Eräänlainen saavutus
Nelikymppinen Radiopuhelimet Heikki Romppaisen haastateltavana.
Egyptissä ei voi olla kahta faaraota
Atmo / Bufo / Post Control / ym.: Salaliitto Kairossa (aولد من الجنة, Walad Min Al Janna). 119 min. Ensi-ilta 6.4.2023. K12.
Ohjaus ja käsikirjoitus Tarik Saleh, kuvaus Pierre Aïm, avastussuunnittelu Roger Rosenberg, pukusuunnittelu Denise Östholm, maskeeraussuunnittelu Pia Cornelius, leikkaus Theis Schmidt, äänisuunnittelu Fredrik Jonsäter ja Pontus Borg, musiikki Krister Linder.
Pääosissa Tawfeek Barhom, Fares Fares, Mohammad Bakri, Makram J. Khoury, Sherwan Haji.
Syrjäkylästä kotoisin oleva kalastajan poika Adam (Tawfeek Barhom) pääsee arabimaailman tärkeimpään teologiseen opinahjoon, Kairossa sijaitsevaan al-Azharin yliopistoon. 900-luvulla perustettua oppilaitosta kutsutaan islamilaisuuden majakaksi, ja se on islaminuskon tärkeimpiä tulkintapaikkoja. Yliopiston pääimaami kuolee, ja se käynnistää valtataistelun, joka koskee koko Egyptiä ja arabimaailmaa laajemminkin. Tiedustelupalvelu pestaa opiskelijoista myyriä. Adam joutuu yhdeksi nappulaksi tässä kamppailussa. Egyptin tasapaino vaatii, että uskonnollinen ja maallinen johtaja jakavat samat perusarvot.
Salaliitto Kairossa on Tarik Salehin (s. 1972) käsikirjoittama ja ohjaama ruotsalais-ranskalais-suomalainen yhteistuotantoelokuva. Se palkittiin parhaasta käsikirjoituksesta sekä Cannesin elokuvajuhlilla että Ruotsin Guldbagge-gaalassa. Elokuvassa nähdään suomalaisvahvistuksiakin: yhtä opiskelevaa muslimiveljeä näyttelee Aki Kaurismäen Toivon tuolla puolen -elokuvasta tuttu Sherwan Haji (s. 1985).
Teologiseen yliopistoon sijoittuva jännityselokuva, trilleri, tuntuu ajatuksena ristiriitaiselta. Hyvä käsikirjoitus tekee mahdottomastakin mahdollista. Elokuvassa kuvataan yliopiston arkea, oppitunteja ja oppilaiden elämää uskottavasti, imaamit opettavat koulun sisäpihalla ja lausuntakilpailua ei voita, jos ei osaa Koraania ulkoa. Tiedustelueversti Ibrahim (Fares Fares) ujuttautuu Adamin lähelle ja saa tämän osaksi laajaa salaliittoa. Pääimaamiksi on nimitettävä presidentille myötämielinen ehdokas. Kaikki tapahtuu uskonnollisissa puitteissa, ainakin tapakulttuurillisesti.
Elokuva etenee jännärin logiikalla, vaikka tapahtumaympäristönä on uskonnollinen yliopisto. Osallisia eliminoidaan niin henkisesti kuin ruumiillisestikin. Tiedustelupalvelussa on mukana vallantäyteisiä suorittajia ja myös tekojensa inhimillisiä seurauksia pohtivia ihmisiä. Askel askeleelta jännitys tiivistyy ja asiat etenevät.
Epätavanomainen tapahtumaympäristö ja päähenkilöiden tausta tuovat trilleriin uutta särmää. Erityisesti viehättivät kohtaukset, joissa juonta viedään eteenpäin keskustelemalla uskonnollisilla maksiimeilla ja teologista perimätietoa siteeraamalla. Hollywood-tuotannoissa on ollut vastaavia kohtauksia, mutta päähenkilöt ovat olleet juutalaisia rabbeja tai keskiaikaisia katolisia munkkeja.
Katsojalla riittää jännitettävää niin pääimaamin valinnassa kuin päähenkilön kohtalossa. Kokonaisuus pitää hyvin otteessaan, ja käsikirjoituksesta saadut palkinnot ovat ansaitut. Tavallisesti arabimaailma on tämän tyyppisissä elokuvissa ulkoinen ja yksioikoisesti pahaksi leimattu uhka. Salaliitto Kairossa ainakin yrittää näyttää tuon maailman sisältä päin, silottelematta ja samaistumiskohteita tarjoten.
Kaikille aisteille
”Yleisesti ottaen taidetta pitää vain katsoa, joissain tapauksissa kuunnella, joskus jopa haistella, mutta ei missään tapauksessa koskea.” Kuinka ”saamelaisen nykytaiteen suurnäyttely” Helsingissä vertautuu Oulun taidemuseossa alkuvuodesta 2026 nähtyyn?
