Onnittele 80-vuotiasta Kaltiota lahjoittamalla!
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
Järisyttävä romaani raakalaismaisesta natsi-Saksasta
Ulrich Alexander Boschwitz: Matkalainen. Suom. Raija Nylander. 300 s. WSOY 2024.
”Ihmisarvo, hän ajatteli, onhan jokaisella ihmisarvo, ei sitä saa antaa kenenkään riistää.” Näin pohdiskelee Ulrich Alexander Boschwitzin romaanin Matkalainen päähenkilö, berliininjuutalainen liikemies Otto Silberman. Hän joutuu päättymättömälle pakomatkalle natsien aloittaessa silmittömät juutalaisten vangitsemiset ja keskitysleireille kuljettamiset.
Silberman joutuu luopumaan vuoden 1938 pogromeissa läheisistään, työstään ja turvallisuudentunteestaan. Identiteetin menettäminen on aallonpohja, sillä hän on aina uskonut Saksan ihmisoikeuksiin. Romaani on rakennettu kafkamaiseen tyyliin, jossa synkkyys, pessimismi ja mystisyys leimaavat kokonaisvaltaisesti niin henkilöitä kuin kerrontaakin.
Ulrich Alexander Boschwitz syntyi Berliinissä vuonna 1915. Hän pakeni äitinsä kanssa Ruotsiin, Norjaan, Luxemburgiin ja Ranskaan, missä hän kirjoitti tämän Saksan juutalaisiin 1938 kohdistetun kristalliyön tapahtumiin pohjautuvan teoksen. Sodan puhjettua 1939 hän siirtyi äitinsä kanssa Englantiin, missä heidät viholliskansalaisina eristettiin ja pakkosiirrettiin Australiaan. Vuonna 1942 Boschwitz sai luvan palata takaisin Englantiin, mutta saksalaiset torpedoivat laivan Atlantilla vieden niin matkustajat kuin miehistönkin syvyyksiin.
Teoksen tekee erikoiseksi se, että käsikirjoitus löydettiin 80 vuotta myöhemmin ja nyt se on julkaistu yli 30 kielellä. Saksankielinen käsikirjoitus päätyi 1960-luvulla Frankfurt am Mainiin, missä sitä säilytetään pakolaiskirjallisuuden arkistossa. Nyt teoksesta on tullut maailmanlaajuinen arvostelu- ja myyntimenestys. Eikä suotta, sillä Boschwitz kuvaa tarkasti saksalaista elämänmuotoa ja natsien otteen kiristymistä päivä päivältä. Pelon ja ahdistuksen ilmapiiri on kouriintuntuvasti läsnä lujassa kerronnassa.
Päähenkilö Otto Silberman on naimisissa arjalaisen Elfrieden kanssa. Silbermanissa ei ole juutalaisia piirteitä, mitä hän painottaa usein pakomatkallaan. Se on myös yksi pelastusrengas elämässä. Juutalaisesta taustasta hän ei pääse kuitenkaan irti. Pelko on joka käänteessä, jokaisella asemalla, jokaisessa junassa, joka yö, joka hetki.
Silberman on taitava tarpeen tullen vaihtamaan rooleja. Hänen on paettava, vapauduttava, päästävä pois, joten kaikki keinot on osattava käyttävä viisaasti. Jokaiseen matkakumppaniin on suhtauduttava epäluuloisesti. Vaivihkaisilla kysymyksillä voi kartoittaa, voiko toiseen luottaa. Silberman toteaa matkallaan lakonisesti: ”Elän menestysten keskellä.”
Silberman tapaa mitä originelleimpia ihmisiä. Keskustelut heidän kanssaan ovat välillä arkisia, välillä filosofisia ja ihmisen mieltä laveasti kartoittavia. Silberman on erinomainen ihmistuntija, joka jo puolesta sanasta tietää, millaisen henkilön kanssa hän tekemisissä.
