Tavallinen saksalainen professori
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
Pihapiirin ilahduttajien mielenkiintoinen elämä
Suomessa järjestetään vuosittain tammikuun viimeisenä viikonloppuna lintujen Pihabongaus-tapahtuma. Yleisimmin havaitut lajit ovat olleet tali- ja sinitiainen. Nämä lintulaudan tutut linnut omaavat monia mielenkiintoisia ja salattuja asioita, jotka eivät selviä näiden siivekkeiden nopeiden ruokailuhetkien myötä.
Norjalainen tietokirjailija Andreas Tjernshaugen päätti ottaa asioista selvää ja kirjoitti upean Tiaisten salainen elämä -teoksen.
Tjernshaugen seuraa tiaisten elämää koko vuodenkierron kevään hyönteisjahdista ja pesänrakennuksesta pohjoisen ankarassa talvessa selviytymiseen. Hän paljastaa monia yllättäviä asioita tiaisten elämästä kulttuurisesta ja luonnontieteellisestä näkökulmasta.
Tiaiset rakentavat metsässä pesänsä mieluiten puunkoloon tai vanhojen puiden halkeamiin, mutta mieluusti ne tekevät pesänsä ihmisten rakentamiin pönttöihin. Vaikka tiaiset näyttävät samanlaisilta, ne ovat kaikki ainutlaatuisia yksilöitä valintoineen ja tapoineen. Parinvalintaankin vaikuttavat monet asiat kuten höyhenpuku ja laulukyky. Reviiristä käydään myös kovaa kamppailua. Toiset tiaiset kuulevat laulajan terveydentilasta, kannattaako vaatia itselleen kaistaletta rajavyöhykkeestä.
Tjernshaugen kertoo teoksessaan niin omia havaintojaan kuin tutkijoiden seulomaa tietoa. Hän seuraa myös tiaisten elämää rengastajien ja tutkijoiden matkassa saaden arvokasta materiaalia tiaisten käyttäytymisestä. Keväinen munimisaika ja poikasten varttuminen on mielenkiintoista seurattavaa. Tjernshaugen asentaa yhteen pihapönttöön kameran ja näin hän voi aitiopaikalta seurata uuden elämän varttumista.
Siepot ovat usein vaaraksi tiaisille, sillä ne kilpailevat samoista pesäpaikoista ja ravinnosta. Siepon ja sinitiaisen yhteinen piirre on moniavioisuus. Ne myös tarkkailevat toistensa elämää hyvinkin tarkasti. Keväällä harakat kiinnostuvat tiaisten pöntöistä, josko sai siepattua pöntöstä hyppäävän poikasen. Mutta elämä etenee ja poikaset pääsevät siivilleen. Niiden on selviydyttävä omillaan ja vanhemmat ryhtyvät odottamaan uusia jälkeläisiä.
Talvesta selviytyminen on haasteellista. Nykyään ihmisten lisääntynyt ruokinta auttaa näitä siivekkäitä merkittävästi talvipakkasilla. Tjernshaugen on kirjoittanut tutuista linnuista mielenkiintoisella tavalla tuoden tavalliselle lintujen tarkkailijalle paljon uutta tietoa ja avaten samalla näkökulmia kokonaisvaltaisesti lintujen elämään. Teksti on soljuvaa, eikä teoksessa ole turhaa tieteellistä painolastia maallikkolukijalle. Niin valokuva- kuin piirroskuvituskin täydentävät tekstiä juohevalla tavalla.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
75-vuotisjuhlaseminaari “Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Vanhuuden malleja eri ikäluokille
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi “vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Onnittelut Oululle ja katsaus musiikkiviihdeteollisuutemme nykytilaan
Rovaniemellä maailman menoa makusteleva Väärä raha -laulaja Jaakko Laitinen palaa Kaltion kolumnistiksi välivuoden jälkeen. “Tietäjät kumminkin tietävät, että keikkapaikoilla se on hevi, joka saa talot täyteen ja kiihdyttää kaljamyynnin.”
Helsinkiin menevä juna
Helsinkiläinen kirjailija odotti bussia Hailuodossa. Kirjailijaa harmitti. Hänen bussinsa olisi Oulun linja-autoasemalla vain seitsemän minuuttia ennen kuin juna lähtisi rautatieasemalta […]
Kajaanin Manner-illan lipuista kannattaa kilpailla
Eeva-Liisa Mannerin syntymästä tulee ensi joulukuussa kuluneeksi sata vuotta. Kajaanin kaupunginteatteri juhlistaa tätä oivalla runoiltamalla.
Kolmen ja puolen ja neljän tähden levyt
“Kriitikolle kasautuu siis huonosti toimenkuvaan sopivaa vastuuta, ja osa vastuusta leviää koko taidekentälle. Asiaa voi paeta älylliseen kikkailuun, mutta silloinkin olisi tehtävä selväksi, onko taiteessa kyse tietyn ryhmän erityistaidosta vai edustaako taide ensisijaisesti (joskaan ei yksinomaan) luovaa vapautta.”
Pakolaiskirjailija Suomesta
“Kössi Kaatra esittää hyvin tarkkaa analyysiä köyhyyden vaikutuksesta lyhytjännitteisyyteen, suunnittelemattomuuteen, kateuteen ja monien asioiden kesken jäämiseen. Kurjuus ruokkii kurjuutta.”
Suuren kertomuksen kaivatut säröt
“Kuka antaa ihmiselle vallan toiseen? Teoksen tarina sijoittuu menneeseen aikaan, mutta tärkeimmät teemat toistuvat ihmisen elämässä yhä: arvokas elämä, rakkaus ja kuolema.”
Kotkan poikii maalla, merellä ja ilmassa
Pertsan ja Kilunkin ensi-ilta-ajankohtaa on siirretty jo useamman kerran. Sitäkin odotetaan teattereihin tänä keväänä. Aapo Kukko katseli elokuvan joulukuussa.
Kameran edessä kaikki on fiktiota
Joulukuun lehdistönäytöksessä katsottu Fucking with Nobody ei vieläkään ole päässyt esitettäväksi. Sulkutilan jälkeen elokuvateattereita odotetaan taas avattavaksi, ja ensi-iltaa kaavaillaan nyt 16.4.
Tuho ja jälleenrakentaminen
“Helmi Kajaste on esikoiskirjassaan nivonut työnsä ja huvinsa elokuvia rakastavana arkkitehtinä orgaaniseksi yhdistelmäksi”, Jarkko Korpua kirjoittaa Kalevi Jäntti -palkitusta esseeteoksesta.
Loppula lähellä
Helmikuussa Oulussa varmistui Sanginjoen ulkometsän laajan luonnonsuojelualueen syntyminen, kun kaupunki lahjoitti valtiolle omistamansa suojellut alueet Koneen Säätiölle myymänsä alan lisäksi.
Me suurvaltalaisina
“Koko tarkastellun periodin 1521–1809 kuva on äkikseltään niin monimutkainen kudelma, että kaaliin menevää kokonaishahmotusta siitä ei tahdo saada.”
Sanoista kieleen ja käsitteisiin
Suomen kielen alkuperää ja kehitystä on ihmetelty pitkään. Virolaisen Valter Langin uutuusteos esittää arkeologiaa, kielitiedettä ja antropologiaa yhdistävän tarinan itämerensuomalaisten historiasta.