Onnittele 80-vuotiasta Kaltiota lahjoittamalla!
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
Kyllä–ei-kysymyksiä itselle ja toiselle
Petra Vallila: ehkä. 80 s. Poesia 2022.
Suomalaisen lyriikan kentällä ikkunat ovat avoinna uusille tuulille. Tästä pätevänä todisteena on Petra Vallilan eriskummallinen esikoisteos ehkä. Vallila (s. 1983) leikittelee erikaltaisilla ikkunoilla ja kaihtimilla, hänen teoksensa pyytää lupaa olla osa internettiä ja tylsiä kokouksia.
Hokemansa ja sisäisen kielensä teos ammentaa evästekyselyistä, sosiaalisen median ilmoituksista, intranettien huomautuskentistä ja vuosikertomusten toisteisuudesta. Teksti pysyy kiintoisana ja onnistuu epäkonventionaalisuudellaan olemaan epärunoutta ja samalla myös kauniilla säkeistöillään perinteikästä runoutta.
Konekirjoitusmainen, pelkistetty ja pääteviivaton fontisto mekanisoi entisestään sanomaa. Groteski tyypistö ryhdittää kirjaimellisesti. Tyypistö antaa viileän, teknisen vivahteen. Toimistojargoni yhdistyy anatomian kysymyksiin. Tietotekniikan kysymykset, käskyt ja rivistöt muodostavat paikoin jankkaavan kyllä–ei-kysymyssarjan. Arkisuus ja toisteisuus toimivat rytmikkäästi.
tänään harkitsin, etten pitäisi kahvista
harkitsi[n/t] ette[n/t] tervehtisi enää
söi[n/t] persikan ja ajatteli[n/t], että täytyy olla perjantai,
vaikka ei ollut päivä
harkitsi[n/t], mutta sitten kalenteriin tuli palaveritalvi
ja nyökkäilin välittäjille ja kääntelin sivuja ja nyökkäsin
Teos leikittelee kahden persoonapronominin maailmassa. Yksikön ensimmäisen ja toisen persoonan preesensin indikatiivin melske antaa teokselle erikoisen polyfonian: joko toteavan ja säästeliään tai käskevän ja kyseenalaistavan. Samoinpa muuten toimivat toisen persoonan yksikön kautta evästekyselytkin; niissä implikoidaan ja penätään toisen persoonan kautta lupaa johonkin jo olevaan.
nämä eivät ole varsinaisia monivalintoja:
ajattelit aivan oikein [k/e]
ajattelit, että [k/e]
ajattelit, mutta ajattelit aivan oikein [k/e]
Teoksen kielellinen teho on tautologiassa ja fraseerauksessa. Monotonisuus yhdistettynä obskuureihin kysymyspatteristoihin luo pakottavan ja paikoin ahtaan tilan. Teoksessa on muutama kuva ikkunoista, joissa sälekaihtimet ovat raollaan mutta tarpeeksi kiinni peittääkseen näkymän. Samankaltainen, säästeliäs ja raotettu kielikuvasto syntyy teoksen jankkaavuudesta.
Avoimeksi runokokoelmaksi 80 sivua on juuri tarpeeksi. Teosta rytmittävät muutamat tyhjät sivut sekä mustavalkoiset valokuvat sälekaihtimien lomittamista ikkunoista. Tekstiainekseltaan teos seuraa nykytyyliä ilmavalla ja tarkasti keskitetyllä tekstillään. Valitettavasti latvialaisen painotalon paperi on jälleen liian kevyttä ja lukukokemuksen arvokkuudesta täten tingitään.
Teos oli yksi Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ehdokkaista. Omaperäinen, omaääninen teos on raikas esimerkki suomalaisen runouden uudesta aallosta. Poesian ennakkoluuloton, paikoin positiivisesti tärähtänyt kustannuslinja on mahdollistanut runokentälle jälleen ilahduttavan, tasokkaan esikoisrunoteoksen.
Kekseliäs lopetus lopullisen version hinkkamisena aina uusina tekstitiedostoina antaa teokselle humoristisen säväyksen. Tykkäsin myös nimikkolehden krediiteistä, joissa ”kansi, taitto ja virheet” ovat kirjailijan omaa tuotantoa. Odotan malttamattomana, millaisin valinnoin ja virhein Vallila yllättää seuraavalla kerralla.
Metsä elonkirjon takaajana ja luonnonsuojelutyön näyttämönä
”Havumetsän lapsien voima on elokuvan kyvyssä käsitellä valtavaa aihevyyhtiä laajalle yleisölle lähestyttävällä tavalla.” Virpi Suutarin viimeisimmän dokumentin arvioi Kaltiolle Mia Hannula.
Metsäsuhteemme dokumentoijat ja ennallistajat
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Perämeren Berliini 2025
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
Työväenkulttuurin takaisinvallankaappaus
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Palsta suomalaisen elokuvataiteen avohakkuuksi
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Demokratian yksinkertaistamisesta
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Tavallinen saksalainen professori
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Vanhuuden malleja eri ikäluokille
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Sielujen läpi ujeltavia kertomuksia luopumisesta
”Elokuva on kokonaisuutena immersiivinen. Sen sisäismaailmaan uppoutuu vaivatta. Pöystin roolihahmo tivaa: ’Vakoiletko sinä, nainen, uniani?!'” Matti A. Kemi katseli Pirjo Honkasalon viimeisimmän fiktioelokuvan.