Boschwitz kuvaa päähenkilönsä kautta natsien vallan diktatorista ydintä ja ihmisyyden syvää halveksuntaa. Jokainen matkustaja on epäluuloinen kanssamatkustajiaan kohtaan. Epätoivo syvenee, kaikki menettää merkityksensä. Entiset ystävät muuttuvat vihollisiksi. Kun toivo katoaa, elämä on menetetty. Sen Silberman saa katkerasti kokea.
Saksan juutalaisille selvisi nopeasti, että pako maasta on ainoa keino selvitä hengissä. Mutta kaikki ovet sulkeutuivat – paitsi keskitysleirien. Boschwitz ei kirjoita Silbermanin kautta vain epätoivoa, vaan laajentaa sen koko yhteiskunnan tason syöväksi kaikkine kauheuksineen. Mukana kerronnassa on myös oman perheen traagisia kokemuksia natsien kynsissä.
Kontrasti on myös siinä, että Silberman on syntynperältään juutalainen mutta identiteetiltään saksalainen, ja hän on taistellut ensimmäisessä maailmansodassa rintamalla. Mutta mikään ei pelasta häntä. Boschwitz säilytti uskon tulevaisuuteen kirjoittaessaan runossa: ”Toivo vain suo voimaa elää./ Se ken näkee edessään/ pelkkää tyhjää, ehti kuolla/ ennen täältä lähtöään.”
Kuoltuaankin Boschwitz puhuu vahvemman inhimillisyyden puolesta. Siksi Matkalainen on teemoiltaan tärkeä kirja tämän päivän yhä synkeämmäksi käyvässä maailmassa.
Metsä elonkirjon takaajana ja luonnonsuojelutyön näyttämönä
”Havumetsän lapsien voima on elokuvan kyvyssä käsitellä valtavaa aihevyyhtiä laajalle yleisölle lähestyttävällä tavalla.” Virpi Suutarin viimeisimmän dokumentin arvioi Kaltiolle Mia Hannula.
Metsäsuhteemme dokumentoijat ja ennallistajat
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Perämeren Berliini 2025
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
Työväenkulttuurin takaisinvallankaappaus
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Palsta suomalaisen elokuvataiteen avohakkuuksi
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Demokratian yksinkertaistamisesta
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Tavallinen saksalainen professori
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Vanhuuden malleja eri ikäluokille
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Sielujen läpi ujeltavia kertomuksia luopumisesta
”Elokuva on kokonaisuutena immersiivinen. Sen sisäismaailmaan uppoutuu vaivatta. Pöystin roolihahmo tivaa: ’Vakoiletko sinä, nainen, uniani?!'” Matti A. Kemi katseli Pirjo Honkasalon viimeisimmän fiktioelokuvan.
Vetoomusten allekirjoittelu ei riitä
Apartheid-valtioita on ennen Israeliakin pysäytetty boikottien avulla.
Via Karelia ja Österbottenin siutti Kotia
”Oli varhmaan tarkotus ette sain vastaani haasteita. Mie tarkotan ette, jos kirjailija lähtee stipentireissule, niin onnea oon se, ette jotaki tapahtuu. Mutta tällä kertaa tapahtumia oli aika monta.”
Vain väsymyksestä johtuvaa
”Etsiessäni talon vanhoja piirustuksia löysin senkin sisuksista hyvin pehmeän paperin. Vai pitäisikö sanoa sittenkin dokumentin: laidoista raskaasti hiutunut todistus sijoitti tilamme rekisteriin. Kaikki oli käsinkirjoitettu, ja voi miten kauniisti!”
Jenni Kinnusen kolumni.
Pääskyparvi taivaan räystään alla
”Kesällä Kuttura täyttyy elämästä, kun kylässä syntyneet palaavat jälkeläisineen tutuille laitumille. Tulemme pääskysten lailla, löydämme armaat asuinsijat, rakkaat rannat. Otamme vastaan, mitä kotikylän kesä tarjoaa.”
