Korjaamontien treenikset purku-uhan alla
Välivainiolle on keskittynyt omaehtoisen kulttuurin tiloja. Niistä tunnetumpi, Tilaa kulttuurille ry:n ylläpitämä Tukikohta elää ja voi hyvin, mutta toinen on lopetusuhan alla.
Pihapiirin ilahduttajien mielenkiintoinen elämä
Suomessa järjestetään vuosittain tammikuun viimeisenä viikonloppuna lintujen Pihabongaus-tapahtuma. Yleisimmin havaitut lajit ovat olleet tali- ja sinitiainen. Nämä lintulaudan tutut linnut omaavat monia mielenkiintoisia ja salattuja asioita, jotka eivät selviä näiden siivekkeiden nopeiden ruokailuhetkien myötä.
Norjalainen tietokirjailija Andreas Tjernshaugen päätti ottaa asioista selvää ja kirjoitti upean Tiaisten salainen elämä -teoksen.
Tjernshaugen seuraa tiaisten elämää koko vuodenkierron kevään hyönteisjahdista ja pesänrakennuksesta pohjoisen ankarassa talvessa selviytymiseen. Hän paljastaa monia yllättäviä asioita tiaisten elämästä kulttuurisesta ja luonnontieteellisestä näkökulmasta.
Tiaiset rakentavat metsässä pesänsä mieluiten puunkoloon tai vanhojen puiden halkeamiin, mutta mieluusti ne tekevät pesänsä ihmisten rakentamiin pönttöihin. Vaikka tiaiset näyttävät samanlaisilta, ne ovat kaikki ainutlaatuisia yksilöitä valintoineen ja tapoineen. Parinvalintaankin vaikuttavat monet asiat kuten höyhenpuku ja laulukyky. Reviiristä käydään myös kovaa kamppailua. Toiset tiaiset kuulevat laulajan terveydentilasta, kannattaako vaatia itselleen kaistaletta rajavyöhykkeestä.
Tjernshaugen kertoo teoksessaan niin omia havaintojaan kuin tutkijoiden seulomaa tietoa. Hän seuraa myös tiaisten elämää rengastajien ja tutkijoiden matkassa saaden arvokasta materiaalia tiaisten käyttäytymisestä. Keväinen munimisaika ja poikasten varttuminen on mielenkiintoista seurattavaa. Tjernshaugen asentaa yhteen pihapönttöön kameran ja näin hän voi aitiopaikalta seurata uuden elämän varttumista.
Siepot ovat usein vaaraksi tiaisille, sillä ne kilpailevat samoista pesäpaikoista ja ravinnosta. Siepon ja sinitiaisen yhteinen piirre on moniavioisuus. Ne myös tarkkailevat toistensa elämää hyvinkin tarkasti. Keväällä harakat kiinnostuvat tiaisten pöntöistä, josko sai siepattua pöntöstä hyppäävän poikasen. Mutta elämä etenee ja poikaset pääsevät siivilleen. Niiden on selviydyttävä omillaan ja vanhemmat ryhtyvät odottamaan uusia jälkeläisiä.
Talvesta selviytyminen on haasteellista. Nykyään ihmisten lisääntynyt ruokinta auttaa näitä siivekkäitä merkittävästi talvipakkasilla. Tjernshaugen on kirjoittanut tutuista linnuista mielenkiintoisella tavalla tuoden tavalliselle lintujen tarkkailijalle paljon uutta tietoa ja avaten samalla näkökulmia kokonaisvaltaisesti lintujen elämään. Teksti on soljuvaa, eikä teoksessa ole turhaa tieteellistä painolastia maallikkolukijalle. Niin valokuva- kuin piirroskuvituskin täydentävät tekstiä juohevalla tavalla.
Maisemia saamelaisen nykytaiteen rinteiltä
Saamelaisen nykytaiteen suurnäyttely Eanangiella – Maan kieli on yksi Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden kohokohdista. Jenny Kangasvuo tutustui näyttelyyn.
European Capital of Culture: Next Stop – Elections
What lies beneath the shiny surfaces of Capital of Culture project? Lölä Florina Vlasenko ruminates on the feelings of Oulu artists and cultural workers on the ground level. [The article is written in March 2026.]
Meän Periferian yhteisöllinen syli on avara, innostava ja lämmin
Meän Periferia avasi toimintansa Meän Kulmassa Kemin keskustassa vuonna 2025. Mitä siellä tapahtuu? Anu Kolmonen kertoo.
