
Palsta suomalaisen elokuvataiteen avohakkuuksi
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Joulukuussa huutokaupattiin Ringo Starrin tekijänkappale The Beatles -yhtyeen Valkoisesta tuplasta. Yhdysvaltain länsirannikolla Julien’s-huutokauppakamarissa pidetyssä myyntitilaisuudessa LP-levyn vasarahinta nousi peräti 760 000 dollariin. Kaupattu levy oli uutta vastaavassa kunnossa, Starr oli säilyttänyt sitä pankkiholvissa yli 35 vuotta.
Valkoisen tuplan ensimmäisen monopainoksen tekee keräilijöille kiinnostavaksi se, että levyt on yksilöity juoksevalla numerolla. Levyn ilmestyttyä vuonna 1968 bändin jäsenet ottivat numerot 1–4 ja varsinaiseen myyntiin tulivat kappaleet numerosta viisi alkaen. Numerointi lopetettiin vuonna 1970 kolmen miljoonan kieppeillä. Numero viisi myytiin vuonna 2008 liki 30 000 dollarilla. Bändin keskinäisessä jaossa numero 1, tai oikeastaan 0000001, päätyi rumpali Ringo Starrille. Joulukuun huutokaupassa siis maksettiin Valkoisen tuplan ensimmäisestä kappaleesta 760 000 dollaria.
Juokseva numerointi oli kannet suunnitelleen Richard Hamiltonin idea. Hänen tarkoituksenaan oli tehdä pilkkaa numeroiduista erikoispainoksista. Hamiltonin ajatuksessa The Beatles tarjosi ”viiden miljoonan kappaleen numeroidun erikoispainoksen”. Ikään kuin kanteen painettu juokseva numero jotenkin nostaisi levyn arvoa.
Amerikkalainen Rutherford Chang (s. 1980) on tehnyt Valkoisten tuplien keräämisestä konseptuaalista taidetta. Useamman vuoden ajan hän on nettisivujensa kautta ja näyttelyidensä yhteydessä ostanut levyn ensimmäistä painosta. Tätä kirjoitettaessa Chang kertoo omistavansa 1368 Valkoista tuplaa.
Helmikuusta 2013 lähtien Changin We Buy White Albums -näyttely on kiertänyt ympäri maailmaa. Ensimmäinen oli New Yorkissa, viimeisin Tokiossa. Näyttelytila on kuin levykauppa. Seinillä on esillä joitakin levyjä, mutta pääosa on hyllyissä selattavissa. Hyllyjen päässä on levysoitin, jolla asiakas voi kuunnella pätkän itseään kiinnostavasta LP:stä. Ainoa poikkeus levykauppaan on se, että myyntitiskin takana oleva näyttelyvalvoja ei myy vaan ostaa asiakkaiden tarjoamia levyjä.
Useassa haastattelussa Chang on kertonut, että kiinnostaviksi levyt tekevät niihin jääneet fanituksen ja elämän jäljet. Keräilijästä poiketen Chang kokee tahrat, kulumat ja erilaiset merkinnät levyn arvoa nostavina seikkoina. Kullakin juoksevan numeron saaneella levyllä on oma yksilöllinen tarinansa.
Kuva: Rutherford Chang.
Levynkansien Changin näyttelykokonaisuuteen kuuluu olennaisena osana myös musiikki. LP-levy kestää rajallisen määrän kuuntelukertoja. Levyn ura kuluu neulan kiertäessä. Osassa Changin levyistä urat ovat niin kuluneita, että kuunnellessa saa vain viitteitä alkuperäisestä musiikki-informaatiosta. Chang on julkaissut omina levyinään näitä uusiksi äänimaailmoiksi muodostuneita raitoja.
Ringo Starrin harvoin kuunneltu ja kassakaapissa säilytetty kappale tuskin toisi lisäarvoa Rutherford Changin näyttelyyn. Chang päinvastoin pyytää tarjoamaan itselleen paljon nähneitä ja kokeneita kappaleita levystä.
Rutherford Changin verkkosivut
Instagramissa on kuvat kaikista Changin Valkoisista tuplista
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
”Ædnan suomeksi on upea kulttuuriteko, ammattilaisen kädenjälkeä”, Outi Hytönen kirjoittaa Linnea Axelssonin August-palkitusta runoelmasta. Suomeksi kirjan on kääntänyt ja kustantanut Kielettären Kaija Anttonen.
Hanna Holopaisen ja Satu Kohon Paikkatunne taiteessa -projekti alkoi syksyllä 2022 Unkarissa. Tämä artikkeli on kirjoitettu Holopaisen verkkosivustolla aiemmin julkaistun blogi-päiväkirjan pohjalta Kaltiolle.
Kemijoen kulttuurituki ry:n tuottama, Rovaniemellä Korundin konserttisalissa 1.9.2022 ensi-iltansa saanut Karvalakkiooppera teki historiaa monella tavalla. Amanda Hakoköngäs haastatteli oopperan tuottaja Olli Tiuraniemeä.
”Vaikuttaa, että elokuva on kyhätty neljästä erillisestä käsikirjoituksesta henkistä väkivaltaa käyttäen yhden elokuvan mittaiseksi.” Kaltion Matti A. Kemi arvioi, että Hyväveli on vuoden 2022 heikoin kotimainen pitkä elokuva.
”Aina ei oikein tiedä, pitäisikö nauraa vai hämmästellä suu auki”, kirjoittaa Pete Huttunen Pamela Tolan viimeisimmästä ohjauksesta Järjettömän paska idea. Oulussakin kuvatun elokuvan ensi-ilta oli 13.1.2023.
Kaltion kriitikko Matti A. Kemi ei vaikuttunut viimeisimmästä Napapiirin sankarit -sarjan elokuvasta. ”Puoleentoista tuntiin edes ilmeikkäät näyttelijät eivät ole uskoneet käsikirjoituksen ponnettomuuteen.”
”Hamstereissa Veikko Huovisen veijaritarina syvenee yhden sukupolven korjaavaksi kokemukseksi”. Reijo Valta arvioi 4.1.2023 teattereihin saapuvan romaanin viimeisimmän, Markku Pölösen ohjaaman elokuvaversion.
Unenomainen seikkailu vanhalla Varikolla ”Seuraan esitystä hämmästyneenä ja yritän varoa, jotten vahingossakaan sotke riskialtista performanssia omilla äkillisillä liikkeillä tai teoillani.” […]
Perusarvojemme tuntematon historia Jopa 8 000 vuotta vanha Tonavan laakson sivilisaatio tarjoaa meille paljon enemmän kuin pelkkää museotavaraa. Sen yhteiskunnassa saivat […]
Antti Heikkisen Latu-romaanin maalaisproosa vertautuu Risto Kormilaisen silmissä karjalaiseen Heikki Turuseen ja ylä-savolaiseen Eino Säisään.
”Eksklusiiviset uskonnolliset liikkeet ja seurakunnat eivät anna tilaa itsenäiselle ajattelulle vaan kaventavat ihmisen ja uskon yhteen tiukkaan muottiin.” Risto Kormilainen luki Camilla Nissisen romaanin Meitä vastaan rikkoneet.
Juha Hurmeen uutuusteos Tiu tau tilhi ”hurmioituneella tavalla johdattelee kansakoulun periklassisen laulun myötä Fröbelin palikoihin ja aina Alaskaan saakka”, toteaa kriitikko Risto Kormilainen.