Onnittele 80-vuotiasta Kaltiota lahjoittamalla!
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
Nälkämaa – maa kultainen
Kansiteoksemme on tällä kertaa kuhmolaisen Urho Kähkösen ”Nälkämaa – maa kultainen” (akryyli ja lyöntimetalli, 2018). Tai siis tarkemmin sanottuna yksi kuudesosa siitä, koska kokonaan se ei mahtunut kuvattavaksi. Joulukuussa Kajaanin taidemuseoon esille tuleva teos on kaikkiaan kooltaan noin neljä kertaa kolme metriä laaja.
Kuvasimme tämän ”Nälkämaan” kuudesosan Kähkösen työhuoneella Kuhmon Kuusamonkylällä syyskuisella Kaltion Kainuun-kuvataidekierroksella, josta pääsette lukemaan enemmän joulukuun numerossa. Ennen sen ilmestymistä ehtii kuitenkin Kajaanissa avautua Kähkösen näyttely Kuin kukkiva oksa.
”Näyttely hahmottaa ihmisyyden peruskysymyksiä ja niihin liittyvää vastuuta”, taidemuseon tiedote kertoo ja jatkaa: ”Teosten kautta tarkastellaan myös läsnäoloa ja muistoja sekä niiden katoavaisuutta.” Kähkönen pyytää tähän vielä lisäämään, että teokset ”pyytävät ottamaan vastuuta myös toinen toisistamme ja luonnosta.”
Kuhmossa 1967 syntynyt ja vakituisesti takaisin kotitilalleen noin kymmenen vuotta sitten muuttanut Urho Kähkönen näyttäisi kokevan ja näkevän oman vastuunsa niin taiteilijana kuin ihmisenä hyvin selkeästi. Kouluttauduttuaan Haapavedellä puutarhuriksi ja Turussa elokuvantekijäksi Kähkönen on työskennellyt muun muassa hautausmaanhoitajana, oman tuotantoyhtiön käsikirjoittaja-ohjaajana sekä omaishoitajana, ja erilaisten erityisryhmien kuvataideopetus Kainuussa jatkuu edelleen. Näissä opetusryhmissä syntyneistä kukkateoksista on koottu myös yhteisöllinen ”Kukkaniitty”-huone Kajaanin taidemuseon näyttelyyn.
Kähkösen panoksesta oman yhteisönsä elämään kertovat myös monet tunnustukset. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taidetoimikunta myönsi vuoden 2013 taidetunnustuksensa Kähköselle pitkäjänteisestä työstä kainuulaisen kuvataiteen hyväksi. 2015 Kuhmon yrittäjät ry valitsi hänet vuoden kuhmolaiseksi, ja juuri elokuussa Rajaseutu ry palkitsi Kähkösen yhtenä vuoden 2018 rajaseututoimijana ”Ansiokkaasta työstä kotikaupungin taide-elämän elävöittämisessä ja asukkaiden yhteisöllisyyden vahvistamisessa.”
Koko entisen läänin taiteilijoiden ammattijärjestönä toimivan Oulun Taiteilijaseura -63 ry:n hallituksessakin Kähkönen istuu, ja hän on myös kuratoinut Valvegalleriaan OTS:in kierrätysteemaisen ryhmänäyttelyn Recycled.
”Matkapäiväkirja”, akryyli, lyijykynä, hiili, 2017.
”Minne muistot katoaa” – yksityiskohta, osia palaneesta tietokoneesta, 2018.
Maa, tuli, vesi – kuvakaappaus videosta, 2018.
Kuin kukkiva oksa Kajaanin taidemuseossa
2.12.–27.1.2019. Recycled Valvegalleriassa (Hallituskatu 7, Oulu) 28.10. saakka.
Taiteilijan verkkosivusto www.urho.info.
Metsä elonkirjon takaajana ja luonnonsuojelutyön näyttämönä
”Havumetsän lapsien voima on elokuvan kyvyssä käsitellä valtavaa aihevyyhtiä laajalle yleisölle lähestyttävällä tavalla.” Virpi Suutarin viimeisimmän dokumentin arvioi Kaltiolle Mia Hannula.
Metsäsuhteemme dokumentoijat ja ennallistajat
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Perämeren Berliini 2025
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
Työväenkulttuurin takaisinvallankaappaus
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Palsta suomalaisen elokuvataiteen avohakkuuksi
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Demokratian yksinkertaistamisesta
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Tavallinen saksalainen professori
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Vanhuuden malleja eri ikäluokille
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Mullistusta odotellessa
Ensimmäinen meänkielellä totetutettu pitkä fiktioelokuva Valitut saa Suomen ensi-iltansa 21.3.2025. ”Aihevalinta on oiva, vaikka kerronta voisi olla napakampi”, kriitikkomme Matti A. Kemi toteaa.
Vain yhdessä olemme mitään
Päätoimittaja on taas kirjoittanut yhden pääkirjoituksen. Hän kuvittelee olevansa optimistinen, mutta se ei ehkä välity.
Kannessa: Ehtymys
Lehden 80-vuotisjuhlanumeron kansiteos on Janne Erkkilän ”Ehtymys”. Teoksen voi nähdä Taivalkosken Päätalokeskuksessa 23.4.–23.5.2025 Erkkilän näyttelyssä Protosynteesi 5.0.
Varjoja koulukodissa
Visa Koiso-Kanttilan toisen pitkän näytelmäelokuvan Uhma ensi-ilta on suomalaisen kulttuurin päivänä 28.2.2025. ”Eräänlainen klassikkoelokuva siitä tulee aihevalintansa ja lokaationsa takia”, Matti A. Kemi kirjoittaa.
TIEDOTE: Kulttuuri mukaan vaalikeskusteluihin
Pohjoisen kulttuuriorganisaatiot haastavat kulttuurin tekijöitä mukaan kuntavaalikampanjaan pohjoisen kulttuurin puolesta – lue lisää klikkaamalla!
Sujuvaa kerrontaa kolmella tasolla
”Voihan olla, että fiksumpi lukija saa noista keskusteluista enemmän irti kuin tällainen maalaisjuntti”, Eero Ylitalo äimistelee Eero Materon romaanin Laturin paperit kerronnan tasoja.
Mäkelä Vergiliuksena Proustiin
”Mäkelällä on pitkä Proust-perinne. Jo kesällä 1962 kahdenksantoistavuotiaana hän kävi Pariisissa Pére Lachaisen hautausmaalla tämän haudalla.”
Sympaattinen kuvaus 1950-luvulta
Risto Kormilainen luki myös Hannu Niklanderin viimeisimmän romaanin ja koki, että ”mukaan on lastattu tarpeettoman paljon korttiotteita ja tiedon runsautta”.
Tiheätunnelmainen jännitysromaani Kuhmon selkosilta
”Holmström onnistuu kuvauksessaan uskottavasti ja on hienoa, että tapahtumapaikkana on pieni maalaiskaupunki Helsingin, Tampereen tai Turun sijaan.” Risto Kormilainen luki Suden lapset.
Viipyileviä esseitä kirjallisuudesta omaan kokemusmaailmaan
Markku Envall ”antaa lukijalle tilaa omaan ajatteluun ja kantojen muodostukseen tekstien mietteliäisyydellä sekä arvoituksellisuudella”, kirjoittaa Risto Kormilainen esseekokoelmasta Rajan kahta puolta.