ja liikunnalle omistetun huoneen, jonka keskiössä ennen komeillut skeittiramppi on sittemmin siirretty pihamaalle. Taitojaan voi nyt hioa biljardissa tai pingiksessä, ja ylimääräistä energiaa voi purkaa turvallisesti katosta roikkuvaan nyrkkeilysäkkiin. Äänitysstudio on niin aloittelijoiden kuin ammattilaisten ahkerassa käytössä ja siellä on nauhoitettu musiikkia hip hopista raskaaseen heviin.
Yhdistyksen jäseniä on alusta asti ajanut halu vahvistaa Oulun kulttuurikenttää ja tehdä rohkeita avauksia. ”Koettiin, että tällaista paikkaa ei vielä ollut ja haluttiin olla suunnannäyttäjiä”, kertoo Henry. DIY-meininki näkyy tulvalaisten toimintatyylissä: ”Lähdetään rohkeasti tekemään. Ei anneta periksi ja näytetään, että pystytään itse toteuttamaan asioita.”
Devin the Dude Tulvaklubilla 2017. Kuva: Enya Honkanen.
Kuin toinen koti
Ensimmäinen kuntouttavan työtoiminnan ryhmä aloitti Telakalla vuoden 2019 syksyllä, kun tilat oli saatu remontoitua uuteen uskoon. Tällä hetkellä talossa toimii kaksi ryhmää, joista toinen erikoistuu video- ja valokuvaukseen ja toinen musiikki- ja äänituotantoon. Ohjaajana toimii Kuusiniemen lisäksi myös musiikki- ja rap-taustainen Joni Virtanen.
Hip hop -kulttuurin perintö elää vahvana. ”Täällä kaikki ovat samalla viivalla: kaikilla on oikeus tulla kuulluksi ja kaikkia tuetaan. Tärkeintä on, että pelataan yhteen”, Kuusiniemi korostaa. Osalla kuntouttavan työtoiminnan ryhmäläisistä saattaa olla yksityiselämän ongelmia, osaa vaivaa esimerkiksi työuupumus tai motivaation puute. Ohjaajien tehtäviin kuuluu tietojen ja taitojen opettamisen lisäksi paljon muutakin. Vuosien varrella karttunut kokemus ja lähipiirin ihmiskohtalot auttavat ymmärtämään erilaisia elämäntilanteita paremmin sekä kohtaamaan nuoria rehellisesti omana itsenään ja tukemaan heitä eteenpäin.
Mediapaja on suosittu nuorten keskuudessa, hakijoita olisi jonoksi asti. Joillekin ryhmäläisistä Telakasta on tullut ikään kuin toinen koti ja siellä viihdytään hyvin. Telakalla tuntuukin vallitsevan kotoisan rento tunnelma ja ohjaajien ote on pohjoisoululaiseen tapaan rehdin suorasukainen ja vieraanvarainen.
Stepa ja DJ Massimo esiintymässä Tulvalive-lähetyksessä 2019. Kuva: Jere Rönkkömäki.
Vaatemerkki toiminnan tukena
Välillä yhdistys on kamppaillut taloudellisten vaikeuksien kanssa. Telakan kunnostuskin oli vähällä jäädä kesken. ”Puolessavälissä urakkaa loppuivat rahat ja oltiin hetki sormi suussa tulevan suhteen”, Henry kertoo. Pohjakassa oli kerätty tapahtumatuotoilla ja rahojen huvettua remontointiin tuli parin kuukauden tauko. ”Muistan, että istuttiin tämän saman pöydän ääressä silloin kesällä repien suurin piirtein toisiltamme hiuksia päästä ja ihmetellen, mitä nyt tehdään.”
Hätiin tuli kuin tilauksesta Moar: lappilainen eettinen ja ekologinen vaatemerkki, jonka perustaja Henri Lyytinen innostui yhteistyöstä Tulva ry:n kanssa. Lyytinen oli jo itse vetäytynyt brändin aktiivisesta pyörittämisestä, mutta yhdistyksen kautta hän löysi mielekkään tavan jatkaa vaatemerkin elämää. Lyytinen luovutti Moarin tulvalaisten käsiin ainoana vaatimuksenaan, että kaikki vaatemyynnistä saadut tuotot käytettäisiin lyhentämättöminä nuoriso- ja kulttuurityöhön.
