Kansiteoksemme on tällä kertaa kuhmolaisen Urho Kähkösen ”Nälkämaa – maa kultainen” (akryyli ja lyöntimetalli, 2018). Tai siis tarkemmin sanottuna yksi kuudesosa siitä, koska kokonaan se ei mahtunut kuvattavaksi. Joulukuussa Kajaanin taidemuseoon esille tuleva teos on kaikkiaan kooltaan noin neljä kertaa kolme metriä laaja.
Kuvasimme tämän ”Nälkämaan” kuudesosan Kähkösen työhuoneella Kuhmon Kuusamonkylällä syyskuisella Kaltion Kainuun-kuvataidekierroksella, josta pääsette lukemaan enemmän joulukuun numerossa. Ennen sen ilmestymistä ehtii kuitenkin Kajaanissa avautua Kähkösen näyttely Kuin kukkiva oksa.
”Näyttely hahmottaa ihmisyyden peruskysymyksiä ja niihin liittyvää vastuuta”, taidemuseon tiedote kertoo ja jatkaa: ”Teosten kautta tarkastellaan myös läsnäoloa ja muistoja sekä niiden katoavaisuutta.” Kähkönen pyytää tähän vielä lisäämään, että teokset ”pyytävät ottamaan vastuuta myös toinen toisistamme ja luonnosta.”
Kuhmossa 1967 syntynyt ja vakituisesti takaisin kotitilalleen noin kymmenen vuotta sitten muuttanut Urho Kähkönen näyttäisi kokevan ja näkevän oman vastuunsa niin taiteilijana kuin ihmisenä hyvin selkeästi. Kouluttauduttuaan Haapavedellä puutarhuriksi ja Turussa elokuvantekijäksi Kähkönen on työskennellyt muun muassa hautausmaanhoitajana, oman tuotantoyhtiön käsikirjoittaja-ohjaajana sekä omaishoitajana, ja erilaisten erityisryhmien kuvataideopetus Kainuussa jatkuu edelleen. Näissä opetusryhmissä syntyneistä kukkateoksista on koottu myös yhteisöllinen ”Kukkaniitty”-huone Kajaanin taidemuseon näyttelyyn.
Kähkösen panoksesta oman yhteisönsä elämään kertovat myös monet tunnustukset. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taidetoimikunta myönsi vuoden 2013 taidetunnustuksensa Kähköselle pitkäjänteisestä työstä kainuulaisen kuvataiteen hyväksi. 2015 Kuhmon yrittäjät ry valitsi hänet vuoden kuhmolaiseksi, ja juuri elokuussa Rajaseutu ry palkitsi Kähkösen yhtenä vuoden 2018 rajaseututoimijana ”Ansiokkaasta työstä kotikaupungin taide-elämän elävöittämisessä ja asukkaiden yhteisöllisyyden vahvistamisessa.”
Koko entisen läänin taiteilijoiden ammattijärjestönä toimivan Oulun Taiteilijaseura -63 ry:n hallituksessakin Kähkönen istuu, ja hän on myös kuratoinut Valvegalleriaan OTS:in kierrätysteemaisen ryhmänäyttelyn Recycled.
Kuin kukkiva oksa Kajaanin taidemuseossa
2.12.–27.1.2019. Recycled Valvegalleriassa (Hallituskatu 7, Oulu) 28.10. saakka.
Taiteilijan verkkosivusto www.urho.info.
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
75-vuotisjuhlaseminaari “Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi “vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Oulu Sinfonia päätti vuoden 2021 Ludwig van Beethovenin vahvaan seitsemänteen sinfoniaan. Ilkka Kotajärvi totesi kausikonsertin muut numerot epätasaisemmiksi.
Marraskuussa 2021 Eurooppa hengähti hetken pandemia-aaltojen välissä. Kaltion kolumnisti, laulaja Jaakko Laitinenkin suuntasi Saksaan Väärä Raha -yhtyeensä kanssa, ja kirjasi kokemuksiaan nyt julkaistavaan kiertuereportaasiin.
“Suomalainen vaaliehdokkaiden valokuvamarkkinointi on pöljistyttävän nuorta: käytännössä Virkki osoittaa, että vasta 1950–1960-lukujen vaihteessa poliittinen markkinointi alkaa kuvin.”
“Turunen vyöryttää esiin 1960-luvun nuorison sukupuolisen heräämisen, musiikkimieltymykset tangosta poppiin, rippikoululaisen uskonkysymysten ja akanottoluvan pohdinnat; mutta ennen muuta hän kirjoittaa työkeskeisestä elämäntavasta maaseudulla.”
“Vaikka tematiikka ja runsaat sivujuonteet muistuttavatkin aiempia teoksia, Runoilija on itsenäisenä teoksena hurmaava lukukokemus ja kykenee edelleen syventämään Kännön rikasta kerrontamaailmaa omaperäisyydellään.”
Juha Wuolijoen ohjaaman Vinski ja näkymättömyyspulveri -elokuvan ensi-ilta on siirtynyt useampaan otteeseen, mutta nyt se tulee jouluksi teattereihin. Reijo Valta katsoi leffan ennakkoon.
“Karkkilalainen sankarimatkailijamme on vauhdissa tällä kertaa muun muassa Färsaarilla, Islannissa ja Pohjois-Amerikan arktisilla seuduilla.” Suomen kirjailijaliiton kunniajäseneksi nimetyn Hannu Niklanderin viimeisimmän luki Osmo Pekonen.
“Joku voisi ajatella, että Väylä on Tommi Kinnusen vuoden takaisen Ei kertonut katuvansa -romaanin sukulaisteos, mutta ei se ole.” Mutta mihin Seppo Turunen tätä romaania vertaa? Lue kritiikki, niin tiedät.
Ilkka Kotajärvi tarttui kuluneena syksynä viisi vuotta sitten julkaistuun teokseen Fintiaanien mailla.
Työväenluokkainen tausta ja ruumiillisuus -hankkeen viides esitys Luokkakuvia, vedos V sai kantaesityksensä Oulun teatterin Vinttikamarissa marraskuussa. Miten luokkia lavalla tanssittiin?
Opiskelija- ja koululaisdemokratiaa tehtiin 1970-luvulla Teiniliiton kautta. Pasi Pikkupeurakin osallistui yhteen liittokokoukseen Korkalovaaran lukion edustajana.
Meri-Toppilaan suunnitteilla kulttuuriperintöä kunnioittava, luova keskus Elokuussa 2020 Oulun Kaupunki huutokauppasi pitkään käyttämättömänä olleen Alvar Aallon suunnitteleman hakesiilon kansainvälisille toimijoille. […]
