Kaunis, kallis valo

Ville Linna (toim.): Chasing Light – The archival photographs and drawings of Paavo Tynell. Toivo publishing 2020.

Paavo Tynellin valaisimet ovat viimeisen vuosikymmenen aikana nousseet korkealle niin esteettisen ihailun kuin rahallisen arvostuksen kohteina. Esimerkiksi Hämeenkyrön kunta sai vanhaa seuraintaloa realisoidessaan Tynellin suunnittelemista juhlasalin valonlähteistä huomattavasti suuremman summan kuin koko kiinteistöstä muuten.

Jo Tynellin aktiivisina suunnittelijavuosina hänen valaisimensa olivat hinnaltaan keskiluokkaisten kotitalouksien tavoittamattomissa. Paavo Tynell (1890–1973) oli työssä taitonsa oppinut taideteollisuuden harjoittaja, jonka tuotantoa myi Oy Taito Ab. Gösta Serlachiuksen rahoituksella vuonna 1918 perustetun yrityksen tarkoitus oli toimia laaja-alaisemmin, mutta 1920-luvun lopulta valaisinjärjestelmien suunnittelu tuli sen päätoimialaksi. Suomen sähköistäminen eteni harppauksin Imatran voimalaitoksen valmistumisen jälkeen, ja lukuisat arvokkaat sisätilat tarvitsivat asianmukaisia sähkölaitteita.

Monet kuuluisat arkkitehdit – Alvar Aalto, Aarne Ervi, Jouko Ylihannu – arvostivat Tynelliä ja pyysivät tätä tekemään arvotiloihin istuvat valonlähteet. Antiikkikauppias Ville Linnan toimittama teos keskittyy esittelemään näitä tilauksesta tehtyjä valaisimia. Englanninkieliseen Chasing light -teokseen kuvamateriaali on kerätty Tynellin arkistoista, mukana on mustavalkoisia valokuvia ja Tynellin piirroksia. Linna on valikoinut teokseen merkittäviä julkisia tiloja, juhlasalien lisäksi myös ravintoloita ja hotelleja. Pohjois-Suomesta mukana on Oulujoen Pyhäkosken ja Jylhämän voimalaitosten vierastiloja sekä Hotelli Pallaksen Matkailumaja.

Eniten huomiota teoksessa saavat Tynellin omaleimaisimmat tuotokset, Lumihiutale-valaisimet. Niistä maailmalla on tätä nykyä huudettu suurimmat vasarahinnat, jopa satojatuhansia euroja. Christiesin huutokauppaluettelossa Lumihiutaletta kuvaillaan talven ylistykseksi. Ravintoloissa ja yksityisklubeilla ne ovat luoneet hienosti tunnelmaa. Näistä valaisimista Tynell sai viimeisinä vuosinaan eniten kyselyjä, mutta luottohopeaseppien jäätyä eläkkeelle hän joutui myymään ei-oota. Pronssin taidokkaan käsittelyn ammattitaito ei säilynyt Suomessa.

Kirja on klassisesti tyylikäs, ja Suomen kirjataiteen komitea valitsikin sen vuoden 2020 kauneimmaksi kirjaksi. Palkitun ulkoasun on suunnitellut Antti Valta. Teoksen pääpaino on arkistoista kerätyissä valokuvissa ja piirustuksissa. Kirjan loppuun on koottu tietoja Tynellin urasta ja tuotannosta. Kiinnostava on erityisesti listaus, johon on kirjattu sisätilat, joissa edelleen voi ihastella Tynellin valaisimia. Seuraavan kerran Kemin Merihovissa käydessä kohottakaa katsetta myös valaisimiin.

Vanhuuden malleja eri ikäluokille

2/2020

Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.

  • Jenny Kangasvuo
Kaltio – Kolumni

Vain väsymyksestä johtuvaa

5/2024

”Etsiessäni talon vanhoja piirustuksia löysin senkin sisuksista hyvin pehmeän paperin. Vai pitäisikö sanoa sittenkin dokumentin: laidoista raskaasti hiutunut todistus sijoitti tilamme rekisteriin. Kaikki oli käsinkirjoitettu, ja voi miten kauniisti!”
Jenni Kinnusen kolumni.

  • Jenni Kinnunen

Pääskyparvi taivaan räystään alla

5/2024

”Kesällä Kuttura täyttyy elämästä, kun kylässä syntyneet palaavat jälkeläisineen tutuille laitumille. Tulemme pääskysten lailla, löydämme armaat asuinsijat, rakkaat rannat. Otamme vastaan, mitä kotikylän kesä tarjoaa.”

  • Rita Magga-Kumpulainen
Kaltio – Kolumni

Kaupat

1-2/2025

”Hän on suulas mies, muttei pahalla tavalla. Kuuntelen Karin savolaista poljentoa, kun hän puhuu rauhoittavaan sävyyn siitä, miten ’puita pittää metässä olla’. Ajattelen: näin sitä kauppoja tehdään.”
Jenni Kinnusen kolumni pohtii puita.

Kylässä kylästä kylään

1-2/2025

Mustarinda-palstalla juhlanumerossa 1–2/2025 Mustarinda-seuran Miina Kaartinen ja Sanna Ritvanen haastattelevat Red Hookin Pioneer Works -kulttuurikeskuksen julkaisutoiminnan johtajaa.

  • Miina Kaartinen
  • Sanna Ritvanen
Kaltio – Kirja-arvio

Sanojen äiti on kaasu

1-2/2025

”Yhtä paljon kun piereskely on ollut osa ihmisyyttä, myös piereskelyyn liittyvä kirjoittaminen on kuulunut monien sanankäyttäjien repertuaariin.” Aapo Kukko luki Nastamuumion julkaiseman historiallisen suolikaasukirjoituskoosteen.

  • Aapo Kukko