Yhteinen hyvä
”Äiti soittaa. Pelkään pahinta. Vastaan.”
Jenni Kinnusen kolumni.
Mitä kulttuuripääkaupungistani halutaan kertoa ulkomaalaisille
Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi avattiin tammikuun puolivälissä. Kaltion Matti A. Kemi vietti viikonlopun kansainvälisen median edustajille räätälöidyssä ohjelmassa.
Keikalta keikalle, riimistä joikuun, livđestä leu’ddiin
Jenny Kangasvuo seurasi alkuvuonna Oulu2026:n Risku-ohjelmakokonaisuutta: ”Rájehis, ealli sámekultuvra” eli rajaton, elävä saamelaiskulttuuri.
Kulttuurivuoden 40 ensimmäistä päivää
Miltä näytti Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden alku kuvataidekriitikon silmiin? Leena Kangas kirjoitti Kaltiolle tunnoistaan ja kokemuksistaan.
Kyllä luonto puuhun ajaa
Jossain lähitulevaisuudessa ihmiset elävät skandinaavisen sisustustyylin mukaisissa sisätiloissa ja ainoa kosketus ulkoilmaan on roskalaatikoiden luona. Reijo Valta arvioi 2.4.2026 ensi-iltansa saaneen Oravan.
Tampereen elokuvajuhlilla nähtiin palkitun Rúnar Rúnarssonin vaikuttavaa taidetta
Eros Gomorralainen katseli 56. Tampereen elokuvajuhlilla sarjan Rúnar Rúnarssonin elokuvia, niin lyhyitä kuin pitkiä. Islantilaisen Rúnarssonin teoksissa tutkitaan usein suuria elämänmuutoksia.
Unelmat ja painajaiset kohtaavat tulevaisuuden Oulussa
”Xulu202x-projekti haluaa valaa tulevaisuudenuskoa paikallisiin nuoriin mutta törmää samaan aikaan kylmiin realiteetteihin ja ongelmiin, jotka vaikeuttavat unelmointia.” Marlene Hyyppä arvioi projektin pääteoksen S.I.E.L.L.Ä.
Eurooppatie 75 Välimereltä Jäämerelle
Kaltio ry osallistuu myös kulttuuripääkaupunkivuoden tekemiseen. Taiteilijajärjestö MUU ry:n kanssa toteutettava hanke ”E75 Taidebussi” (tai englanniksi E75 Art Bus) halkoo Euroopan Välimereltä Jäämerelle.
Kannessa: Ducica
Valokuvaaja Jaakko Heikkilän retrospektiivinen näyttely Ja minusta tuli ihminen esittelee Heikkilän laajaa tuotantoa. Näyttely on avoinna Aineen taidemuseossa Torniossa elokuun loppuun saakka.
Tasapainottelua
”Samanlaista tasapainotteluahan elämä lienee myös muilla taidetta ja kulttuuria tekevillä.” Päätoimittaja ajattelee taas taiteen sijasta rahaa.
Isäsarjan loppu
”Silti voi vain kehua, kuinka taitavasti kirjailija kuljettaa Weijon maallisen vaelluksen päätökseen.” Hannu Niklanderin Loivaa alamäkeä -sarjan viimeinen osa Kodit ja asunnot miellytti Timo Tossavaista.
Romaanidebyytti luo identiteetin asetukset ja alustat uudesti
”Stailattu nykykieli elävöittää huolellista kokonaisuutta”, mutta ”tarinan draamallinen jännite uhkaa hetkittäin puutua”. Maija Jelkänen arvioi Iida Aikion esikoisromaanin Muoviaurinko – Muitalus čálgama birra.
Metsäntutkimuksen usva ja hähmä
”Metsäteollisuuden edessä rähmällään oleva tiedeyhteisö rinnastuu toimintatavoiltaan niin kulttiin kuin mafiaan.” Tuomo Pirttimaa luki Teemu Kaskisen romaanin Yö ja usva.
Syntipukkitalous: Omelasista nykyajan politiikkaan
”Jokaisena yhteiskunnallisen epävarmuuden, taantuman ja kriisin aikana syntipukin ajatus nousee uudelleen esiin.” Suomeen ja Kokkolaan muuttanut Mousa pohtii maailman tilannetta.
Salmenperä tutkiskelee jälleen ihmisyyttä
”Vaikka elokuvassa ei oikeastaan tapahdu juuri mitään, se pitää mainiosti otteessaan”, Kaltion kriitikko Matti A. Kemi toteaa Aleksi Salmenperän Isänpäivästä.