Saunassa keho ja mieli yhtä

Tanjaniina Laukkanen & Jari Laukkanen: Sauna, keho & mieli. Docendo 2020.

“Sauna on köyhäl läkäri.” Yläneellä tiedettiin viime vuosisadan alussa saunan terveysvaikutukset niin keholle kuin mielelle. Tämän tietää myös omien, useita vuosia kestäneiden tutkimusten perusteella Itä-Suomen yliopiston professori, kardiologi Jari Laukkanen. Hän on yhdessä tutkija Tanjaniina Laukkasen kanssa julkaissut teoksen Sauna, keho & mieli, jossa he esittelevät monipuolisesti saunomisen tieteellisesti todennettuja terveyshyötyjä.

“Saunomisen suotuisa vaikutus verenpaineeseen on ehkäpä tärkein tekijä sydän- ja verisuoniterveyden kannalta”, esipuheessa kerrotaan. Tekijät painottavat saunomisella olevan yhteyksiä pienempään keuhkosairauksien ja psykoottisten oireiden ilmaantumisen riskiin.

Vuonna 2018 Laukkaset julkaisivat tutkimuksen, josta ilmenee, että säännöllinen liikunta ja saunominen yhdessä vähensivät äkillisen sydänkuoleman riskiä enemmän kuin saunominen tai liikunta yksinään tekisivät. Saunomiskertoja oli viikossa neljästä seitsemään. Vähiten sydäntapahtumia oli ryhmässä, joka saunoi vähintään 19 minuuttia kerrallaan.

Teoksessa annetaan saunomisen yleisohjeita, joiden mukaan saunoa pitää aina sen verran, kuin se tuntuu hyvälle. Vilvoittelu on osa hyvää saunomista. Täydellä vatsalla ei kannata mennä saunaan, koska elimistö lämpenee saunassa ja verenkierto ohjautuu sisäelimistä suureksi osaksi iholle kehoa jäähdyttäen. Ruuansulatus vaatii aina osansa verenkierrosta. Veden nauttiminen ylläpitää riittävää verenpainetta saunomisen aikana.

Saunominen laskee verenpainetta ja parantaa valtimoiden joustavuutta. Astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastaville saunomisesta on hyötyä, sillä lämmintä ja kosteaa ilmaa on helppo hengittää. Keuhkosairauksista kärsivien miesten testiryhmässä havaittiin saunomisen suurentavan keuhkojen kokonaiskapasiteettia, tilavuutta ja uloshengitysvoimaa.

Saunan terveyttä edistäviksi tekijöiksi teoksessa mainitaan lämpö, kosteus ja vesi. Ne virkistävät ja vilkastuttavat kehon säätelyjärjestelmiä sekä laajentavat lihasten ja muiden kudosten hiusverisuonistoja. Laukkaset toteavat: “Saunominen voi edesauttaa elimistön palautumista henkisestä tai fyysisestä rasituksesta. Lämmön vaikutus erilaisiin mielen ja kehon hormoneihin on huomionarvoinen seikka.”

Sauna toimii myös lämpöterapiana. Laukkaset kertovat, että lämpöterapia voisi olla hyödyllinen jopa keskivaikean tai vakavan masennuksen hoidossa. Tähän viittaa myös Laura Seesmeri omassa tutkimuksessaan Sauno itsellesi menneisyys (2018). Seesmeri liittää saunomiseen mielikuvallisuuden, jossa on menneisyys. Kuvallisuus vie kauas menneisyyteen, josta terapeuttisina nousevat muistot kantamaan tulevaisuuteen. Jaana Räntilä näkee saunan lohduttavana teoksessa Saunan Henki (2016): “Sauna on lohtuhuone! Löydän lohdun, kun annan luvan kaikelle kokemalleni olla totta.” Laukkaset puolestaan painottavat saunan merkitystä erinomaisena stressin lievittäjänä.

Teoksen perusviesti on, että saunominen kannattaa myös kokonaisvaltaisen terveyden näkökulmasta. Tämä ei perustu vain tuntemuksiin vaan myös tutkittuun tietoon. Jari ja Tanjaniina Laukkanen ovat kirjoittaneet aiheesta liki 30 tieteellistä julkaisua, jotka ovat läpikäyneet myös kansainvälisen vertaisarvioprosessin. Sauna, keho & mieli avaa saunomisen rikkaudet uudesta näkökulmasta terveellisen tutkitulla tavalla.