The Eye
The fear of insects is no doubt one of the most singular and most developed of these horrors as is, one is surprised to note, the fear of the eye. It seems impossible, in fact, to judge the eye using any word other than seductive, since nothing is more attractive in the bodies of animals and men. But extreme seductiveness is probably at the boundary of horror. (Georges Bataille)
Before departing for Mustarinda, a friend warned me that the swamps wouldn’t be there at this time of year. It is interesting to consider how some things are perceived as less present when they are concealed from vision, while others remain intact. As the April residency commenced each of us set about our daily trips into the woods in search of various sightings; the perfect fallen tree, a rare woodpecker, a new snow crystallization. I hunted for suonsilmät (swamp/bog eyes).
The little peepers of insects are bountiful on the swamp in summer, in the puddles, on the ground, and in the air, one is inescapably being watched and watching. It is no place for anyone suffering from scopophobia, but rather a place of decadent watchers. Mosquito clouds buzz in the air; each and every compound eye containing thousands of six-sided lenses, simultaneously watching in all directions for a sudden movement. The whirligig beetles float on the pools of water with their heads on the boundary between water and air, compound eyes divided into two parts simultaneously seeing above and below (Rolston 2000, 592).
To the human eyes, the cyclops eye of the water flea appears an evolutionary mutant. Then there are a plethora of microscopic animals and unicellular organisms sensing their way around without an eye to see. Now, strangely enough, recent research has solved the long standing evolutionary mystery of the human vertebrate eye, finding genetic information gained from a sightless bacteria was the key in developing the light sensitive vertebrate eye (Kalluraya et al. 2023, 1). For the sake of creating vision lore, our very own eyes could very well have developed from bacteria that originated in a swamp or bog eye. The suonsilmä is considered to be a most decadent and enchanting space, both feared and revered. A watchful eye that is also a mouth, a thrilling evolutionary feature indeed.
There was over a metre of snow covering the swamps at Mustarinda in early spring, and the likelihood of seeing any type of eyes was decreased. Yet, I set out in search of the suosilmät on the nearest three swamps. I found a spot on the first swamp where the snow had slumped, signaling activity below, but no eye appeared. I was advised that there was an eye on the second swamp, and after closer investigation I did indeed find an open eye there. To my amazement from atop the snow, I peered down at a glistening peaty green eye, as it peered back up. It occurred to me at that moment that the eye was surprisingly alert in nature and that the swamp might not be sleeping after all. Was it swamp gasses or swamp hydrology keeping it alert under the snow?
I knew the time was growing short to prepare for the fruitful months of summer which lie ahead, the snow wouldn’t last much longer and I would need suosilmä boots for the upcoming explorations. Back at Mustarinda house, I collected flotation devices from all the nearest recycling centres and set to work creating the required decadent suosilmä workwear. It is of course of vital importance to stay afloat the suosilmät in order to ensure the swamps’ healthy hydrology is not disturbed.
Swamp fountains:
Bataille, G.: ”Eye”. Teoksessa Visions of Excess: Selected Writings, 1927–1939., kääntänyt ja toimittanut Allan Stoekl, University of Minnesota Press 1985. http://www.totuusradio.fi/wordpress/wp-content/uploads/2010/09/bataille-visions-of-excess.pdf
Kalluraya, C. A., Weitzel, A. J., Tsu, B.V., & Daugherty, M.D.: ”Bacterial origin of a key innovation in the evolution of the vertebrate eye”. Proceedings of the National Academy of Sciences 120(16), 2023. https://doi.org/10.1073/pnas.2214815120.
Rolston, H.: ”Aesthetics in the Swamps”. Perspectives in Biology and Medicine 43(4), 2000. https://muse.jhu.edu/article/26010
Yhä suurempi osa EU-maiden kansalaisista kannattaa kauppapakotteita Israelille. Sadat eurooppalaiset poliitikot ovat viime ja tänä vuonna allekirjoittaneet vaatimuksia, joissa vaaditaan unionin yhteisiä pakotteita Israelia vastaan. Kasvavasta paineesta huolimatta EU ei ole lakkauttanut kauppaa edes Israelin siirtokuntien kanssa, jotka ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Alama tästä: Hyvin tunnettu, kansainvälisestikki tunnettu, taiteilija Anders Sunna (1985) hoksasi tehhä taitenäyttelyn nimelthään Meän Meän Sápmelaš. S’oli näytilä Luulajan […]
Ajattelen: Ukrainaan sotaan lähteneet suomalaiset vapaaehtoiset, Mona Mannevuon Ihmiskone töissä (Gaudeamus 2020), sotien jälkeinen aika, jälleenrakennus ja (taas, edelleen) betonivalumuotit […]
Aika, muistot ja erilaiset nostalgian lajit ovat valtailleet mieleni sopukoita viime aikoina, vaikka yhä enemmän pitäisi yrittää keskittyä kaikenlaiseen tulevaan […]
Suomalais-ranskalainen Sofia Karinen asuu Oulussa. Hänen teoksissaan voin nähdä kuitenkin myös ranskalaista valoa. Jo nuorena piirtämisestä ja maalaamisesta innostunut Karinen […]
Reijo Valta osallistui maaliskuussa 2025 Uumajan LittFestille päätoimittajan kanssa. Ruotsin vanhimmalla ja merkittävimmällä kirjallisuusfestivaalilla oli tänäkin vuonna paljon mielenkiintoisia vieraita.
