Valkoiset tuplat

Joulukuussa huuto­kaupattiin Ringo Starrin tekijän­kappale The Beatles -yhtyeen Valkoisesta tuplasta. Yhdysvaltain länsi­rannikolla Julien’s-huuto­kauppa­kamarissa pidetyssä myynti­tilaisuudessa LP-levyn vasarahinta nousi peräti 760 000 dollariin. Kaupattu levy oli uutta vastaavassa kunnossa, Starr oli säilyttänyt sitä pankki­holvissa yli 35 vuotta.

Valkoisen tuplan ensimmäisen monopainoksen tekee keräilijöille kiinnostavaksi se, että levyt on yksilöity juoksevalla numerolla. Levyn ilmestyttyä vuonna 1968 bändin jäsenet ottivat numerot 1–4 ja varsinaiseen myyntiin tulivat kappaleet numerosta viisi alkaen. Numerointi lopetettiin vuonna 1970 kolmen miljoonan kieppeillä. Numero viisi myytiin vuonna 2008 liki 30 000 dollarilla. Bändin keskinäisessä jaossa numero 1, tai oikeastaan 0000001, päätyi rumpali Ringo Starrille. Joulukuun huutokaupassa siis maksettiin Valkoisen tuplan ensimmäisestä kappaleesta 760 000 dollaria.

Juokseva numerointi oli kannet suunnitelleen Richard Hamiltonin idea. Hänen tarkoituksenaan oli tehdä pilkkaa numeroiduista erikoispainoksista. Hamiltonin ajatuksessa The Beatles tarjosi ”viiden miljoonan kappaleen numeroidun erikoispainoksen”. Ikään kuin kanteen painettu juokseva numero jotenkin nostaisi levyn arvoa.

Amerikkalainen Rutherford Chang (s. 1980) on tehnyt Valkoisten tuplien keräämisestä konseptuaalista taidetta. Useamman vuoden ajan hän on nettisivujensa kautta ja näyttelyidensä yhteydessä ostanut levyn ensimmäistä painosta. Tätä kirjoitettaessa Chang kertoo omistavansa 1368 Valkoista tuplaa.

Helmikuusta 2013 lähtien Changin We Buy White Albums -näyttely on kiertänyt ympäri maailmaa. Ensimmäinen oli New Yorkissa, viimeisin Tokiossa. Näyttelytila on kuin levykauppa. Seinillä on esillä joitakin levyjä, mutta pääosa on hyllyissä selattavissa. Hyllyjen päässä on levysoitin, jolla asiakas voi kuunnella pätkän itseään kiinnostavasta LP:stä. Ainoa poikkeus levykauppaan on se, että myyntitiskin takana oleva näyttelyvalvoja ei myy vaan ostaa asiakkaiden tarjoamia levyjä.

Useassa haastattelussa Chang on kertonut, että kiinnostaviksi levyt tekevät niihin jääneet fanituksen ja elämän jäljet. Keräilijästä poiketen Chang kokee tahrat, kulumat ja erilaiset merkinnät levyn arvoa nostavina seikkoina. Kullakin juoksevan numeron saaneella levyllä on oma yksilöllinen tarinansa.

Kuva: Rutherford Chang.

Kuva: Rutherford Chang.

Levynkansien Changin näyttelykokonaisuuteen kuuluu olennaisena osana myös musiikki. LP-levy kestää rajallisen määrän kuuntelukertoja. Levyn ura kuluu neulan kiertäessä. Osassa Changin levyistä urat ovat niin kuluneita, että kuunnellessa saa vain viitteitä alkuperäisestä musiikki-informaatiosta. Chang on julkaissut omina levyinään näitä uusiksi äänimaailmoiksi muodostuneita raitoja.

Ringo Starrin harvoin kuunneltu ja kassakaapissa säilytetty kappale tuskin toisi lisäarvoa Rutherford Changin näyttelyyn. Chang päinvastoin pyytää tarjoamaan itselleen paljon nähneitä ja kokeneita kappaleita levystä.

Lisätietoja:

Rutherford Changin verkkosivut

Instagramissa on kuvat kaikista Changin Valkoisista tuplista

Kaltio – Kirja-arvio

Nykyaikaa etsimässä

Kirjat Verkkoartikkeli 5/2021

“Ajan kulttuuriset kuilut ja sosiaaliset ristiriidat osoittautuvat hedelmällisiksi. Niittykin käppäilee yliopistolla tummassa puvussa kravatteineen, mutta panee siviilissä päähän kahdet peiliaurinkolasit, toiset silmilleen, toiset lakin lipan päälle.” M. A. Nummisen Helsinkiin arvioi Juhani Rantala.

Sompasenvuoma

Kannessa 5/2021

Kansikuvassamme seisoo vielä värjäämättömän tekstiiliteoksensa kanssa norrbottenilainen Ida Isak Westerberg. Valmis teos oli mukana Young Arctic Artists 2021 -näyttelyssä (ks. […]

Kaltio – Pohjoinen kulttuurilehti

Saamelaisten jäänteet ja kirkon rooli

Ajankohtaista Verkkoartikkeli 5/2021

Tänä vuonna kansallismuseo on palauttanut Inarin Siidaan suuren määrän aikoinaan pohjoisesta Helsinkiin vietyä esineistöä. Noin 30 vuotta sitten alettiin palauttaa 1900-luvun alkupuolella saamelaisten haudoista “tieteen” nimissä ryöstettyjä luita. Erva Niittyvuopio on tutkinut Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin arkistosta, mikä oli kirkon rooli hautojen tyhjennyksessä.