Tavallinen saksalainen professori
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
Lapin kullanmurut #2
Kotiseudulle residenssiin Kyyhöttäjien kanssa
Mira Kankaanrannan ateljeen pöydällä on usein kukkia: neilikoita tai herkkiä, kuivuneita oksia ja nuppuja. Teijolla asuvan kuvataiteilijan työhuone siirtyi marraskuun 2020 ajaksi Kankaanrannan (s. 1983) lapsuuden ja nuoruuden kotikaupunkiin Tornioon osana Aineen taidemuseon Lapin kullanmurut -residenssiprojektia. Kukat ja hennot sävyt toistuvat myös Tornion residenssissä syntyneissä teoksissa.
Kuukauden residenssijaksolla Kankaanranta maalasi, piirsi, raaputti ja leikkasi yhden näyttelyn verran uusia teoksia. Tussipiirrokset ja akvarellit saivat seurakseen kahvilla maalattuja sävyjä ja hentojen teepussin käyttämistä piirrospohjana. Luonto on kaikissa Kankaanrannan uusissa teoksissa voimakkaasti läsnä.
Teosten kuvastossa toistuvat myös merkilliset hahmot, jotka ovat osin ihmisen, osin eläimen muotoisia. Hahmojen kasvot ovat välillä tassumaisten käsien takana peitossa, välillä ne on piirretty tussimusteella erittäin tarkasti. Usein nämä ihmis-eläimet kantavat käsissään (tai tassuissaan) hentoja kasveja. Kankaanrannan mukaan teoksissa on kyse jonkinlaisesta kaipuusta luonnon pariin ja syviin metsiin. Sympaattisia nämä tummat, kippuralla olevat hahmot ainakin ovat. Vaikka musteella maalatut kasvot nousevat pimeästä, eivät hahmot näytä pelottavilta tai aggressiivisilta.
“Ne on Kyyhöttäjiä tai Kyhjöttäjiä”, Kankaanranta avaa hieman hahmojen merkitystä.
Pohjoisessa vietetty residenssijakso toi Kankaanrannan mukaan taiteelliseen työskentelyyn rauhaa sekä toisaalta kaivattua intensiivisyyttä. Teoksia syntyi kuukauden aikana paljon enemmän kuin taiteilija osasi odottaa. Viippola-residenssi on Aineen taidemuseon vieressä sijaitseva Tornion kaupungin omistama vanha peräpohjalaistalo, jonka toinen pääty on remontoitu kokonaan ateljeetilaksi. Vahvat hirsiseinät takaavat hiljaisen työskentelyrauhan, vaikka talo sijaitseekin aivan Tornion keskustassa.
Lapin kullanmurut -näyttely- ja residenssiprojekti myös pilotoi taiteilijoiden välisiä kohtaamisia. Pohjoiseen palannut Kankaanranta tapasi residenssijakson puitteissa Sodankylän Askassa työskentelevän taiteilijan Helena Junttilan. Vaikka taiteilijat edustavat eri sukupolvia, löytyi heidän työskentelystään paljon yhteistä jaettavaa.
Residenssijakson päätteksi Mira Kankaarannan tuotantoa ripustettiin Tornion keskustassa sijaitsevaan vanhaan Avelan kirja- ja paperikauppana tunnettuun taloon rauhalliseksi ja hengittäväksi kokonaisuudeksi. Loppuvuonna 2020 voimaan tulleiden koronarajoitusten myötä näyttelyn avaamista siirrettiin kuluvan vuoden tammikuulle.
Kyyhöttäjät kyyhöttävät nyt sydäntalven pakkasissa.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
75-vuotisjuhlaseminaari “Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Vanhuuden malleja eri ikäluokille
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi “vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Miksi tehdä taidetta
Täyttymys-projekti jatkui myös kesällä 2021 Tyrnävällä, Oulun liepeillä. Perunamarkkinoista tunnetussa Väinö Kirstinän syntymäpitäjässä on paljon muutakin mielenkiintoista kuin siemenpotut.
Bättre Folk – ahdistusta ja weltschmerziä Hailuodossa
Hailuodossa vuodesta 2011 järjestetty Bättre Folk -festivaali pääsi koronakeskeytyksen jälkeen kymmenenteen versioonsa Marjaniemen kärjessä. On siis jo korkea aika huomioida tapahtuma myös verkko-Kaltiossa.
Hyperrealistista luontoa ja outoa luonnottomuutta Oulun taidemuseossa
Oulun taidemuseon täyttää kuluneen kesän sekä alkavan syksyn ajan ihmisen suhdetta ympäröivään maailmaan tarkasteleva näyttely SUPERNATURAL. Amanda Hakoköngäs kävi ihmettelemässä hyperrealistisia olioita.
Lohigraffiteista ankara rangaistus
Pohjoisen taiteilijoiden liike vaelluskalojen puolesta Simojoella ensimmäisen kerran piirtyi tajuntaani pysyvästi ihme: lohi otti perhooni! Minä en ottanut vaelluskalaa, vaelluskala […]
Muste
Savu E. Korteniemen projekti ”Prosessi / Der Prozess” tarkastelee väkivallan syntymekanismeja ja Suomen synkkää kulttuuriperintöä. Projektin artikkelit julkaistaan Kaltiossa sekä […]
Melan kolinaa
Onnea kaikille apurahan saaneille! Onnittelut myös itseltä itselleni, koska satunpa kuulumaan jälleen kerran itsekin tähän apurahan saajien onnekkaaseen revohkaan, mikä […]
Juokaamme suklaata!
Olen pyhittänyt kuluneen kesän lukemisen nautinnoille. Raivasin tilaa kaunokirjallisuudelle ja luin erityisesti kotimaisia esikoisteoksia, joiden lisäksi tartuin klassikoihin. Luin pitkin […]
Elämää juoksuhaudoissa
Muutin helmikuussa sitä, miten toimin. Jo pitemmän aikaa olin tarkastellut kriittisesti uraa, jolle neulani reilu parikymmentä vuotta sitten asettui, mutta […]
Raw Flesh
Oululainen taidekollektiivi Kulttuuribingo esittelee kymmenvuotista toimintaansa juhlanäyttelyllä KATSO. Kaltion kanteen valitsimme näyttelyn taiteilijoista Laura Nevanperän teoksen ”Raw Flesh”. ”Työskentelyssä minulle […]
Tosipohjainen romaani isoisästä
Terhi Törmälehdon Taavi on “romaani, historiallinen ja dokumentaarinen, paljastava ja lyyrinen. Se on rehellisen avoin tilitys myös pitkistä menneisyyden vaietuista varjoista.”
Kapitalistis-nationalistinen diktatuuri ja sen muutostuulet
Kimlandian kirjoittanut Mika Mäkeläinen “ei edes väitä olevansa Pohjois-Korean asiantuntija, mutta annostelee silti kiitettavästi yleistietoa maan nykytilasta toimittajan perusammattitaidolla.