Onkin pitkälti vaatemerkin ansiota, että Telakan kunnostusta pystyttiin jatkamaan. ”Ilman Moaria koko homma olisi jäänyt siihen”, Kuusiniemi toteaa. Moarista on sittemmin muodostunut tärkeä osa yhdistyksen identiteettiä, ja tutun pandalogon voikin bongata sen jäsenten ja kannattajien päältä niin edustustilaisuuksissa kuin vapaa-ajallakin.
Tapahtumia, musiikkia, videoita ja mediaa
Mediapajan projektien kirjo on laaja ja kokouspöydän ääreen keräännytään lähes päivittäin ideoita pyörittelemään. Tapahtumatuotanto on edelleen tärkeä osa Tulva ry:n toimintaa, vaikka korona-pandemia onkin hidastanut tahtia. Hiljaisuutta klubirintamalla on kuitenkin rikottu järjestämällä livestream-keikkoja Telakalta. Mediapajalaiset ovat saaneet samalla kokemusta striimaamisesta ja siihen vaadittavista valmisteluista.
Musiikkiryhmäläiset työskentelevät musiikkiprojektiensa parissa: jotkut tekevät biittejä, jotkut laulavat tai soittavat bändissä, jotkut räppäävät. Ääniryhmä antaa panostaan myös talon videotuotantoihin suunnittelemalla niihin taustamusiikkia, efektejä ja äänimaailmaa. Yhteistyö pajalaisten välillä saattaa ryhmäläisten osaamista kätevästi yhteen. ”Tavoitteena onkin, että kaikki voidaan toteuttaa talon sisällä alusta loppuun”, Kuusiniemi kertoo.
Mediapajalla toteutetaan niin musiikkivideoita nouseville artisteille kuin tanssivideoita, artistihaastatteluita ja fiktiiivisiä lyhytelokuviakin. Lyhäreiden aihepiirit vaihtelevat pandemia-ajan käsittelystä ninjaelokuvien maailmaan.
Parhaillaan työn alla on Telakan oma ruokaohjelma, jossa kokkaillaan erilaisia ruokalajeja hävikkiruoasta. Pilottijakso on jo kuvattu ja sen vierailijana nähdään Suomen ensimmäinen MasterChef-voittaja Joonas Hämäläinen. Kutsuja on lähetetty myös paikallisravintoloiden kokeille, joiden toivotaan tuovan ohjelmaan omia makumaailmojaan. Kuten muutkin mediapajan videot, ruokaohjelman jaksot julkaistaan Telakka-mediapajan youtube-kanavalla.
Tulvaklubi XXL järjestettiin 2.2.2019 yhdistyksen varainkeruutapahtumana.
Pikisaaren kautta aalloille
Kesäkuun alussa ilmoille kajahti uuden paikallisradion avajaislähetys Pikisaaresta. Nettiradiona aloittavasta, Tulva ry:n hallinnoimasta Kulttuuriradiosta eli KROsta on tarkoitus muodostua ”tekijöidensä näköinen radio, joka ei tunne genrerajoja”. Radion ohjelmahakuun sateli huima määrä ehdotuksia, ja musiikkipitoista ohjelmaa kuullaan useilta paikallisilta DJ:ltä, muusikoilta ja kulttuurivaikuttajilta. Musiikkityylien kirjo täyttää jo nyt nettiradiotaajuuksia ja KRO fm:llä soi ainakin reggae, hip hop, soul, psykedeelinen rock ja afrobeat.
Kulttuuriradion viereiseen huoneeseen on tekeillä myös kolmas kuntouttavan työtoiminnan ryhmä, joka keskittyy verkkojournalismiin ja radiotyöskentelyyn. Ohjaajan opastuksella toimiva harjoitustoimitus alkaa ylläpitää jo olemassa olevaa Tulvamedia-sivustoa.
Kesällä on luvassa myös vähän erikoisempaa ohjelmaa, kun Alpo-laiva vie ryhmäläiset pienimuotoiselle risteilylle Toppilansaaresta avomerelle vastapalveluksena äänentoistolaitteiston lainaamisesta Merikaupunni ry:n tapahtumaan. Udellessani, mihin risteily ryhmäläiset vie, vastaus kuuluu: ”En tiedä. Tuonne merille vaan. Pääasia, että päästään paatin kyytin, lyödään arskat päähän ja fiilistellään”, Kuusiniemi hymyilee.