Kaupunki syntyy suistoon
”Toimeliaisuus on syntynyt sinne, minne entisaikojen kulkupeleillä parhaiten pääsi, vesireittejä pitkin. Jokea ja merta. Veneillä, ruuhilla, tukkilautoilla, laivoilla. Talvella hiihtäen tai eloperäisillä vetopeleillä. Poroilla ja hevosilla.”
Aikuisten fantasialle olisi valtava kysyntä
Genrekirjallisuutta luetaan Suomessakin runsaasti. Suuren osan siitä julkaisevat hyvin pienet kustantamot. Helmivyö juhlisti toukokuussa kymmenen vuoden kustannustoimintaansa.
Korjaamontien treenikset purku-uhan alla
Välivainiolle on keskittynyt omaehtoisen kulttuurin tiloja. Niistä tunnetumpi, Tilaa kulttuurille ry:n ylläpitämä Tukikohta elää ja voi hyvin, mutta toinen on lopetusuhan alla.
Näkymätön toinen
Miten ihmisen ja tarkemmin ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajan itsetietoisuus muotoutuu? Mousa pohtii yksilön ja yhteiskunnan suhdetta filosofien ja sosiologien näkökulmien valossa.
Oulun hiljaisuus mahdollistajana luovuudelle
Pietarissa opiskellut brasilialaislähtöinen taiteilija Gabriel Gram muutti Ouluun vuoden 2025 alkaessa. Jela Seppä jututti tatuoijana työskentelevää Gramia tämän esikoisnäyttelyn yhteydessä.
Pentin poluilla kirjailijan jalanjäljillä
Osana Oulu2026-kulttuuripääkaupunkiohjelmaa valmistuneen Pentin polut -kulttuurireitistön avajaisia juhlittiin Siikalatvalla ja Pyhännällä kesäkuussa. Niina Kestilä tutustui reittiin.
Sienipilven varjo
Juhani Rantala mietti voimakkainta väkivaltaa ja ihmiskunnan päätymistä siihen Hiroshiman räjähdyksen 80-vuotispäivän tienoolla.
Juha Hurme ohjasi kirjan nelikymmenvuotiaasta Radiopuhelimet-yhtyeestä
”Kuten edeltäjänsä myös Radiopuhelimet palasina pitää siis sisällään yhtyeen jäsenten itsensä kertomaa – mutta tällä kertaa vain heidän.” Tämänkin kirjan on toimittanut Juha Hurme.
Poliittista luentaa
”Historia osoittaa, kuinka kulloinenkin poliittinen säätila on heijastunut Suomen ja Venäjän välisiin kulttuuriseen kanssakäymiseen. Tomi Huttunen toteaa kirjallisuuden kääntäminen olleen vilkkaampaa maiden välisen suojasään vuosina.”
Muutos tapahtuu taiteesta
”Oulu2026:ssakin on omat sokeat pisteensä ja kriittisen tarkastelun kohteet, ja eiköhän niistäkin saada vielä kuulla perusteltua analyysiä.” Päätoimittaja ei tällaista vielä kuitenkaan tarjoa, kunhan harhailee.
Kannessa: Juoppo Joogaa
Kesäkuun kansiteos on Oulussa asuvan performanssitaiteilija Olga Prokhorovan ”Juoppo Joogaa”.
Paa skaks tässä?
”The Blaster Masterin sukupolven mittaisen levytystauon jälkeen julkaistu Bring Me The Sun yllättää myönteisesti”, Eros Gomorralainen kirjoittaa oululaisyhtyeen uudesta pitkäsoitosta.
Vieraan vieraana
Mustarindan kesäohjelma kuvittelee uusia tapoja ymmärtää taiteen roolia kestävämmän matkailun kontekstissa.
”No Ban Can Block the Ways of Enjoying Life”
”Poems, dance and songs help us balance all the traumas through hope.” Lölä Florina Vlasenko interviewed Iranian-born artist Shima Salehi.
Maisemia saamelaisen nykytaiteen rinteiltä
Saamelaisen nykytaiteen suurnäyttely Eanangiella – Maan kieli on yksi Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden kohokohdista. Jenny Kangasvuo tutustui näyttelyyn.
European Capital of Culture: Next Stop – Elections
What lies beneath the shiny surfaces of Capital of Culture project? Lölä Florina Vlasenko ruminates on the feelings of Oulu artists and cultural workers on the ground level. [The article is written in March 2026.]
Meän Periferian yhteisöllinen syli on avara, innostava ja lämmin
Meän Periferia avasi toimintansa Meän Kulmassa Kemin keskustassa vuonna 2025. Mitä siellä tapahtuu? Anu Kolmonen kertoo.