Pullotettuna päihdyttävä varoitusfilmi alkoholin ongelmista
”Tämän vuoden parhaimmistoa viihdeosastolla”, toteaa Matti A. Kemi 28.3.2025 ensi-iltansa saaneesta, Teemu Nikin ohjamaamasta elokuvasta 100 litraa sahtia.
Kylässä kylästä kylään
Mustarinda-palstalla juhlanumerossa 1–2/2025 Mustarinda-seuran Miina Kaartinen ja Sanna Ritvanen haastattelevat Red Hookin Pioneer Works -kulttuurikeskuksen julkaisutoiminnan johtajaa.
TaideTurvapaikka: safe(r) space for (inevitable) peace
Lölä Florina Vlasenko writes about TaideTurvapaikka, a community art project started at Oulu refugee center in 2023. The article is published in Finnish translation in the printed Kaltio 1–2/2025.
Jah(app)! Digihunteerinkia
Meänkielen kirjeenvaihtajamme Linnea Huhta pohtii tällä kertaa olemassaoloaan digitaalisessa maailmanpiirissä.
Thangka välittää viisautta, myötätuntoa ja voimaa
Vuoden 2025 helmikuun viikonloppuina Oulussa oli mahdollista tutustua thangkoihin Galleria 33:n tiloissa. Thangkat ovat keskeinen osa Tiibetin kulttuuria sekä tiibetinbuddhalaista harjoitusta.
Pamelalla Senegaliin
”Omakustanne on hykerryttävä ja sisällöltään yllättävän valistava teos matkailusta, eurooppalaisuudesta sekä senegalilaisen kulttuurista.”
Vahvan inhimillinen kuva Lönnrotista
”Tällaisen elämäkerran aika jo totisesti oli”, toteaa Risto Kormilainen emeritaprofessori Irma Sulkusen teoksesta Elias Lönnrot ja hänen pitkä varjonsa.
Mestari ja oppipoika
”Kirjansa alaviitteissä Seppälä valottaa usein kiinnostavia näkökulmia.” Juhani Rantala luki Juha Seppälän teoksen Paavo Rintalan kirjallisuuden lukemisesta.
Hakkuilla tavataan: tiedolla ja tarinoin tuhoa vastaan
Aktivistinen Metsäliike ja kulttuurilehti Kaltio kohtaavat toisensa yhteistyönumeron sivuilla, kiitos päätoimittaja-Paavolle tästä tilaisuudesta! Metsäliike on kansanliike, jonka tavoite on saada […]
Kepeitä piipahduksia viktoriaaniselle kosioreissulle
”Huolitellun tekstin lomassa näennäisesti ei tapahdu muuta kuin sulhasen valinta, mutta rivakasti etenevät käänteet tarjoavat lukijalleen kurkistuksen 1800-luvun ajatuskuvioihin ja maisemiin.” Matti A. Kemi luki Satu Tähtisen romaanisarjan kaksi ensimmäistä.
Sanojen äiti on kaasu
”Yhtä paljon kun piereskely on ollut osa ihmisyyttä, myös piereskelyyn liittyvä kirjoittaminen on kuulunut monien sanankäyttäjien repertuaariin.” Aapo Kukko luki Nastamuumion julkaiseman historiallisen suolikaasukirjoituskoosteen.
Mullistusta odotellessa
Ensimmäinen meänkielellä totetutettu pitkä fiktioelokuva Valitut saa Suomen ensi-iltansa 21.3.2025. ”Aihevalinta on oiva, vaikka kerronta voisi olla napakampi”, kriitikkomme Matti A. Kemi toteaa.
Varjoja koulukodissa
Visa Koiso-Kanttilan toisen pitkän näytelmäelokuvan Uhma ensi-ilta on suomalaisen kulttuurin päivänä 28.2.2025. ”Eräänlainen klassikkoelokuva siitä tulee aihevalintansa ja lokaationsa takia”, Matti A. Kemi kirjoittaa.