Emeritusprofessori ja entinen Kaltion päätoimittaja Veli-Pekka Lehtola pohtii saamelaisteemojen käsittelyäKaltiossa lehden sotienjälkeisen historian, vuoden 1966 saamelaisjulkaisun ja itse toimittamiensa teemanumerojen (1982 ja 1996) pohjalta.
Yhä suurempi osa EU-maiden kansalaisista kannattaa kauppapakotteita Israelille. Sadat eurooppalaiset poliitikot ovat viime ja tänä vuonna allekirjoittaneet vaatimuksia, joissa vaaditaan unionin yhteisiä pakotteita Israelia vastaan. Kasvavasta paineesta huolimatta EU ei ole lakkauttanut kauppaa edes Israelin siirtokuntien kanssa, jotka ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Marja Helander lea okta beakkáneamos Sámi dáiddáriin sihke Suomas ja riikkaidgaskasaččat. Dán čavčča su filmmat leat mielde Muu ry galleriija joavkočájáhusas Čázevuložat […]
Lyhyen urani aikana useat erilaiset valtaväestöön kuuluvat kulttuuritoimijat ovat pyytäneet minua yhteistyöhön siten, että olen voinut päätellä kiinnostuksen heränneen keskinkertaisen […]
”Koska vähemmistökielen kirjoitustaito on edelleen harvassa, olen ottanut enemmän vastuuta lehtikirjoitusten tuottamisesta ja niiden kielenhuollosta.” Marja-Liisa Olthuis on yliopistonlehtori ja kirjailija, mutta myös inarinsaamenkielisen Anarâš aavis -lehden toimittaja.
”Suomi ja Norja eivät ole kunnioittaneet Tenon tilanteessa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, joka todetaan vuonna 2007 hyväksytyssä YK:n Alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevässä julistuksessa.” Saima Visti keskusteli Tenon lohitilanteesta Áslat Holmbergin kanssa.
”Karnevalistisen ja riehakkaan monologitulvan alle kätkeytyy havaintoja ympäröivästä sekä manifestoivaa ja voimaannuttavaa energiaa”, toteaa Matti A. Kemi Badwoman-ryhmän esityksestä Mopo – uusi kevät.
”En ole edelleenkään varma, mikä oli esityksen sanoma. Mitä opimme hullusta taistelutahdosta?” Eppu Meriö arvioi Puolangan Pessimistien kesän 2025 näytelmän Karvanoppamusikaali.
Toista kertaa syyskuussa 2025 järjestetty Pyhä Sana -festivaali esittelee sanataidetta ja musiikkia sekä keskustelee yhteiskunnallisista teemoista. Pentti Järvelin tutustui tapahtuman antiin.
”On olemassa vaihtoehtoisia tekemisen muotoja – on olemassa tila, jossa voin väittää katsojalle, että minä olen kuvassa metsästyksen haltijan turvaamana. […]
Saamelainen taide on yksi Kaltion 80-vuotisjuhlavuoden teemoista. Tässä numerossa esitellään laajasti 2020-luvun saamelaisia taiteita ja taiteilijoita, jotka toimivat pohjoiskalotin alueella […]
”Lauri-Matti Parppein esikoiselokuvassa törmäytetään klassisen musiikin jäykät säännöt ja avarat konserttisalit kokeellisen musiikin mielikuvituksellisuuteen, jota toteutetaan autotalleissa ja pienissä baareissa.” Jenny Kangasvuon arvioima Jossain on valo joka ei sammu saa juuri ensi-iltansa.
Vaikka sitä markkinoidaan Nauvoon sijoittuvana juhannusaiheisena draamana, jossa ”pilkahtelee huumori”, Elämä on juhla on pikemminkin tragediaa, josta on hankaluuksia löytää minkäänlaisia huumorin pilkahduksia. Matti A. Kemi arvioi leffan.
Katariina Lillqvist has been directing her new animation at Liminka Art School, where her script was also turned into a graphic novel in 2024. Lölä Vlasenko talked to Lillqvist and artist–teacher Tessa Astre about Roma history and creating art.
Lölä Florina Vlasenko sat down with four people of different backrounds to discuss Oulu Theatre’s play Perillä – Destination – الوصول إلى. The article is published in Finnish in print version of Kaltio.
Ján Skaličan stayed in Mustarinda artist residency in March 2025. He ruminates how the experience affected his state of mind. The Finnish translation tof the column is published in the printed Kaltio.