Tanjaniina Laukkanen & Jari Laukkanen: Sauna, keho & mieli. Docendo 2020.
”Sauna on köyhäl läkäri.” Yläneellä tiedettiin viime vuosisadan alussa saunan terveysvaikutukset niin keholle kuin mielelle. Tämän tietää myös omien, useita vuosia kestäneiden tutkimusten perusteella Itä-Suomen yliopiston professori, kardiologi Jari Laukkanen. Hän on yhdessä tutkija Tanjaniina Laukkasen kanssa julkaissut teoksen Sauna, keho & mieli, jossa he esittelevät monipuolisesti saunomisen tieteellisesti todennettuja terveyshyötyjä.
”Saunomisen suotuisa vaikutus verenpaineeseen on ehkäpä tärkein tekijä sydän- ja verisuoniterveyden kannalta”, esipuheessa kerrotaan. Tekijät painottavat saunomisella olevan yhteyksiä pienempään keuhkosairauksien ja psykoottisten oireiden ilmaantumisen riskiin.
Vuonna 2018 Laukkaset julkaisivat tutkimuksen, josta ilmenee, että säännöllinen liikunta ja saunominen yhdessä vähensivät äkillisen sydänkuoleman riskiä enemmän kuin saunominen tai liikunta yksinään tekisivät. Saunomiskertoja oli viikossa neljästä seitsemään. Vähiten sydäntapahtumia oli ryhmässä, joka saunoi vähintään 19 minuuttia kerrallaan.
Teoksessa annetaan saunomisen yleisohjeita, joiden mukaan saunoa pitää aina sen verran, kuin se tuntuu hyvälle. Vilvoittelu on osa hyvää saunomista. Täydellä vatsalla ei kannata mennä saunaan, koska elimistö lämpenee saunassa ja verenkierto ohjautuu sisäelimistä suureksi osaksi iholle kehoa jäähdyttäen. Ruuansulatus vaatii aina osansa verenkierrosta. Veden nauttiminen ylläpitää riittävää verenpainetta saunomisen aikana.
Saunominen laskee verenpainetta ja parantaa valtimoiden joustavuutta. Astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastaville saunomisesta on hyötyä, sillä lämmintä ja kosteaa ilmaa on helppo hengittää. Keuhkosairauksista kärsivien miesten testiryhmässä havaittiin saunomisen suurentavan keuhkojen kokonaiskapasiteettia, tilavuutta ja uloshengitysvoimaa.
Saunan terveyttä edistäviksi tekijöiksi teoksessa mainitaan lämpö, kosteus ja vesi. Ne virkistävät ja vilkastuttavat kehon säätelyjärjestelmiä sekä laajentavat lihasten ja muiden kudosten hiusverisuonistoja. Laukkaset toteavat: ”Saunominen voi edesauttaa elimistön palautumista henkisestä tai fyysisestä rasituksesta. Lämmön vaikutus erilaisiin mielen ja kehon hormoneihin on huomionarvoinen seikka.”
Sauna toimii myös lämpöterapiana. Laukkaset kertovat, että lämpöterapia voisi olla hyödyllinen jopa keskivaikean tai vakavan masennuksen hoidossa. Tähän viittaa myös Laura Seesmeri omassa tutkimuksessaan Sauno itsellesi menneisyys (2018). Seesmeri liittää saunomiseen mielikuvallisuuden, jossa on menneisyys. Kuvallisuus vie kauas menneisyyteen, josta terapeuttisina nousevat muistot kantamaan tulevaisuuteen. Jaana Räntilä näkee saunan lohduttavana teoksessa Saunan Henki (2016): ”Sauna on lohtuhuone! Löydän lohdun, kun annan luvan kaikelle kokemalleni olla totta.” Laukkaset puolestaan painottavat saunan merkitystä erinomaisena stressin lievittäjänä.
Teoksen perusviesti on, että saunominen kannattaa myös kokonaisvaltaisen terveyden näkökulmasta. Tämä ei perustu vain tuntemuksiin vaan myös tutkittuun tietoon. Jari ja Tanjaniina Laukkanen ovat kirjoittaneet aiheesta liki 30 tieteellistä julkaisua, jotka ovat läpikäyneet myös kansainvälisen vertaisarvioprosessin. Sauna, keho & mieli avaa saunomisen rikkaudet uudesta näkökulmasta terveellisen tutkitulla tavalla.
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
”Vastoin ennakko-odotuksia elokuva on surumielinen, paikoin jopa eksistentialistinen pohdinta Pasasen luonteesta ja sisäisistä ristiriidoista.” Matti A. Kemi arvioi syksyllä suurempaa menestystä saavuttamattoman Spede-elokuvan.
Oulun teatterin Post-Kabareen ”sävyisä kantaaottavuus tuntuu kompromissilta silkan viihteen ja terävän herättelyn välillä”, kriitikko Tenka Issakainen toteaa pikkujouluajan kantaesityksestä.
Mummola ei ole se tavanomaisin jouluelokuva. Tia Kouvon 10.11.2023 teatteriensi-iltansa saaneen esikoispitkän arvioi Kaltiolle ilahduttavaksi Matti A. Kemi.
”Mutta jotain on tapahtunut, ja toivottavasti tapahtuminen jatkuu.” Päätoimittaja on juuttunut jonkinlaiseen… no, juuttunut. Juuttunut.
”Mitä tänään söisimme? Kaikkea on. Informaatioähky. Silmäkarkkia. Puhelimessa 5000 kuvaa. Onko meillä tähän varaa? Muista ottaa kuva.”
”Yhtään puhdasta arkkia ei löydy, vaikka käyn läpi koko talon. Muistan toissaviikolla ajatelleeni, että paperi on aika vähissä, mutta riisiäkään en käynyt ostamassa. Sitä paitsi paperin ostaminen tuntuu yhtä väkinäiseltä ja vaivaannuttavalta kuin pottujen ostaminen.”
”Kyseessä on myös hieman vahingossa Suomen suurin raanukokoelma sekä arkisto.” Amanda Hakoköngäs jututti Elina Juopperia tämän ”Perintö”-teoksen tiimoilta.
”Kuivakka tekstiaines lukuisine viitteineen haukotuttaa toisinaan”, Matti A. Kemi toteaa Martti Soramäen ensyklopediamaisesta Yleisradion historiikista Sensuurista sananvapauteen.
Kai Aareleidin Tyyni valtameri on ”samalla kertaa rakkaustarinoiden risteytys ja ikkunoita virolaiseen menneisyyteen avaava historia”, Risto Kormilainen kirjoittaa.
Ensimmäinen koltansaamenkielinen pitkä fiktioelokuva Je’vida saa ensi-iltansa 20.10.2023. Jenny Kangasvuo arvioi Katja Gauriloffin viimeisimmän ohjaustyön.