Vetoomusten allekirjoittelu ei riitä
Apartheid-valtioita on ennen Israeliakin pysäytetty boikottien avulla.
Via Karelia ja Österbottenin siutti Kotia
”Oli varhmaan tarkotus ette sain vastaani haasteita. Mie tarkotan ette, jos kirjailija lähtee stipentireissule, niin onnea oon se, ette jotaki tapahtuu. Mutta tällä kertaa tapahtumia oli aika monta.”
Vain väsymyksestä johtuvaa
”Etsiessäni talon vanhoja piirustuksia löysin senkin sisuksista hyvin pehmeän paperin. Vai pitäisikö sanoa sittenkin dokumentin: laidoista raskaasti hiutunut todistus sijoitti tilamme rekisteriin. Kaikki oli käsinkirjoitettu, ja voi miten kauniisti!”
Jenni Kinnusen kolumni.
Pääskyparvi taivaan räystään alla
”Kesällä Kuttura täyttyy elämästä, kun kylässä syntyneet palaavat jälkeläisineen tutuille laitumille. Tulemme pääskysten lailla, löydämme armaat asuinsijat, rakkaat rannat. Otamme vastaan, mitä kotikylän kesä tarjoaa.”
Pullotettuna päihdyttävä varoitusfilmi alkoholin ongelmista
”Tämän vuoden parhaimmistoa viihdeosastolla”, toteaa Matti A. Kemi 28.3.2025 ensi-iltansa saaneesta, Teemu Nikin ohjamaamasta elokuvasta 100 litraa sahtia.
Kylässä kylästä kylään
Mustarinda-palstalla juhlanumerossa 1–2/2025 Mustarinda-seuran Miina Kaartinen ja Sanna Ritvanen haastattelevat Red Hookin Pioneer Works -kulttuurikeskuksen julkaisutoiminnan johtajaa.
TaideTurvapaikka: safe(r) space for (inevitable) peace
Lölä Florina Vlasenko writes about TaideTurvapaikka, a community art project started at Oulu refugee center in 2023. The article is published in Finnish translation in the printed Kaltio 1–2/2025.
Jah(app)! Digihunteerinkia
Meänkielen kirjeenvaihtajamme Linnea Huhta pohtii tällä kertaa olemassaoloaan digitaalisessa maailmanpiirissä.
Thangka välittää viisautta, myötätuntoa ja voimaa
Vuoden 2025 helmikuun viikonloppuina Oulussa oli mahdollista tutustua thangkoihin Galleria 33:n tiloissa. Thangkat ovat keskeinen osa Tiibetin kulttuuria sekä tiibetinbuddhalaista harjoitusta.
Pamelalla Senegaliin
”Omakustanne on hykerryttävä ja sisällöltään yllättävän valistava teos matkailusta, eurooppalaisuudesta sekä senegalilaisen kulttuurista.”
Vahvan inhimillinen kuva Lönnrotista
”Tällaisen elämäkerran aika jo totisesti oli”, toteaa Risto Kormilainen emeritaprofessori Irma Sulkusen teoksesta Elias Lönnrot ja hänen pitkä varjonsa.
Mestari ja oppipoika
”Kirjansa alaviitteissä Seppälä valottaa usein kiinnostavia näkökulmia.” Juhani Rantala luki Juha Seppälän teoksen Paavo Rintalan kirjallisuuden lukemisesta.
Hakkuilla tavataan: tiedolla ja tarinoin tuhoa vastaan
Aktivistinen Metsäliike ja kulttuurilehti Kaltio kohtaavat toisensa yhteistyönumeron sivuilla, kiitos päätoimittaja-Paavolle tästä tilaisuudesta! Metsäliike on kansanliike, jonka tavoite on saada […]
Kepeitä piipahduksia viktoriaaniselle kosioreissulle
”Huolitellun tekstin lomassa näennäisesti ei tapahdu muuta kuin sulhasen valinta, mutta rivakasti etenevät käänteet tarjoavat lukijalleen kurkistuksen 1800-luvun ajatuskuvioihin ja maisemiin.” Matti A. Kemi luki Satu Tähtisen romaanisarjan kaksi ensimmäistä.
Sanojen äiti on kaasu
”Yhtä paljon kun piereskely on ollut osa ihmisyyttä, myös piereskelyyn liittyvä kirjoittaminen on kuulunut monien sanankäyttäjien repertuaariin.” Aapo Kukko luki Nastamuumion julkaiseman historiallisen suolikaasukirjoituskoosteen.
Mullistusta odotellessa
Ensimmäinen meänkielellä totetutettu pitkä fiktioelokuva Valitut saa Suomen ensi-iltansa 21.3.2025. ”Aihevalinta on oiva, vaikka kerronta voisi olla napakampi”, kriitikkomme Matti A. Kemi toteaa.
Varjoja koulukodissa
Visa Koiso-Kanttilan toisen pitkän näytelmäelokuvan Uhma ensi-ilta on suomalaisen kulttuurin päivänä 28.2.2025. ”Eräänlainen klassikkoelokuva siitä tulee aihevalintansa ja lokaationsa takia”, Matti A. Kemi kirjoittaa.