
Perämeren Berliini 2025
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
Kirjailija Arvo Tuominen vastaa Ville Hytösen kirjakritiikkiin, joka on julkaistu täällä>>
Kiitän Kaltiota Vladimir Putin koko tarina -kirjani saamasta huomiosta, mutta samalla on todettava, että Ville Hytösen laatimaan lyhyeen kirjoitukseen mahtuu hämmentävän runsaasti sekä asennetta että asiavirheitä. Sitä lukiessa tuntuu, kuin käsittelyn kohteena olisi kokonaan toinen teos.
Vain eräänä esimerkkinä vääristelystä mainittakoon, että Kaltion kirjoituksessa väitetään minun istuneen ”pietarilaisliikemiesten kanssa hotellin aulassa katsomassa mielenosoituksia”, kun taas kirjassani kuvaan tilanteen seuraavasti: ”Minäkin suuntasin pietarilaisystäväni historioitsija Lev Lurien kanssa huhtikuun 5. päivänä Iisakinaukiolle, jolle oli kokoontunut ehkä parisen tuhatta mielenosoittajaa. Omon hajotti mielenosoituksen. Minut pidätettiin kahdesti, mutta puhuin itseni vapaaksi. Vetäydyin seuraamaan tilannetta viereisen hotelli Astorian baarista käsin. Siellä kohtasin vanhan tuttavani kasinokuningas Pekka Salmen.” Osallistuin siis itsekin Putinin vastaiseen mielenosoitukseen ja tapasin vain yhden liikemiehen ja tämäkin suomalainen. Hytösen versio on siis sitä vaihtoehtoista totuutta itseään.
Toisin kuin Hytönen väittää, en myöskään ihaile Putinin katupoikamaisuutta, en hänen arvokellojaan, en hyväksy Tšetšenian toimia, enkä ole saunonut turvallisuusorganisaatioiden edustajien kanssa jne.
Lyhyeen arvioon on mahtunut myös kiusallisia huolimattomuusvirheitä. Näin esimerkiksi, kun Kabaevasta on tehty Kabakova ja Tšetšeniakin kirjoitettu väärin.
Kun aivan perusasiatkin ovat pielessä, niin en osaa ottaa henkilööni kohdistuvaa mollausta kovinkaan vakavasti, mutta olen toki presidentti Sauli Niinistön kanssa samaa mieltä siitä, että ”Antipatian kehittäminen toista vastaan on hyvin vaarallinen ilmiö.”
Kaltiossa murmanskilaisen kapakkapuheen tasoiseksi leimattu kirjani on kuitenkin sekoittanut jotenkin Ville Hytösen ajan tajun, sillä hän kirjoittaa ajattelustani, että ”Aleksei Navalnyin myrkytyksen alla jotkut ajatukset Venäjän kehityksestä tuntuvat ylioptimistisilta.” Tämän syytökseen suhteen minulla on kuitenkin pitävä alibi, sillä kirja on julkaistu vuosi ennen myrkytystä. Sen jälkeen olen kirjoittanut kaksi kirjaa: Pietari Arvo Tuomisen matkassa ja Suomi & Venäjä koko tarina. Yhdessä Vladimir Putin koko tarinan kanssa ne muodostavat troikan. Toivottavasti Kaltio esittelee myös muut teokset, mutta tosiasioiden pohjalta.
Arvo Tuominen
Arvo Tuominen luennoi troikan kirjoistaan Ylivieskan Kulttuurikeskus Akustiikassa torstaina 5.11.2020 kello 18–20 sekä Oulussa Pohjankartanon salissa perjantaina 6.11.2020 kello 18.00–19.30. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
”Kollegakriitikot ylistävät elokuvaa kilpaa, mutta minä en tajua miksi.” Matti A. Kemi katsoi Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet ja näki väsähtäneen version ohjaajan aiemmista teoksista.
”Elokuvaa vievät eteenpäin kiehtova ja unenomainen kuvallinen kerronta sekä Westin oma ääni, dialogi esi-isien kanssa”, Sofia Perhomaa toteaa Suvi Westin ja Anssi Kömin dokumentista Máhccan.
”Ja yhä kuumenee. Ihminen on kuitenkin sellainen olento, että se voi edelleen uskoa, että mitään ilmastonmuutosta ei oikeasti tapahdu.”
Elokuun Kaltion kansiteos on still-kuva Arttu Niemisen ja Veera Nevan audiovisuaalisesta teoksesta ”Juuret”. Neva vastaa teoksen äänistä ja Nieminen visuaalisesta ilmaisusta.
Sahaus on ohitse ja pihassa lepää kasa lautaa. Se pitää pinota tapuliin, jotta kevät, tuo puutavaran ihmeellinen fööni, pääsee hoitamaan kuivauksen.
”Tekoälyllä saa ehkä helposti aikaan sattumanvaraisen ja pinnallisesti hienolta näyttävän kuvan, mutta jos yrittää saada sillä aikaan juuri sen, mitä näkee mielessään – oman kuvan – vaatii se usein ainakin kärsivällisyyttä ja työtä, jos ei varsinaisesti taitoa.”
”Kannattaa mennä sisään, sillä tämä saksalaisen Claus von der Ostenin hankkima ja Hampurin taidemuseolle lahjoittama 140 julisteen kokonaisuus on ainutlaatuisen kattava”, Anna-Maija Ylimaula sanoo Taidetalo Kulttuuripankin näyttelystä.
”Vaikka seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat aina olleet tärkeässä roolissa hiphopin kehityksessä, historiankirjoitus on heidän osaltaan todella vajavaista”. Kaarne Fredriksson kirjoittaa hiphop-kulttuurin suhteesta queer-yhteisöihin.
Myös menneenä kesänä taidenäyttelyitä on järjestetty paljon ja myös sellaisilla paikkakunnilla, joissa ei ympärivuotisia näyttelytiloja ole. Viidestä näyttelystä Reijo Vallalla jäi kerrottavaa syksyllekin.
”Osumatarkkuudeltaan ja rihloiltaan ensiluokkainen täyskaato”, arvioi Matti A. Kemi syyskuun alussa teattereihin saapuvan Toni Kurkimäen esikoisohjauksen Lapua 1976.