
Palsta suomalaisen elokuvataiteen avohakkuuksi
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Suomessa järjestetään vuosittain tammikuun viimeisenä viikonloppuna lintujen Pihabongaus-tapahtuma. Yleisimmin havaitut lajit ovat olleet tali- ja sinitiainen. Nämä lintulaudan tutut linnut omaavat monia mielenkiintoisia ja salattuja asioita, jotka eivät selviä näiden siivekkeiden nopeiden ruokailuhetkien myötä.
Norjalainen tietokirjailija Andreas Tjernshaugen päätti ottaa asioista selvää ja kirjoitti upean Tiaisten salainen elämä -teoksen.
Tjernshaugen seuraa tiaisten elämää koko vuodenkierron kevään hyönteisjahdista ja pesänrakennuksesta pohjoisen ankarassa talvessa selviytymiseen. Hän paljastaa monia yllättäviä asioita tiaisten elämästä kulttuurisesta ja luonnontieteellisestä näkökulmasta.
Tiaiset rakentavat metsässä pesänsä mieluiten puunkoloon tai vanhojen puiden halkeamiin, mutta mieluusti ne tekevät pesänsä ihmisten rakentamiin pönttöihin. Vaikka tiaiset näyttävät samanlaisilta, ne ovat kaikki ainutlaatuisia yksilöitä valintoineen ja tapoineen. Parinvalintaankin vaikuttavat monet asiat kuten höyhenpuku ja laulukyky. Reviiristä käydään myös kovaa kamppailua. Toiset tiaiset kuulevat laulajan terveydentilasta, kannattaako vaatia itselleen kaistaletta rajavyöhykkeestä.
Tjernshaugen kertoo teoksessaan niin omia havaintojaan kuin tutkijoiden seulomaa tietoa. Hän seuraa myös tiaisten elämää rengastajien ja tutkijoiden matkassa saaden arvokasta materiaalia tiaisten käyttäytymisestä. Keväinen munimisaika ja poikasten varttuminen on mielenkiintoista seurattavaa. Tjernshaugen asentaa yhteen pihapönttöön kameran ja näin hän voi aitiopaikalta seurata uuden elämän varttumista.
Siepot ovat usein vaaraksi tiaisille, sillä ne kilpailevat samoista pesäpaikoista ja ravinnosta. Siepon ja sinitiaisen yhteinen piirre on moniavioisuus. Ne myös tarkkailevat toistensa elämää hyvinkin tarkasti. Keväällä harakat kiinnostuvat tiaisten pöntöistä, josko sai siepattua pöntöstä hyppäävän poikasen. Mutta elämä etenee ja poikaset pääsevät siivilleen. Niiden on selviydyttävä omillaan ja vanhemmat ryhtyvät odottamaan uusia jälkeläisiä.
Talvesta selviytyminen on haasteellista. Nykyään ihmisten lisääntynyt ruokinta auttaa näitä siivekkäitä merkittävästi talvipakkasilla. Tjernshaugen on kirjoittanut tutuista linnuista mielenkiintoisella tavalla tuoden tavalliselle lintujen tarkkailijalle paljon uutta tietoa ja avaten samalla näkökulmia kokonaisvaltaisesti lintujen elämään. Teksti on soljuvaa, eikä teoksessa ole turhaa tieteellistä painolastia maallikkolukijalle. Niin valokuva- kuin piirroskuvituskin täydentävät tekstiä juohevalla tavalla.
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
”Vaikuttaa, että elokuva on kyhätty neljästä erillisestä käsikirjoituksesta henkistä väkivaltaa käyttäen yhden elokuvan mittaiseksi.” Kaltion Matti A. Kemi arvioi, että Hyväveli on vuoden 2022 heikoin kotimainen pitkä elokuva.
”Aina ei oikein tiedä, pitäisikö nauraa vai hämmästellä suu auki”, kirjoittaa Pete Huttunen Pamela Tolan viimeisimmästä ohjauksesta Järjettömän paska idea. Oulussakin kuvatun elokuvan ensi-ilta oli 13.1.2023.
Kaltion kriitikko Matti A. Kemi ei vaikuttunut viimeisimmästä Napapiirin sankarit -sarjan elokuvasta. ”Puoleentoista tuntiin edes ilmeikkäät näyttelijät eivät ole uskoneet käsikirjoituksen ponnettomuuteen.”
”Hamstereissa Veikko Huovisen veijaritarina syvenee yhden sukupolven korjaavaksi kokemukseksi”. Reijo Valta arvioi 4.1.2023 teattereihin saapuvan romaanin viimeisimmän, Markku Pölösen ohjaaman elokuvaversion.
Unenomainen seikkailu vanhalla Varikolla ”Seuraan esitystä hämmästyneenä ja yritän varoa, jotten vahingossakaan sotke riskialtista performanssia omilla äkillisillä liikkeillä tai teoillani.” […]
Perusarvojemme tuntematon historia Jopa 8 000 vuotta vanha Tonavan laakson sivilisaatio tarjoaa meille paljon enemmän kuin pelkkää museotavaraa. Sen yhteiskunnassa saivat […]
Antti Heikkisen Latu-romaanin maalaisproosa vertautuu Risto Kormilaisen silmissä karjalaiseen Heikki Turuseen ja ylä-savolaiseen Eino Säisään.
”Eksklusiiviset uskonnolliset liikkeet ja seurakunnat eivät anna tilaa itsenäiselle ajattelulle vaan kaventavat ihmisen ja uskon yhteen tiukkaan muottiin.” Risto Kormilainen luki Camilla Nissisen romaanin Meitä vastaan rikkoneet.
Juha Hurmeen uutuusteos Tiu tau tilhi ”hurmioituneella tavalla johdattelee kansakoulun periklassisen laulun myötä Fröbelin palikoihin ja aina Alaskaan saakka”, toteaa kriitikko Risto Kormilainen.
”Lapsuuden lähtökohdat eivät olleet kovin otolliset Kaisa Tammelle (s. 1970) tulevaisuuden uraa ajatellen. Alkoholisti-isä terrorisoi perhettä ja sai raivokohtauksia. Risto Kormilainen arvioi Naisvankilan pomon.
”Maapallon pelastukseksi tulee yhteiskuntien julkinen sektori rakentaa uusiksi, peruuttaa infrastruktuurin yksityistäminen, verotettava suuryhtiöitä ankarammin, ehkä jopa kansallistettava niitä.” Naomi Klein vaatii muutosta Tuli on irti -teoksessaan, arvioi Juhani Rantala.
”Pikemmin kuin romaani teos on anti-romaani tai tutkielman parodia”, pohdiskelee Esko Karppanen Runeberg-palkintoehdokkaaksikin valitusta Tiina Lehikoisen Punelmia-teoksesta.