Kaltion 80-vuotiseen historiaan mahtuu monenlaista kissanhännänvetoa. Juhani Rantala pohtii, mistä kumpusi 1960-luvulla Atte Kalajoen ja Erno Paasilinnan eli Kaltion ensimmäisen ja toisen päätoimittajan välirikko.
”Nälkävuosi on muutenkin juuri sellaista taidetta, jolla persu perustelisi, että kulttuurilta pitäisi leikata loputkin rahat ja suunnata ne ampumaradoille. Lukutaitoinen persu eli sivistysporvari ehkä syyttäisi näytelmää vastuuttomaksi ja epäisänmaalliseksi.”
”Alaviitteet on suppea summaus ajastamme lyyrisesti valotettuna. Se, mikä näyttää säihkyvältä ja sankarilliselta, osoittautuu loppujen lopuksi tomuksi ja tuhkaksi.”
”Teos voisi olla raskasta luettavaa, jos Räinä ei kirjoittaisi niin kauniisti, kirkkaasti ja harkitusti. Karujakaan havaintoja, uutisia tai tutkimustietoja ei pehmennetä, mutta pienintäkään kiivailun tai julistamisen sävyä ei lipsahda mukaan.”
”Hurme ei ole tutkija – vaikka kirja tutkimukselta pitkälti vaikuttaakin – vaan lennokkaan hauska kirjailija, joka panee lukijansa päät pyörälle.”
”[Mikael] Niemi on elänyt tiiviisti kolmen kielen ja kahden kulttuurin keskellä, mikä on muokannut hänestä loistavan sekä monipuolisen kirjailijan, joka hallitsee niin runon kuin proosan lyhyenä ja pitkänä.”
”Pyreneiden niemimaan pohjoisosassa sijaitsee Baskimaan (Euskadi) suurin kaupunki Bilb(a)o. Sinne sijoittaa Ville Hytönen kesähelteisen runoelmansa.”
Luonnonsuojelurikokset ovat Suomessa melko tavallisia eikä niistä jää helposti korvessa kiinni, ellei kohdalle satu osumaan onnekas tutkimussukeltaja. Vesistöbiologi Myyri Sysivesi vie lukijan pinnan alle ja rikospaikalle.
Metsiensuojelu on joukkuelaji, jossa yksi avaintekijä on vapaaehtoinen metsäkartoittaja. Kartoitustyötä tekee pieni aktiivien joukko, johon helsinkiläinen Olli Manninen on kuulunut miltei kolmekymmentä vuotta.
Samalla, kun puolustusvoimat vankistaa turvallisuuden nimissä ”pohjolan linnaketta”, sen hankkeet muuttavat elinympäristöjä ja ekosysteemejä. Kritisoiminen on vaikeaa, sillä kukapa tahtoisi asettua kansallista turvallisuutta vastaan. Rovaniemeläinen Lotta Lautala etsi dilemmaan selvyyttä arktisen maailmanpolitiikan tutkijan Laura Junka-Aikion kanssa.
Onko ”vihreän energian” puhtauden ihannointi edelleen vallankäytön keino sulkea saamelaiset ulos päätöksenteosta yhteiskunnan marginaaliin? Kuka päättää, mikä on puhdasta ja likaista? Eleonora Alarieston essee, julkaistu yhteistyössä Metsäliikkeen kanssa.
Esitetty Lyseon 150-vuotispääjuhlassa
uudistetussa ruokalassa torstaina 17.10.2024
”Moni hyönteinen näyttää ulkoavaruuden olennolta, jos mikroskoopilla katselee. Se herättää enemmänkin hämmästystä, jopa inhoa ja halua torjua näitä olentoja. Silloin empatia jää helposti puuttumaan.” Sampsa Hannonen haastatteli eläinfilosofi Elisa Aaltolaa.
”Mielenosoittamisoikeus, kuten mikä tahansa muukin oikeus, voidaan myös menettää. Siksi sen toteutumista tulee seurata, tarkastella ja uudelleenarvioida.” Rovaniemeläinen lukiolainen Minea Kaippio kirjoittaa mielipiteenvapaudesta.
